Esityslistat/pöytäkirjat

PERUSPALVELULAUTAKUNTA

Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita hallintokunnalle:

Ryhmien välisen sopimuksen eräs keskeinen tavoite on keskittyä ydinpalveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena on järjestää ydinpalvelut mahdollisimman taloudellisesti ottaen kuitenkin huomioon lainsäädännön asettamat monet laatu- ja palvelutakuuvaatimukset. Monet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat subjektiivisia oikeuksia, joita asiakkaalla on oikeus saada.

Kaikissa neljässä sosiaali- ja terveydenhuollon ikäkaaren mukaisissa prosesseissa on tavoiteasetannassa painotettu ennalta ehkäisevän työn merkitystä. Tavoitteena on kohdentaa enemmän resursseja ehkäisevään työhön siinä määrin kuin se vähenevien resurssien tilanteessa on mahdollista irrottaa vaarantamatta peruspalveluiden järjestämistä. Tuloksellinen ehkäisevä työ edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista laajalti kaupungissa tavoitteisiin pääsemiseksi.

Palvelusetelijärjestelmää laajennetaan varhaiskasvatukseen. Palveluja tuotetaan yhdessä yritystoiminnan ja kolmannen sektorin kanssa. Oppilaitosyhteistyön avulla varmistetaan palvelujen laatua ja henkilöstön osaamista.

Ikäihmisten hoidon palvelurakennetta kevennetään ja siten edistetään talouden tasapainottamista kuitenkin varmistaen ikäihmisten tarpeenmukainen hoito. Haasteeksi muodostuu vähenevien resurssien ja kasvavan vanhusväestön määrän välisen epäsuhdan hallinta. Palvelurakenteen keventämisestä mahdollisesti tulevat resurssit menevät uusien palvelutarpeiden kattamiseen. Omaishoitajien taloudellista tukea lisätään siten, että he voivat hankkia riittävästi palveluja hoidettavansa kotona-asumisen tueksi.

Senioriväestön elämänlaatua vahvistetaan kansalaisten aktiivisuutta tukemalla yhdessä eri hallintokuntien kanssa. Kulttuuripääkaupunkihanke näkyy ikäihmisten hoitolaitosten arjessa ja kotona asumisen tukena (tapahtumat).

TAVOITTEET

Ryhmien välisestä sopimuksesta tai laadituista ohjelmista johdetut hallintokunnan toiminnalliset tavoitteet taloussuunnitelmakaudelle:
Lasten ja nuorten prosessit	Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Turvataan peruspalvelujen saatavuus ja laatu Tehdään neuvolatoiminnasta perhekeskeisempi Puututaan ongelmiin niiden ilmetessä Tuetaan peruspalveluja erityispalvelujen konsultaatioilla Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa Parannetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluja Kehitetään lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen muotoja Ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Kevennetään palvelurakennetta Lisätään avoimen varhaiskasvatuksen palveluja Kasvatetaan perhehoidon suht. osuutta lastensuojelun sijaishuollossa Haetaan palvelutuotantoon kustannustehokkaita ratkaisuja Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista Järjestetään nuorten aikuisten tarvitsema erityistuki. Tuetaan palveluilla maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuutta yhteiskunnassa Tunnistetaan nuorten masennus Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista Katkaistaan nuorten työttömyys Kehitetään nuorten psykososiaalisen tuen muotoja Turvataan päihdepalvelut
Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen	Muutetaan Ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi Lisätään kotihoidon peittävyyttä Lisätään omaishoidon tuen kattavuutta Muutetaan ympärivuorokautisen hoidon palvelurakennetta Parannetaan hoidon vaikuttavuutta Parannetaan ikäihmisten palvelujen hoitoketjun toimivuutta Turvataan aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla Toteutetaan laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus Edistetään ja ylläpidetään 65 -vuotta täyttäneiden toimintakykyä
Työikäisten prosessi	Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja; erityisenä kohderyhmänä maahanmuuttajat Lisätään yhteistyötä yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Ehkäistään kansantauteja terveitä elämäntapoja tukemalla Huolehditaan terveellisestä ympäristöstä Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen Panostetaan peruspalveluihin Kehitetään palveluverkkoa tarkoituksenmukaisesti Kevennetään palvelurakennetta Panostetaan ennaltaehkäiseviin palveluihin

Tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja arvot	Toteutumat				Tavoite	Toteutunut	Ennuste
	2006	2007	2008	2009	2010	31.7.2010	31.12.2010
Huoneisto m2 - sosiaalitoimi - terveystoimi			135 498 104 914	239.633m2	240 000	TILA 235.495m2 KILA 1066m2 yht. 236.561m2	TILA 177.875m2 KILA 1066m2 yht. 178.940m2


Lasten ja nuorten koettu hyvinvointi kasvaa (kouluterveyskysely)		85%	-		-		seurataan joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä
Vuoden aikana huostaan otettujen lasten lukumäärä	50	59	46	60	vähenevä	32


Perhehoidon suhteellinen osuus sijoituksista kasvaa	34,3%	33,2%	32,6%	32,6	kasvaa 5 %	33,2	toteutuu suunniteltua hitaammin


								Perhetyötä ja kodinhoitoapua saavien perheiden lkm	376	423	439	383	kasvava	66,7 %	450


Väestön koettu hyvinvointi -terveytensä melko hyväksi tai hyväksi kokevien prosentuaalinen määrä (miehet/naiset) (ATH) -hyvinvointia laajemmin kartoittavia mittareita 2010 ATH-kyselystä		67,7/69,5 (1998-2007)		saadaan ATH-kyselystä		tuloksia ei vielä käytössä	Vuositason mittari
Hyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä-(ATH) -melko hyväksi tai hyväksi terveytensä kokevien määrän prosentuaalinen ero korkeasti ja vähän koulutettujen ryhmissä		21/18,4 (1998-2007)		saadaan ATH-kyselystä		tuloksia ei vielä käytössä	Vuositason mittari
Perusterveydenhuollon menojen ja sairaanhoitopiirin menojen suhde		31,9%	32,2%	33,6 %	yli 34 %	34,9 %	Vuositason mittari


Laitoshoitoon siirtymistä pystytään myöhentämään 2 kk:lla neljän vuoden aikana							tavoite ikääntymispoliitisen ohjelmakauden mittainen


Kotihoidon piirissä olevien + 75 määrä nousee +6,8 %					+1,7%		peittävyys lisääntynyt 1.09% (12/2008-12/2009 kuusikkoraportti)


Ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevien + 75 määrä vähenee -10,8 %					-2,7%		pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien määrää on pystytty vähentämään lähes tavoitteenmukaisesti


Ikäihmisten ydinprosessin osuus hallintokunnan kokonaismenoista ei nouse					39%		pysynee ohjeluvussa


Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien + 75 määrä nousee +4 %					+1%		ei ole lisääntynyt riittävästi ja tavoitteiden mukaisesti


Palvelujen piirissä olevien 75+ -ikäisten määrä							12/2009 ikävakioitu 27.8%


Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteudu: Lasten ja nuorten kasvun turvaaminen -lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon lisäämiseen tähtäävä kehittämistyö on käynnistymässä, vaikutukset eivät näy vielä kaudella 1-7/2010 Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen -Mittarit vuosimittareita, eivät kommentoitavissa. Virastopäällikön kommentti siitä, miksi mittarin tavoitearvo ei toteudu: mittareita ei ole kommentoitu numeraalisesti, koska tämän hetkinen tilastointi tuottaa vain +65-vuotiaiden tiedon, mutta ikääntymispoliittinen ohjelma ja sen mittarit kohdistuvat + 75-vuotiaille STM:n ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen ydinprosessi Muutetaan Ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi -kotihoidon peittävyys on noussut tavoitteiden suuntaisesti, palvelujen jakautuminen vaikuttavimpiin palveluluokkiin vaatii vielä strategian mukaista tehostamista -Omaishoidon tuen kattavuus +75 vuotiaiden osalta ei ole stategian mukaisesti lisääntynyt -ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenneuudistus on käynnistynyt eli vanhainkotitasoisia paikkoja on vähentynyt, mutta tehostetun palveluasumisen lisäämisen tavoitteista ollaan vielä hieman jäljessä -ikäihmisten palvelujen hoitoketjujen toimivuuden tehostaminen on meneillään erityisesti liittyen omaan ja sairaanhoitopiirin väliseen hoitoprosessin kehittämiseen, SAS- ydintyöryhmän toiminta on alkanut Turvataan aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla: -palvelutarpeen arviointi +75 vuotiailla on muuttunut subjektiiviseksi oikeudeksi ja sen tulee tapahtua 7 vrk:n sisällä yhteydenotosta, palveluohjausta on lisätty. Lisäksi apul. kaupunginjohtajan asettama työryhmä monipuolisten palveluohjauspisteiden lisäämiseksi tähtää myös tämän toiminnan kehittämiseen -yhteistyö muiden hallintokuntien, seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa on tiivistynyt, samoin vapaaehtoistoiminnan kehittäminen lisäämällä mm vapaaehtoistyöntekijöiden koulutusta, koko toiminnan tavoitteena on monipuolinen toimintakyvyn ylläpitäminen entistä pidempään

