Asia palautettiin 25.8.2010 § 267.
Ma. palvelutuotantojohtaja
Menojen ja tulojen toteutumisen seuranta
Tammi-heinäkuun tulosaluekohtainen toteutuma on liitteessä 1. Liitteessä 1 varhaiskasvatuksen ennuste on esitetty, mutta varhaiskasvatuksen siirron myötä poistuneet erät on eliminoitu talousarvio- ja ennustesarakkeista. Liitteessä 2 on esitetty talousarvion toteutuma meno-tulolajeittain sisältäen myös varhaiskasvatukseen kuuluvat erät. Liitteessä 3 talousarvion toteumaa on tarkasteltu ydinprosesseittain, ja siihen on tehty samat oikaisut kuin liitteeseen 1.
Liite 1 Talousarvion toteutuminen tulosalueittain 1.1.-31.7.2010
Liite 2 Talousarvion toteutuminen meno/tulolajeittain 1.1.-31.7.2010
Liite 3 Talousarvion toteutuminen ydinprosesseittain 1.1.-31.7.2010
Keskushallintoon on määräaikaan 23.8.2010 mennessä toimitettu peruspalvelulautakunnan toiminnan ja talouden seurantaraportti heinäkuun 2010 lopun tilanteesta.
Liite 4 Toiminnan ja talouden seurantaraportti 2009 Peruspalvelulautakunta
Toimintaa seurataan kuluvasta vuodesta lähtien operatiivisen palvelutuotantosopimuksen (OPTS) ydinprosesseittain (käytännössä ikäryhmittäin) määriteltyjen mittareiden avulla, jotka on esitetty liitteessä 4 tulosalueittain. Taulukko sisältää oman toiminnan lisäksi myös ostopalvelut.
Liite 5 OPTS:n kuukausiseuranta 1.1.-31.7.2010
Tammi-heinäkuun toteutuman ja vastaavan ajan oikaistun toteutuman perusteella laadittu ennuste osoittaa menojen osalta 16,9 M€:n, tulojen osalta 7,3 M€:n ja toimintakatteen eli nettomenojen osalta 9,6 M€:n ylitysuhkaa talousarvioon nähden, kun eliminoidaan varhaiskasvatuksen siirrosta aiheutuvat erät sekä talousarviosta että ennusteesta. Kokonaisuutena arvioiden ennuste on heikentynyt selvästi edellisestä raportointikaudesta, joka oli lautakunnan käsittelyssä 16.6.2010.
Keskeiset poikkeamat on esitetty seuraavassa taulukossa:
TA-2010-sarakkeessa on huomioitu varhaiskasvatuksen poistuminen vaikka varsinaista määrärahansiirtoa ei ole vielä tehty. Myös ennuste 1-7 kuvastaa tilannetta ilman varhaiskasvatuksen osuutta.
Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa 16.9.2010:
Talousarvion toteutumisen perusteluja velvoittavuusnäkökulmasta
Suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä, eli lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään nämä palvelut. Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee perustuslaista. Tarkemmin velvoitteet määräytyvät varsinaisen sosiaali- ja terveyslainsäädännön kautta
Määritelmä subjektiivinen oikeus tarkoittaa, että kunta ei voi talousarviolla eikä muullakaan päätöksellä evätä eikä rajata lakiin perustuvaa oikeutta.
