Talousjohtaja Ari Mäkinen ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 26.1.2010:

Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2002 § 296 sijoitustoiminnan periaatteista. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus päättää vähintään kerran talousarviovuoden aikana sijoitussuunnitelman hyväksymisestä lainannostosuunnitelman yhteydessä. Vuoden 2010 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2009 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2009 aikana vielä hyvällä tasolla vaikka kuntatodistusten käyttöön varauduttiin laaja-alaisesti. Kuntatodistuksia käytettiin vuoden aikana vain kerran alkuvuodesta keväällä ennustamattoman menon maksamisen yhteydessä. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana 100 milj. euroa ja pitkäaikainen lainakanta nousi nettomääräisesti 41 milj. eurolla 194 milj. eurosta 235 milj. euroon. Vuoden 2009 aikana kaupunki nosti kotimaisella joukkovelkakirjalainalla 100 milj. euroa vaihtuvakorkoisen pitkäaikaisen lainan. Kaupungin korollinen kokonaisvelka kuitenkin aleni vuoden 2009 aikana vajaalla 8 milj. eurolla. Tähän syynä oli vesiyhtiöiden investointien eteneminen ja aiemmin nostettujen lainojen käyttäminen, jolloin yhtiöiden talletukset kaupungin kassaan alenivat. Lisäksi henkilöstökassan talletukset alenivat.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet ja pitkät korot alenivat koko vuoden 2009 ajan. Euroopan keskuspankki alensi ohjauskorkoaan lokakuun 2008 4,25 %:sta toukokuun 2009 1,00 %:n. Euribor korot alenivat tätäkin enemmän esim. kolmen kuukauden euribor n. 0,70 %:n.

Tällä hetkellä arvioidaan, että korkoelvytystä ollaan vähitellen päättämässä ja ensivaiheessa vähennetään muita rahapoliittisia elvytystoimenpiteitä. Varsinainen ohjauskoron nosto saattaa tulla loppuvuodesta 2010. Myös 2008 vuoden lokakuussa kärjistynyt syvä luotto-kriisi on vähitellen hellittämässä ja luottomarginaalit ovat alentuneet koko 2009 vuoden ajan. Kriisin vaikutus tuntuu silti vielä parin vuoden ajan.

Suomen kuntasektorin rahoitus

Suomen julkisen sektorin rahoituksessa Kuntarahoitus Oy:n asema on tärkeä. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoitus Oy:n varainhankinnan. Turun kaupunki on takauskeskuksen jäsenkunta ja takaa omalta osaltaan myös Kuntarahoitus Oyj:n varainhankintaa. Nykyisessä markkinatilanteessa, jossa monilla pankeilla on varainhankinnassaan valtion takaus, on Kuntarahoitus Oyj niin kuin koko Suomen kuntasektori tässä tilanteessa eräänlainen sijaiskärsijä. Aiemmin Suomen kuntasektori pystyi hankkimaan rahoitusta esim. suhteessa euriboriin jopa muutamalla miinuspisteellä. Tällä hetkellä kuntasektorin pitkäaikaisen rahan hinta suhteessa euriboriin liikkuu edelleen tasolla +0,50 - + 70 %. Suuret kaupungit ovat kuitenkin voineet tehdä kotimaisilla joukkovelkakirjamarkkinoilla rahoitusta tätä edullisemmin. Turun kaupunki oli viime vuonna tässä suunnannäyttäjä toteuttamalla ensimmäisen jo helmikuussa. Helsinki, Vantaa ja Tampere tekivät omansa vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla. On todennäköistä, että tämä rahoitusmuoto säilyy edullisimpana vaihtoehtona myös vuoden 2010 aikana. Kiinnostus rahoittaa suuria suomalaisia kaupunkeja kohtaa on virinnyt viime aikoina myös ulkomaisissa pankeissa.