Kv:	Peruspalvelulautakunnan tavoitteet ja mittarit tarkistetaan sopimusohjausprosessin yhteydessä vuoden 2009 aikana ja tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

	Koulu- ja palveluverkkoselvitykset sovitetaan yhteen opetustoimen, palvelutoimen, keskushallinnon ja joukkoliikennetoimiston kesken siten, että selvitykset laaditaan jatkossa yhteistyössä.

	Toimintakulut	+ 7.639.296 €
	Perus it-veloituksen lisäys

	Toimintakulut	- 5.240.704 €

	Työterveyshuollon järjestämisvaihtoehdot selvitetään vuoden 2010 aikana.

	Selvitetään erityishuoltopiirin ja kaupungin välinen työnjako.

	Kaupungin lääkehuollon ja V-S sairaanhoitopiirin yhdistäminen selvitetään 1.5.2010 mennessä.

	Toimintakulut	- 2.156.887 €
	Henkilöstökulut

	Toimintakulut	- 80.539 €
	(Kj): Avustuksista yhteisöille vähennetään 5 %
Kv:	Poistetaan sitova teksti: Avustuksista yhteisöille vähennetään 5 %
Kv:	Poistetaan teksti: Toimintakulut – 80.539 €
		Ta 2010	Ts 2011 (1.000 €)	Ts 2012 (1.000 €)
	Toimintakulut/Avustukset	+ 80.539	+ 81	+81
	Lisätään toimintakuluihin TA 2010-2012

Kv:	Lisätään sitova teksti: Peruspalvelulautakunta kehittää muutosprosessien seurantaa ja prosessikuvauksia kehittämistoiminnan etenemisen sekä toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi.

Virastopäällikön yleisarvio kaupunginvaltuuston päätöslauselmien toteutumisesta:

Palveluverkkoselvitystä on toteutettu yhteistyössä palvelutoimen ja opetustoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen siirron yhteydessä yhteistyötä opetustoimen kanssa on erityisesti tiivistetty myös lautakuntatasolla.

Työterveyshuollon järjestämisvaihtoehtojen selvittely on keskushallinnon vastuulla.

Kehitysvammahuollon rakenteesta on tehty selvitys, jonka perusteella kehittämistyötä on jatkettu. Asumispalvelut on kilpailutettu keväällä 2010. Valtiovallan ohjeistukseen perustuvaa rakennemuutosta toteutetaan yhteistyössä V-S Erityishuoltopiirin kanssa. Yhteistyötä muutoksen toteuttamiseksi on tiivistetty myös Paras- hankkeen osalta.

Kaupungin lääkehuollon ja V-S Sairaanhoitopiirin lääkehuollon yhdistämistä on selvitetty ja todettu lääkevalikoiman poikkeavan niin paljon toiminnan luonteesta johtuen, että tarkoituksenmukainen hyöty saavutetaan yhteiskilpailutuksella. Lisäksi yhteistyömuotoja kartoitetaan Paras- hankkeen toimesta.

Muutosprosessin seurantaa kehitetään sopimusohjauksen ja operatiivisen toiminnan lähtökohdista.

TALOUS
Ennuste 31.12.2010
1.000 €		Tilinpäätös 2009	Talousarvio 2010	Muutokset	Talousarvio muutoksin	Ennuste 31.12.2010	Ero
Peruspalvelulautakunta
1 25	T	81.049	80.814	1.868	82.682	89.695	7.014


	M	634.210	643.086	5.980	649.066	669.115	-20.049


	N	-553.161	-562.272	-4.113	-566.384	-579.419	-13.035
Investoinnit
2 25	M	266	1.000	0	1.000	530	470