Esimerkkejä tällaisista ovat:
·toimeentulotuki
·lasten päivähoito
·vammaisille henkilöille (sis. kehitysvammaiset) säädetyt palvelut, kuten henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, palveluasuminen, tulkkipalvelut sekä työ- ja päivätoiminta
·lastensuojelulapset, -nuoret ja – perheet
·kiireelliset sosiaali- ja terveyspalvelut ml. hammashuolto
·vastuu henkilön tahdosta riippumattoman hoidon ja huollon järjestämisestä (lastensuojelulapset, mielenterveyspotilaat, päihdeongelmaiset, kehitysvammaiset)
·kiireelliset sosiaali- ja terveyspalvelut
·sairaankuljetus
·ehkäisevä terveydenhuolto
·laitoshoito
·kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvelvoite alle 25- vuotiaille
Edellä mainittujen lisäksi on sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka ovat subjektiivisen oikeuden kaltaisia mutta määrärahasidonnaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöllä on oikeus palveluun kunnan varaamien määrärahojen puitteissa. Näissä palveluissa tarve on aina arvioitava yksilöllisesti eikä palvelua voida evätä pelkästään määrärahan puutteeseen vedoten. Esimerkkejä tällaisista ovat:
·omaishoidontuki
·palveluasuminen
·kotihoito
·lyhytaikaishoito
·kuntoutus
·suolistoseulonta
Subjektiivisten oikeuksien luonteisia ovat erilaiset hoito- ja palvelutakuut, joilla määritellään ajallisesti kuntalaisen oikeutta saada palveluita tai arvio palvelutarpeesta. Esimerkkejä tällaisista ovat:
·toimeentulotuen käsittely ja myöntäminen määräajassa
·lastensuojeluun liittyvät tarpeet
·75 vuotta täyttäneiden palvelutarpeen selvitys
·terveydenhuollon hoitotakuut mm. hammashuollossa
Toimintaa säätelevät yleislait kuten sosiaalihuoltolaki, kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki, joiden uudistaminen on juuri nyt ajankohtaista. Lisäksi toimintaa säätelevät lait asiakkaan ja potilaan asemasta ja oikeuksista. Lainsäädäntö edellyttää yleisesti, että palveluja järjestetään sisällöllisesti ja laajuudeltaan siten kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti omana toimintana, olemalla jäsenenä kuntayhtymässä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelujen tason ja laadun tulee vastata kunnan asukkaiden tarpeita, kuten edellä on todettu.
Käytännössä asiakas- ja potilaskohtaisesti ratkaistaan, onko palvelu tarkoituksenmukaista järjestää selviytymistä tukevana ja siten ennaltaehkäisevänä vai perushoidon ja turvan takaavana korjaavana toimenpiteenä. Määrärahan puitteissa tapahtuvat palvelut ovat useimmiten kokonaistaloudellisesti ja inhimillisesti tarkoituksenmukaisia. Ehkäisevän työn merkitys korostuu myös valtakunnallisissa ohjelmissa. Terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin panostaminen on todistettu korjaavia toimenpiteitä kannattavammaksi.
Määrärahoihin perustuvilla palveluilla voidaan välttää kalliimpien palvelujen käyttöä palveluketjussa. Esimerkiksi tehostetun palveluasumisen hankkiminen tilanteessa, jossa turkulaisia jonottaa sairaanhoitopiirin palveluista kaupunginsairaalaan ja josta puolestaan jonotetaan jatkohoitoon, on kokonaistaloudellisesti järkevää palveluketjun kannalta. Kriisitilanteessa minimoidaan ennakoitavissa olevia kokonaiskustannuksia.
Talousarvion toteutuminen ydinprosesseittain on seuraava:
Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ydinprosessin merkittävin ylitysuhka on sosiaalityössä ja siellä lastensuojelun sijaishuollossa, mikä toiminta on kokonaisuudessaan subjektiiviseen oikeuteen perustuvaa. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen ja sijaishuollon rakenteisiin ja vaihtoehtoihin vaikuttaminen ovat ylitysuhan pienentämiseen vaikuttavia toimenpiteitä.
Nuorten aikuisuuden vahvistaminen ydinprosessissa merkittävimmät talousarvioon vaikuttavat tekijät liittyvät lähinnä toimeentulotuen käyttöön ja asiakaspalvelujen ostoon, jotka molemmat palvelutarpeet pohjautuvat subjektiivisiin oikeuksiin.
Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen prosessin ylitysuhat liittyvät avustuksiin (perustoimeentulotukeen ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen), asiakaspalvelujen ostoihin (mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen) sekä vammaispalvelulain mukaisten vaatimusten täyttämiseen ja siihen liittyvään palvelutarpeen kasvuun. Kaikki edellä mainitut palvelut ovat subjektiivisia oikeuksia.
Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen ydinprosessin suurimmat ylitysuhat liittyvät laitoshoidon toteuttamiseen suhteessa talousarvioon ja asiakaspalvelujen ostoihin (tehostettuun palveluasumiseen). Ikäihmisten palvelut eivät ole suoranaisesti lakiin perustuvia subjektiivisia oikeuksia, mutta palvelujen puuttuminen tai toimimattomuus lisää merkittävästi kalliin erikoissairaanhoidon käyttöä.
Määrärahasidonnaisten palvelujen tuottaminen ja ostaminen ovat ylittämässä niihin varatut määrärahat. Toiminnalla on kuitenkin pyritty rajoittamaan kalliimpien ja subjektiivisiksi palveluiksi tulkittavien käyttöä.
Suurten ja keskisuurten kaupunkien terveys- ja sosiaalitoimen kustannukset sekä kuusikkokuntien vertailut eri palveluista vuodelta 2009 osoittavat Turun olevan yksikkökustannuksiltaan edullisimpia tai keskiarvon alapuolella olevia useimmissa palveluissa. Palvelurakenteeltaan Turku on merkittävästi vertailukaupunkeja raskaampi esim. somaattisen erikoissairaanhoidon osalta.
Ennusteen tulosaluekohtainen tarkastelu
Ma. palvelutuotantojohtaja
Hallintopalvelut ja keskitetyt menot
Talousarviokohta sisältää hallintopalveluiden, projektien ja yhteisten keskitettyjen menojen määrärahavaraukset. Menokohtaan sisältyy mm. kaikki sisäiset vuokrat, eläkemenoperusteinen kuel-maksu, varhaiseläkemaksut, keskitetyt it-menot sekä SoTe:n hallinnoimat projektit (osalla ulkoinen rahoitus). Menot ja tulot ylittyvät koska projekteja hallinnoidaan nettomääräisinä. Kokonaisuutena syntyy runsaan 1,6 M€:n nettosäästö. Hallintopalveluista on eliminoitu 7,2 M€ varhaiskasvatuksen siirtoon kuuluvia menoja sekä talousarviosta että ennusteesta. Heinäkuun ennusteessa KuEL-maksu nousi 0,91 M€ ja Varhe-maksu 0,215 M€ edelliseen ennusteeseen verrattuna. Hankkeille kertyviä tuloja (tuet ja avustukset) on heinäkuun ennusteessa korotettu 0,5 M€ ja valmistus omaan käyttöön 0,3 M€ edelliseen ennusteeseen verrattuna.
Sosiaalityön palvelut
Tulosalueen nettopoikkeama on ennusteen mukaan noin 3,8 M€. Merkittävimmät ylitysuhat liittyvät asiakaspalveluiden ostoihin ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Asiakaspalveluiden ylitysuhka liittyy pääosin asumispalveluiden tarpeen kasvusta ja osittain asiakasmäärän kasvusta. Toimeentulotuen kasvu on osittain taittunut mutta työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut viime vuodesta. Työmarkkinatuen kuntaosuus liittyy 1.1.2006 tehtyyn kunnan ja valtion väliseen rahoitusjärjestelmän muutokseen. Kunnat joutuvat maksamaan 50 % yli 500 päivää työmarkkinatuella olleiden kustannuksista. Tähän pyritään vaikuttamaan siten, että kuntaosuuden asiakastietojen analysointiin panostetaan työvoiman palvelukeskuksessa paremman työllistämismäärärahan kohdentumisen varmistamiseksi.