Turku -konsernin rahoitus vuonna 2010

Vuoden 2010 suuria rahoitustarpeita on etenkin Turun Seudun Vesi Oy:llä. Yhtiö maksoi vuonna 2009 takaisin vuonna 2007 nostetun 60 milj. euron pitkäaikaisen lainan. Lainan jälleenrahoitukseen yhtiö käytti uutta 60 milj. euron kuntayritystodistusohjelmaa, joka allekirjoitettiin vuoden 2009 lopussa. Kuntayritystodistusohjelmalla on osakaskuntien takaus ja se nostettiin täysimääräisesti em. jälleenrahoitustarkoitukseen. Kuntayritystodistukset ovat lyhytaikaista rahoitusta ja niitä joudutaan uusimaan lähes joka kuukausi. Toisaalta se on tällä hetkellä selvästi edullisin rahoitusmuoto. Lisäksi yhtiö nostanee vuoden 2010 aikana uutta pitkäaikaista rahoitusta 40 – 60 milj. euroa. Kaupunki on lisäksi myöntänyt yhtiölle 30 milj. euron konsernitiliin liitetyn limiitin, jota voidaan tarvittaessa käyttää yhtiön kassavirtojen tasoittamiseen.

Turun Seudun Puhdistamo Oy:n investoinnin rahoitus saatiin suoritettua loppuun vuoden 2008 keväällä ennen rahoituskriisin kärjistymistä. Viimeinen lainaerä 14 milj. euroa nostettiin toukokuussa 2008. Lopputuloksena oli yhtiön kannalta erittäin edullinen ja laina-ajaltaan pitkä rahoituskokonaisuus koostuen pitkäaikaisista lainoista ja leasingsopimuksista. Kunnat takasivat yhtiön rahoitusta yhteensä 100 milj. euroa. Laitoksen toiminta on käynnistynyt vuoden 2009 alussa. Jonkin verran lisärahoitustarvetta aiheuttaa osakas- ja käyttäjäkunnan laajentuminen Raision suuntaan. Tämä on rahoitettu alkuvaiheessa kaupungin konsernitiliin liitetyllä 15 milj. euron limiitillä. Jatkossa on tarkoitus korvata osa tästä n. 10 milj. euron kuntayritystodistusohjelmalla, jolla olisi mahdollisesti Raision ja Naantalin seudun kuntien takaus, mutta ei Turun kaupungin.

TVT Asunnot Oy:llä erääntyy vuoden 2010 aikana viisi milj. euroa kaupungin takaamaa pitkäaikaista rahoitusta. Todennäköisintä lienee, että kaupunki myöntää TVT Asunnot Oy:lle/Kiinteistö Oy Lehtolaaksolle sisäisen lainan tämän rahoittamiseksi.

Turun kaupungin rahoitusasemaan vaikuttaa kaikkien tytäryhtiöiden tilanne. Kaupungin kassavarannon odotetaan vaihtelevan vuoden 2010 aikana merkittävästi. Vuoden alussa kassavaranto oli ennakoitua korkeammalla tasolla n. 100 milj. eurossa. Kassavaranto tulee alenemaan vähitellen vuoden aikana vaikka lainojen nosto voi lyhytaikaisesti nostaakin kassan tasoa. Kassavarannon määrä vaihtelee kuukausittain merkittävästi mm. konserniyhtiöiden talletusten vaihteluiden, toteutettavien investointien ja verotulotilitysten erisuuruisten kuukausierien takia. Tytäryhtiöiden talletuksia oli vuoden 2009 lopussa kaupungin kassassa yhteensä n. 35 milj. euroa. Henkilöstökassan talletukset olivat vuoden vaihteessa n. 58 milj. euroa.

Lainannostosuunnitelma 2010

Kaupunginvaltuuston 30.11.2009 vahvistamassa kaupungin vuoden 2010 talousarviossa kuluvan vuoden pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi on merkitty 90 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy vuoden 2010 aikana kaksi kertalyhenteistä lainaa yhteensä 20 milj. euroa. Näin ollen kaupungin pitkäaikainen velka nettomääräisesti nousee enimmillään 70 milj. euroa.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2010- 2012 seuraavasti:

                                          2010             2011             2012

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

                                          90 Me            130 Me        50 Me

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

                                          20 Me            100 Me         30 Me

Pitkäaikaisten lainojen muutos

                                          +70 Me         +30 Me         +20 Me

Kaupungin nykyinen pitkäaikainen lainakanta on muodostettu monipuolisesti eri rahoittajalähteitä ja eri viitekorkoperusteita hyödyntäen.

