Raportti varhaiskasvatuksen siirtoa käsittelevät työryhmän työstä

Suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Kaupunginhallitus päätti 15.12. 2009 kaupunginvaltuuston 14.12.2009 tekemän varhaiskasvatuksen siirtoa opetustoimeen koskevan päätöksen johdosta asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on:

1. määritellä siirtyvät toiminnot, henkilöstö ja muut resurssit yhteistoimintamenettelyä noudattaen,

2. valmistella tarvittavat johto- ja toimintasääntömuutokset,

3. valmistella tarvittavat henkilöstön ja määrärahojen siirrot,

4. valmistella varhaiskasvatuksen tuotantosopimuksen edellyttämät muutokset,

5. määritellä ja valmistella varhaiskasvatuksen tilaajatoiminnon resurssien siirto,

6. valmistella tilaajatoiminnasta vastaavan viran perustaminen hallintojaostolle, sekä

7. määrittää muutoksen yhteydessä toiminnalle asetettavista taloudellisista ja toiminnallisista tuottavuustavoitteista.

Työryhmän jäseniksi päätetään nimetä:

Suomenkielisen opetustoimen johtaja Timo Jalonen (puheenjohtaja)

Peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, resurssijohtaja Max Lönnqvist, talouspäällikkö Anne Takalo, kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen, talousarviopäällikkö Heikki Silpola, Controller Kim Moisiolinna (siirtyi toisiin tehtäviin, tilalle Mervi Raita) ja lisäksi puheenjohtaja kutsui mukaan tulosaluejohtaja Raili Kosken, pääluottamusmies Ari-Pekka Elomaan ja sihteeriksi Pirjo Skytän.

Työryhmän tuli työskentelynsä aikana kuulla ao. lautakuntia. Työryhmä voi kuulla tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.

Työryhmän tuli raportoida kaupunginhallitukselle ja sen valmistelemat siirron edellyttämät esitykset tulee tuoda kaupunginhallituksen käsiteltäväksi maaliskuun 2010 loppuun mennessä.

Työryhmä on kokoontunut tammi-maaliskuussa kaikkiaan viisi kertaa. Tämän jälkeen työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan aina vuoden 2010 loppuun asti.

1. Määritellä siirtyvät toiminnot, henkilöstö ja muut resurssit

Työryhmässä on sovittu, että varhaiskasvatuksen koko tulosalue tehtävineen, henkilöineen, määrärahoineen ja muine resursseineen siirtyy sosiaali- ja terveystoimesta opetustoimeen 1.8.2010.

Osasta sosiaali- ja terveysvirastosta siirtyvästä henkilöstöstä ja määrärahoista on päästy sopimukseen (liite 1). Vakansseja sosiaali- ja terveysvirastosta siirtyy kahdeksan, joista yksi on varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutettu. Taloushallintoon siirtyy kaksi, henkilöstöhallintoon kolme ja tilahallintoon kaksi vakanssia. Määrä on varsin vähäinen ottaen huomioon siirtyvän toiminnan.

2. Valmistella tarvittavat johto- ja toimintasääntömuutokset

Opetuslautakunta on tehnyt kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esityksen johtosäännön muuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asian 10.5.2010.

Opetustoimen toimintasäännön muutos on hyväksytty opetuslautakunnassa 3.6.2010.

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö on tältä osin muutettu. Toimintasäännön muutos on valmistelussa.

3. Valmistella henkilöstön ja määrärahojen siirrot

kts kohta 1.

4. Valmistella varhaiskasvatuksen tuotantosopimuksen edellyttämät muutokset

STS ja OPTS ovat valmisteilla. Samassa yhteydessä mietitään, millä tavoin varhaiskasvatuksen osa-alueet kasvatus, opetus ja hoito tulisivat aiempaa tasapainoisemmin esille.

5. Määritellä ja valmistella varhaiskasvatuksen tilaajatoiminnon resurssien siirto

Varsinaisia tilaajatoiminnan resursseja ei siirretä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pääprosessin palvelujohtaja vastaa tilaajatoiminnoista. Tilaajatoimintojen tueksi osoitetaan kasvatus- ja opetustoimen hallinnon henkilökuntaa sopimusohjausjärjestelmässä erikseen päätettävällä tavalla.

6. Valmistella tilaajatoiminnasta vastaavan viran perustaminen hallintojaostolle

Kaupunginhallitus hyväksynyt 27.4.2010 viran perustamisen. Viran hakuaika päättyy 24.6.2010.

7. Talouden ja tuottavuuden parantaminen muutoksen yhteydessä

Kaupunginvaltuusto on hyväksyessään vuoden 2009 talousarvion todennut, että päivähoidon yhdistämisellä opetustoimeen saataisiin vuonna 2011 250.000 euron säästöt ja että yhteinen tilankäyttö vähenee vuonna 2011 1800 neliöllä. Talousarviossa eikä talousohjelmassa ole tarkemmin määritelty, mistä syntyvät säästöt muodostuvat.

Tilojen käytön tehostaminen

Kaikkialla Suomessa pohditaan tällä hetkellä koulu- ja päiväkotitilojen yhteiskäyttöä ja käytön monimuotoisuutta. Tämä ei koske pelkästään kouluja tai päivähoitoa, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös muun palvelutuotannon tarvitsemat tilat (liikuntatoimi, nuorisotoimi, kulttuuritoimi, kirjastotoimi, sosiaali- ja terveystoimi). Myös Turussa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tilojen joustavalla yhteiskäytöllä on saatavissa merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Useampaan peruskouluun voitaisiin sijoittaa esiopetusluokkia. Tilojen joustavalla käytöllä saavutetaan merkittävää taloudellista säästöä niin käyttötaloudessa kuin investointienkin osalta. Kaupunginvaltuusto on useaan otteeseen korostanut kaupungin käytössä olevien tilojen vähentämistä ja hallintokuntien tilojen yhteiskäytön tehostamista. Tätä korostaa myös ryhmien välinen sopimus. Esitys eräistä toimitiloista luopumisesta on ollut peruspalvelulautakunnan ja opetuslautakunnan käsittelyssä keväällä 2010.