Tulosalueen bruttoylitys on kaiken kaikkiaan noin 3,8 miljoonaa euroa, joka voidaan katsoa kohdistuvan subjektiivisiin oikeuksiin. Ennustetta on tarkennettu toteutumaan perustuen, sillä esim. työmarkkinatuen toteutuma ei ole juurikaan tulosalueen säädeltävissä.
Perusterveydenhuolto
Tulosalueen menonylitys näyttää tulevan katetuksi tulon ylityksellä. Erityisenä huolenaiheena tässä vaiheessa on hammashuollon ostopalveluihin varatun määrärahan riittävyys ja näyttää siltä, että hoitotakuussa pysymiseksi tarvittaisiin lisää määrärahaa. Turkulaiset näyttävät siirtyvän yhä suuremmassa määrin julkisen suun terveydenhuollon palvelujen käyttäjiksi eikä oman toiminnan kapasiteetti riitä tyydyttämään kysyntää. Näin ollen suuri määrä kuntalaisia joudutaan ohjaamaan ostopalveluiden piirin. Kelan hammashoitokorvausta saaneiden turkulaisten käynnit ovat laskeneet vuodesta 2006 vuoteen 2009 siten, että korvauksia saaneita oli vajaat 4500 henkilöä vähemmän. Vuonna 2006 Turun suun terveydenhuollon asiakkaita oli 43800 ja vuonna 2009 yhteensä 56400 eli lisäystä yhteensä 12600 henkilöä.
Tulosalueen nettoennuste ei ole muuttunut tammi-huhtikuun tilanteesta ja nettoennuste on täten edelleen budjetin mukainen. Bruttoylitys on kaiken kaikkiaan noin 1,0 miljoonaa euroa, josta subjektiivisten oikeuksien osuus on 1,0 M€.
Erikoissairaanhoito
Tulosalueen nettopoikkeama on noin 3 M€. Tulosalueella on panostettu konsultaatiokäytäntöjen kehittämiseen ja erityisesti sujuvan yhteistyön varmistamiseen sairaanhoitopiirin kanssa. Merkittävin poikkeama talousarvioon nähden liittyy sairaanhoitopiirin maksuosuuteen, josta on erillinen selvitys alla.
Heinäkuun ennusteessa on huhtikuun ennusteesta poiketen pyritty ottamaan huomioon työvoiman todellinen lisäys erikoissairaanhoidon tulosalueella, ts. eliminoimaan vuoden 2009 talkoovapaiden ja lomautusten sekä lääkäreiden lomarahavaihtovapaiden vaikutus työvoimalukuihin, jotka ovat pohjana henkilöstömenojen ennustamiselle. Henkilöstömenot nousivat 0,3 M€. Tulojen osalta maksutuloja eli asiakasmaksutuloja on korotettu edellisestä ennusteesta 0, 2 M€.
Tulosalueen bruttoylitys on kaiken kaikkiaan noin 3,4 M€, josta subjektiivisten oikeuksien osuus on noin 3,4 M€.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Peruspalvelulautakunnan talousarviossa Turun maksuosuus sairaanhoitopiirille on 142,025 M€, kun taas sairaanhoitopiirin talousarviossa vastaava luku on 147,179 M€. Tammi-heinäkuussa 2010 sairaanhoitopiirin toteutuma oli tasaerälaskutuksen mukainen 86,2 M€ mutta jäsenkuntien poikkeamia tasaerälaskutuksesta ei ole vielä käytettävissä.. Yhdessä sairaanhoitopiirin talousjohdon kanssa laadittu ennuste päätyy 144,825 M€:oon, jossa on ylitysuhkaa peruspalvelulautakunnan talousarvioon nähden 2,8 M€. Ennusteessa on otettu huomioon paitsi itse sairaaloiden käyttö myös kalliin hoidon tasausmaksu, siihen saatava hyvitys Turun itse tuottamasta aikuispsykiatriasta sekä ns. erityisvelvoitemaksu. Lisäksi ennuste sisältää arviolta 0,185 M€ turkulaisille synnyttäjille avustuksena maksettuja asiakasmaksuja enintään kolmelta ensimmäiseltä päivältä.