Varsin mahdollista on, että vuoden 2009 tavoin pitkäaikainen lainannosto toteutetaan vuoden 2010 aikana joukkovelkakirjalainan liikkeellelaskulla. Laina voi olla Suomen tai esim. Saksan lain alla liikkeelle laskettu. Sillä voi olla myös pörssinoteeraus, joka mahdollistaa lainan vakuuskelpoisuuden Euroopan keskuspankin säädösten mukaisesti.

Tärkeää on myös, että kaupunki mahdollistaa lainalle hyvät jälkimarkkinat pankkien kanssa solmittavilla sopimuksilla. Tästä voidaan saada hinnoitteluetua. Lainan koko voisi olla 50 – 90 milj. euroa, joista koko määrä ei olisi aina ulkona. Tämän rinnalle voidaan käyttää myös tavallisia bilateraalisia taselainoja. Näin ollen kaupunki nostaisi vuoden 2010 aikana enintään 90 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja.

Korkoriskin hallinta

Lainan nosto voidaan toteuttaa vaihtuva tai kiinteäkorkoisena. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan silti muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella esim. kiinteäkorkoiseksi tai muuhun korkorakenteeseen sidotuksi. Kaupungin kokonaisvelan korkoriski on merkittävä, koska merkittävä osa korkoperusteesta on vaihtuvakorkoista, joiden korkomenot saattavat nousta merkittävästi korkotason noustessa. Tätä on tarkoitus ennaltaehkäistä sitomalla lainoja enemmän kiinteisiin korkoihin. Tällä hetkellä 235 milj. euron pitkäaikaisesta lainakannasta kiinteäkorkoisten osuus on 90 milj. euroa. Lainojen keskikorko on vuoden lopussa 1,72 %.

Likviditeettiriskin hallinta

Talousarvioon on kirjattu, että kaupunki ylläpitää 60- 400 miljoonan euron kuntatodistus-limiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä, joita voidaan käyttää täysimääräisesti lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupunki on solminut kahdenvälisiä kuntatodistuslimiittejä tämän mennessä yhteensä 100 milj. euroa. Näillä voidaan korvata tilapäisesti pitkäaikaisia lainoja, mikäli markkinatilanne pysyy vaikeana ja pitkäaikaisen rahan hinta korkeana. Kuntatodistusten käytöllä voidaan myös tasoittaa kassavarannon heilahteluita ja siten saada kassavarannon sijoituksille parempi korko. Kuntatodistuksista maksettava korko on yleensä alempi kuin pitkäaikaisista lainoista joudutaan maksamaan. Hintataso on ollut euribor +0,03 % – +0,20 %. Kuntatodistuksilla nostetaan todennäköisesti varsin lyhyttä eli rahoitusta yhdestä päivästä kolmeen kuukauteen asti. Kuntatodistuksilla ja riittävän suuruisella kassavarannolla varmistetaan myös, että kaupungilla on nykyisessä vaikeassa markkinatilanteessa riittävä likviditeettipuskuri. Kaupungin kassamenot ja – tulot ovat kuukausitasolla n. 100 milj. euroa. Kassavarannon tulisi olla vähintään 30 milj. euroa. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että kaupungilla erääntyy helmikuussa 2011 100 milj. euron kertalyhenteinen laina.

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talousjohtaja.

Sijoitussuunnitelma

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Vahinkorahaston osalta on tarkoitus ulkoistaa osa rahaston pääoman hoidosta. Vaihtoehtona on harkittu mm. ETF (Exchange Traded Fund) instrumentteihin sijoittamista.

Kaupungin kassan keskimääräisen tason tullessa alas on pyrkimyksenä myös, että vahinkorahaston korkosijoitukset tukevat kaupungin maksuvalmiutta.

Edellä olevaan viitaten esitämme,

-että kaupunginhallitus hyväksyy lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan enintään 90 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2010 aikana ja että kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja tai solmittavia enintään 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti,

-että kaupunki hajauttaa pitkäaikaisten lainojen korkojakaumaa solmimalla vähintään 40 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vähintään vastaavan määrän lainoja kiinteäkorkoisena, joilla vähennetään vaihtuvankorkoisten lainojen osuutta pitkäaikaisista veloista.

-että kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi n. 30 milj. euroa.

-että kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2010,

-ja että sijoitussuunnitelmaan liittyen talousjohtajalle annetaan oikeus tehdä päätös kilpailutuksen perusteella vähintään viiden milj. euron osan vahinkorahaston pääomasta ulkoistamisesta.