	T	41	0	0	0	0	0


	N	-225	-1.000	0	1.000	-530	-470
Virastopäällikön kuvaus talouden toteutumisesta: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa vertailuissa Turku menestyy erittäin hyvin arvioitaessa esim. yksittäisten palveluiden toteuttamista. Sen sijaan Turun palvelurakenne on monilta osin merkittävästi vertailukaupunkeja raskaampaa. Ydinprosessikohtaisessa tarkastelussa on esitetty ja aikataulutettu useita palvelurakenteeseen liittyviä kehittämiskohteita. Muutosten onnistuminen ja positiivisten vaikutusten realisoituminen edellyttää tulosaluerajat ylittävää yhteistyötä ja prosessilähtöistä tarkastelua. Em. johdosta rakennemuutosten toteuttaminen ja vaikutusten seuranta tulisi vastuuttaa ydinprosessijaon mukaan palvelujohtajille. Peruspalvelulautakunnan toimialuetta säätelee lainsäädäntö, joka edellyttää kuntaa varautumaan kuntalaisten palvelutarpeeseen, jonka ennakoiminen ei kaikilta osin ole mahdollista. Palvelutakuiden toteuttaminen niin sosiaali- kuin terveydenhuollossakin asettavat suuria vaatimuksia erityisesti heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. Em. toteuttaminen ei kuitenkaan ole esteenä palvelurakenteiden ja tuotantotapojen kehittämiselle. Talousarvion keskeiset ylitysuhat liittyvät koko hallintokunnan tasolla henkilöstömenoihin, asiakaspalveluiden ostoihin ja avustuksiin. Henkilöstömenojen vähennystavoite on ollut liian haasteellinen vaikka se on osittain ollut hallintokunnan keinovalikoimissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin erittäin työvoimavaltaisia ja vähennyksiä on vaikea toteuttaa ilman selkeitä palveluiden lakkautus- tai vähennyspäätöksiä. Asiakaspalveluiden ostoista noin 2,8 miljoonaa liittyy sairaanhoitopiirin maksuosuuteen ja meno on kuntaa velvoittava. Ylityksen minimoimiseksi on tehty hyvää yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja omien tulosalueiden kanssa ja aikaisempien vuosien menojen kasvu on saatu taittumaan. Muut asiakaspalveluiden ostojen ylitykset liittyvät pääosin vammaisten ja vanhusten asumispalveluihin sekä mielenterveyskuntoutujien palveluihin. Hintojen korotukset perustuvat sopimuksiin ja lisäksi palveluiden kysynnän kasvu on ollut merkittävää. Avustusten ylitys johtuu pääosin työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Ylityksen minimoimiseksi on panostettu kuntouttavaan työtoimintaan ja muihin työllistämistoimiin siinä laajuudessa kuin mihin työllistämismääräraha sen mahdollistaa. Peruspalvelulautakunnan talousarvio uhkaa ylittyä bruttomääräisesti n. 16,9 M€ ja nettomääräisesti noin 9,6 M€. Taloutta ei ole mahdollista sopeuttaa lautakunnan omilla toimenpiteillä mutta rationalisointikeinojen valmistelua jatketaan ja ylitysuhkaa pyritään minimoimaan.

Virastopäällikön yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta:

Lasten ja nuorten kasvun turvaamisen ydinprosessissa palvelut on pystytty tuottamaan sopimusten mukaisesti. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen mukainen toiminta on asteittain käynnistetty. Lastensuojelun sijaishuollon kehittäminen on käynnistynyt ja varhaiskasvatuksen palveluseteli on otettu kokeilun käyttöön. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä on vähennetty, mikä näkyy myös sairaanhoitopiirin palvelujen käytön vähenemisessä.

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Yleinen taloudellinen tilanne on vaikuttanut turkulaisten hyvinvointiin, työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Tämä on aiheuttanut kysynnän lisääntymistä erityisesti sosiaalityön ja kuntoutumispalveluiden tulosalueilla. Maahanmuuttajien kotoutumista ja hyvinvointia lisäävät hankkeet ovat edenneet tyydyttävästi. Yhteistyötä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa on tehostettu avustusjärjestelmää kehittämällä, tämä työ jatkuu edelleen.

Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

Palvelujen painotuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on edennyt, sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö on vähentynyt. Perusterveydenhuollon kehittämishanke on käynnistynyt.

Ikäihmisten ydinprosessi

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen palvelurakenteen muuttamiseksi on osittain oikeansuuntaista, mutta riittämätöntä. Kotihoidon kehittäminen on edelleen meneillään ja palvelut painottuvat +75-vuotiaiden osalta vielä liian selkeästi alhaisempaan palveluluokkaan, omaishoidontuen saajien määrän lisääntyminen ei myöskään vielä näy +75-vuotiaiden kohdalla. Hoitoketjun toimivuutta parannetaan sairaalahoidon hoitoprosessissa.

Toimintakykyä ylläpitävien palveluiden kehittäminen on edennyt tavoitteiden mukaisesti