Kun talousarvioiden välillä on lähtökohtaisesti jo 5,154 M€:n ero, se merkitsee sitä, että on jatkettava erikoissairaanhoidon palvelujen tulosalueen konsultaatiokäytäntöjen tehostamista. Tämä ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan sairaanhoitopiiriltä on edellytettävä myös kuluvana vuonna säästötoimenpiteitä sairaanhoitopiirin toimintamenojen osalta. Turun kaupungin varaama maksuosuus v. 2010 on vain runsaat 0,3 M€ suurempi kuin v. 2009 tilinpäätös. Pelkästään T2-sairaalan osittainen käyttöönotto ja U-sairaalan poistoajan muutos tuovat laskennallisesti noin 0,8 M€ lisämaksun Turun kaupungille. Lisäksi sairaanhoitopiirin henkilöstömenojen sopimuskorotukset vastaavat Turun kaupungin toiminnan vastaavia eli vuoden 2010 osalta lähes 3 %.
Turkulaisten avohoitokäynnit sairaanhoitopiirin sairaaloihin vähenivät edellisestä vuodesta tammi-heinäkuussa 1,3 % ja hoitojaksot vastaavasti 7,0 %. Uusien lähetteiden määrä lisääntyi samana ajanjaksona edellisestä vuodesta vain 0,1 %. Euromääräisesti avohoito kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 7,6 %, vuodeosastohoito väheni vastaavasti 1,0 % ja euromääräinen käyttö yhteensä kasvoi 2,7 %.
Kuntoutumispalvelut
Tulosalueen nettopoikkeama on noin 1,1 M€. Ylitysuhka johtuu kuljetuspalveluiden menoista sekä asumispalveluiden kustannuksista. Kustannukset lainmuutoksesta 1.9.2009, joka koski vammaisten henkilöiden oikeutta henkilökohtaiseen apuun, kohdistuvat kokovuotisesti vuoteen 2010 eikä kustannuksia osattu arvioida tarkasti. Edelleen tulosalueen tuloerä näyttää jäävän vajaaksi työkeskuksen toiminnan supistumisen johdosta.
Kun huomioidaan vammaisten lasten omaishoidon tukeen tullut 417 000 euron lautakunnan sisäinen määrärahan siirto, niin kuntoutuksen nettomenoennuste on heikentynyt n. 0,37 M€ huhtikuun tilanteesta. Tämä 370 000 euron heikennys jakaantuu siten, että vammaisten asumispalvelumenojen ennuste on kasvanut n.100 000 eurolla huhtikuun tilanteesta ja materiaalin ostojen ennustetta on jouduttu huonontamaan myös n. 50 000 eurolla. Työkeskuksen tilaongelmat ovat jatkuneet kauemmin kuin keväällä odotettiin, jonka johdosta myyntitulojen ennustetta on jouduttu heikentämään 200 000 eurolla kevään tilanteesta.
Tulosalueen bruttoylitys on kaiken kaikkiaan noin 0,5 miljoonaa euroa, mutta subjektiiviset oikeudet ylittävät noin 1,9 miljoonaa euroa. Subjektiivisten oikeuksien ylitystä on pystytty jonkin verran kompensoimaan henkilöstömenoja vähentämällä mutta pidemmällä tähtäimellä tämä ei ole kestävä ratkaisu.