Turussa tällä hetkellä noin neljäsosa esiopetuksesta on sijoitettu koulujen yhteyteen. Määrää nostetaan noin kolmannekseen ja pidemmällä aikavälillä noin puolet esiopetuksesta voisi toimia koulujen ja toinen puoli päiväkotien yhteydessä. Eräissä kouluissa oppilasmäärät ovat voimakkaasti vähentyneet ja samaan aikaan päivähoidon kysyntä on kasvanut. Uusilta investoinneilta voidaan ainakin jossain määrin välttyä siirtämällä esiopetusta koulujen yhteyteen. Muuhun päivähoitoon koulurakennukset eivät sellaisenaan sovi. Kaikki tällä hetkellä arvioitavissa olevat taloudelliset edut liittyvät tilankäytön tehostamiseen.

Henkilöstön käytön tehostaminen

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on tällä hetkellä tehokkaassa käytössä. Varhaiskasvatuksen tulosalueella ei kuitenkaan vielä täysimääräisesti hyödynnetä muun opetustoimen käyttämiä sähköisiä järjestelmiä. Ottaen huomioon opetustoimen omat kokemukset ja varhaiskasvatuksen henkilöstön varsin mittavan määrään, voitaneen henkilöstöä vähentää 1-2 htv kun järjestelmät on saatu käyttöön. Lisäksi koko kasvatus- ja opetustoimen organisaatio uudistetaan vuosien 2010-2011 aikana. Siitä saatavia etuja on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Hallinnon osuus on hyvin pieni ja vaikka se voitaisiin lopettaa, on vaikutus henkilötyövuosiin pieni. Kokonaishenkilöstömäärä tulee pikemminkin kasvamaan lähivuosina, koska päivähoidon tarve tulee kasvamaan.

Vuoden 2011 aikana tulee tapahtumaan hallinnossa eläköitymistä, jolloin uusien henkilöiden tarve tulee arvioida kriittisesti.

Toiminnalliset edut

Useat kansainväliset pitkäkestoiset tutkimukset ovat osoittaneet, että laadukkaalla varhaiskasvatuksella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia lasten hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle. Laadukas varhaiskasvatus on kokonaisvaltaista, lapsilähtöistä ja kotikasvatusta tukevaa. Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuuksia on, että jokaisen lapsen kasvatus suunnitellaan kunkin lapsen ja perhetilanteen mukaisesti, yhdessä kotien kanssa. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana.

Suomalainen varhaiskasvatus on saanut kiitosta OECD:n vuoden 2006 Starting Strong II -raportissa. Raportin mukaan panostus varhaiskasvatukseen tuottaa parempia tuloksia läpi koko elinikäisen oppimisen kaaren. Lapsilähtöisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksemme tulosten voidaankin arvella näkyvän toisessa, enemmän julkisuutta saaneessa OECD-tutkimuksessa eli PISAssa. Toisaalta OECD:n raportissa myös vuodelta 2006, todetaan, että Suomessa esiopetuksen yhteistyö päivähoidon ja koulun välillä on riittämätön. Raportin mukaan varsinkin päiväkodeissa pedagoginen valmennus tulevaan koulunkäyntiin on liian vähäistä. Varhaiskasvatuksen sijoittuminen samaan hallintokuntaan opetustoimen kanssa edistää yhteistoiminnan lisäämistä.

Siirto opetustoimeen ei ole heikentänyt selvitysten mukaan yhteyttä lasten neuvolatoimintaan tai lastensuojeluun niissä kunnissa, joissa siirto on jo aiemmin toteutettu. Myös peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammatillista perustutkintoa suorittavat tarvitsevat myös sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimeen lapsia ja nuoria koskevissa asioissa tulee lisätä.

Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä ehkäistäessä lasten ja nuorten ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Lisäksi varhaisessa vaiheessa käytettävissä on yleensä vielä useita vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Onnistuminen tai epäonnistuminen esimerkiksi oppimisessa vaikuttaa merkittävästi lapsen käsitykseen itsestään oppijana, kokemukseen koulusta ja myöhempään oppimismotivaatioon. Tässä mielessä lapsen tukeminen mahdollisimman varhain on erityisen tärkeää.

Turussa on ollut ja on parhaillaan lukuisia yhteisiä hankkeita esi- ja alkuopetuksen välillä; mm. Erilainen oppija – yhteinen koulu –hanke, Haapava-hanke (Haarla-Pansio), Elmo-hanke Halisissa, Koulukylä Ilpoisissa, Lausteen hankkeet ym. Hankkeissa pyritään löytämään uusia malleja entistä parempaan nivelvaiheen jatkumon toteutumiseen. Valitettavasti nimenomaan hallintokuntien rajat ovat monesti olleet vaikeuttamassa käytännön toteutusta ja myös halutun tuloksen saavuttamista.

Hallinnollisen siirron yhteydessä ei ole tarkoitus muuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstön virkaehtosopimuksia.

Päivähoidon siirto opetustoimeen toteutetaan ensisijaisesti toiminnallisista lähtökohdista

Taloudelliset tavoitteet (edellyttäen, että palvelujen kysynnässä tai tuotantotavassa ei tapahtuisi muutoksia):

osa vuoden 2011 tavoitteista saattaa toteutua jo vuoden 2010 aikana.

Kuvat: 0-6 vuotiaiden määrä Turussa 1990-2040