Vanhuspalvelut
Tulosalueen nettopoikkeama on noin 3,4 M€. Merkittävimmät ylitysuhat liittyvät henkilöstömenoihin sekä asiakaspalveluiden ostoihin. Kesän aikana on toteutettu lautakunnan päätöksen mukaan lisäostoja, jotta sairaalassa jonottajien määrää on saatu vähennettyä. Edelleen on toteutettu OPTS:n mukaisia lisäostoja (48 paikkaa) vaikka budjetti ei varsinaisesti tätä mahdollista. Ylitystä aiheuttaa myös pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelujen siirtäminen bruttolaskutukseen mutta tuloerän ja laskennallisen arvonlisäverovähennyksen myötä tulos on positiivinen.
Henkilöstön kokonaismäärän vähentäminen ei ole onnistunut suunnitellusti vaikka Luolavuoresta onkin voitu siirtää vakansseja korvaamaan tilapäistä henkilökuntaa. Erilliskorvauksia on jouduttu maksamaan tavanomaista enemmän ja kasvu perustuu ilta- ja yötyön lisääntymiseen asiakaskunnan palvelutarpeen muutosten vuoksi. Myöskään sijaisten käyttöä ei ole pystytty vähentämään suunnitellusti asiakaskunnan tarpeiden kasvaessa ja sairaalakotiutusten nopeuttamisen vuoksi. Asiakasmaksujen osalta tuloerää on korotettu edelliseen ennusteeseen nähden. Tämä johtuu siitä, että 1.1.2010 lukien laitoksessa asuville maksetaan hoitotukea ja edelleen osa anomuksista on käsittelemättä.
Vanhuspalveluiden toteuttaminen perustuu suurimmalta osin sosiaalihuoltolakiin ja kotisairaanhoidon ja pitkäaikaissairaanhoidon sekä sairaalaosastotoimintojen osalta kansanterveyslakiin. Lainsäädäntö ei määrittele näille palveluille mitään minimitasoa eikä palveluihin ole kuntalaisilla subjektiivista oikeutta. Kunnalla on kuitenkin näiden palvelujen järjestämisvelvollisuus ja kunnan edellytetään varaavan talousarviossaan näihin palveluihin riittävät määrärahat.
Vanhuspalvelujen riittämätön resursointi johtaa epätarkoituksenmukaiseen akuuttisairaanhoidon käyttöön, mikä Turun kaupungin palvelujärjestelmässä tarkoittaa oman erikoissairaanhoidon ja sairaanhoitopiirin palvelujen vääristynyttä käyttöä. Pahimmillaan tämä johtaa siirtoviivemaksujen käyttöönottoon, jolloin kaupunki maksaa käytännössä ns. tyhjästä.
Tulosalueen bruttoylitys on kaiken kaikkiaan noin 7,3 miljoonaa euroa. Suurimmat ylitykset tulevat olemaan asiakaspalveluiden ostoissa (3,5 miljoonaa euroa) ja palkkamenoissa (3,1 miljoonaa euroa), jotka ovat subjektiivisluonteisia määrärahasidonnaisia menoja. Bruttomenojen muutokseen huhti -heinäkuun välillä vaikuttaa suurimmalta osin kesäkuussa päätetyt asiakaspalvelujen ostojen lisäykset, ja muutoin ennuste on tarkentunut kun toteutumatietoja on ollut enemmän käytettävissä.
Ympäristöterveydenhuolto
Tulosalueen menot ja tulot ovat tasapainossa ja ennusteen mukaan tuloalueella syntyy pieni nettosäästö.
Työterveyshuolto
Tulosalueen menot ja tulot ovat tasapainossa ja ennusteen mukaan sitova nettoerä on lähes toteutumassa.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus on siirtynyt 1.8.2010 lukien opetustoimeen ja ennuste toteutumineen arvioidaan ko. toimielimessä. Varsinaista määrärahan ja alkuvuoden toteutuman siirtoa ei ole vielä toteutettu.
Yhteenveto
Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa ja ma. palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist:
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa vertailuissa Turku menestyy erittäin hyvin arvioitaessa esim. yksittäisten palveluiden toteuttamista. Sen sijaan Turun palvelurakenne on monilta osin merkittävästi vertailukaupunkeja raskaampaa.
Ydinprosessikohtaisessa tarkastelussa on esitetty ja aikataulutettu useita palvelurakenteeseen liittyviä kehittämiskohteita. Muutosten onnistuminen ja positiivisten vaikutusten realisoituminen edellyttää tulosaluerajat ylittävää yhteistyötä ja prosessilähtöistä tarkastelua. Em. johdosta rakennemuutosten toteuttaminen ja vaikutusten seuranta vastuutetaan ydinprosessijaon mukaan palvelujohtajille.
Peruspalvelulautakunnan toimialuetta säätelee lainsäädäntö, joka edellyttää kuntaa varautumaan kuntalaisten palvelutarpeeseen, jonka ennakoiminen ei kaikilta osin ole mahdollista. Palvelutakuiden toteuttaminen niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin asettavat suuria vaatimuksia erityisesti heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. Em. toteuttaminen ei kuitenkaan ole esteenä palvelurakenteiden ja tuotantotapojen kehittämiselle.
Talousarvion keskeiset ylitysuhat liittyvät koko hallintokunnan tasolla henkilöstömenoihin, asiakaspalveluiden ostoihin ja avustuksiin. Henkilöstömenojen vähennystavoite on ollut liian haasteellinen vaikka se on osittain ollut hallintokunnan keinovalikoimissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin erittäin työvoimavaltaisia ja vähennyksiä on vaikea toteuttaa ilman selkeitä palveluiden lakkautus- tai vähennyspäätöksiä.
Asiakaspalveluiden ostoista noin 2,8 miljoonaa liittyy sairaanhoitopiirin maksuosuuteen ja meno on kuntaa velvoittava. Ylityksen minimoimiseksi on tehty hyvää yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja omien tulosalueiden kanssa ja aikaisempien vuosien menojen kasvu on saatu taittumaan. Muut asiakaspalveluiden ostojen ylitykset liittyvät pääosin vammaisten ja vanhusten asumispalveluihin sekä mielenterveyskuntoutujien palveluihin. Hintojen korotukset perustuvat sopimuksiin ja lisäksi palveluiden kysynnän kasvu on ollut merkittävää.
Avustusten ylitys johtuu pääosin työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Ylityksen minimoimiseksi on panostettu kuntouttavaan työtoimintaan ja muihin työllistämistoimiin siinä laajuudessa kuin mihin työllistämismääräraha sen mahdollistaa.
Peruspalvelulautakunnan talousarvio uhkaa ylittyä bruttomääräisesti n. 16,9 M€ ja nettomääräisesti noin 9,6 M€. Taloutta ei ole mahdollista sopeuttaa lautakunnan omilla toimenpiteillä mutta rationalisointikeinojen valmistelua jatketaan ja ylitysuhkaa pyritään minimoimaan. Tulosaluekohtaisessa tarkastelussa on pyritty arvioimaan ylitysten velvoittavuutta kuntaan nähden subjektiivisina, määrärahasidonnaisina tai palvelutakuutyyppisinä oikeuksina/palveluina. Lyhyellä aikavälillä käyttöomaisuushankintoja on mahdollista supistaa/vähentää jonkin verran tai siirtää vuodelle 2011 ja sijaisten käyttöä voidaan mahdollisesti vähentää. Varhaiskasvatuksen siirryttyä 1.8.2010 opetustoimeen peruspalvelulautakunnan 16.6.2010 tekemää lisämäärärahaesitystä tulee tarkentaa.
Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa:
Ehdotus Peruspalvelulautakunta päättää tarkentaa 16.6.2010 § 211 tehtyä esitystä ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että toimielimen 1 25 Peruspalvelulautakunta määrärahaa korotetaan 16.928.000 euroa ja tuloerää korotetaan 7.312.000 euroa peruspalveluiden turvaamiseksi.