Sijoitusten pääperiaatteet 2010

 

·Kaupungin tavoitteena on kaikissa sijoituksissa säilyttää olemassa oleva varallisuus ja tuoton osalta tavoitella kokonaisuuden osalta absoluuttista euromääräistä tuottoa. Näin ollen tuottoa ei verrata pääomamarkkinoilla saatavaan tietyn instrumentin tai indeksin tms. tuottoon. Yksittäisen sijoituksen tuotto voi kuitenkin olla negatiivinen tai positiivinen. Euromääräiset tuottotavoitteet sisältyvät pääosin kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2010 talousarvioon. Vahinkorahaston osalta on talousarvioon merkitty seitsemän milj. euron tuottotavoite vuodelle 2010, joka perustuu arvioon pääomamarkkinoiden toipumisesta ja noususta kuluvan vuoden aikana.. Kassavarannon korkotuoton arvioidaan olevan n. yhden milj. euron luokkaa.

 

Sijoitusten painopistealueita 2010

 

·Vahinkorahaston osalta on tarkoitus ulkoistaa osa rahaston omaisuuden hoidosta. Pääpaino ulkoistamisessa olisi osakesijoittaminen, jota tehtäisiin ns. ETF (Exchange Traded Fund) instrumenttien avulla. Näiden arvioidaan olevan edullisempia, kustannustehokkaampia ja riippumattomampia verrattuna esim. sijoitusrahastoihin. Ensivaiheessa ulkoistettava pääoma olisi n. 5 – 10 milj. euroa. Hankinta- ja logistiikkakeskus avustaa kilpailutuksen toteuttamisessa.

 

·Merkittävä osa kassavarannon sijoituksista pidetään riittävän likviditeetin saavuttamiseksi alle vuoden, vuoden ja kahden vuoden pituisissa sijoituksissa. Lisäksi painotetaan joukkovelkakirjalainoja, joiden likviditeetti on hyvä ja emissiokoko vähintään miljardi euroa. Kuluvan vuoden aikana ja mahdollisesti myös vuoden 2011 aikana erityisesti yhtiöiden talletukset tulevat vaihtelemaan vesiyhtiöiden suurten investointien takia, joka heijastuu kassavarannon muutoksina. Tämän vastapainona käytetään myös kuntatodistuksia, joilla turvataan kaupungin riittävää likviditeettiä ja maksuvalmiutta.

 

·Lyhyissä (alle vuoden) rahamarkkinasijoituksissa tai joukkovelkakirjalainoissa noudatetaan normaalia sijoitusperiaatteiden mukaista hajauttamista kuitenkin siten, että yritystodistuksissa tai vastaavissa yhden osapuolen osalta rajana on viisi (5) milj. euroa. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske pankkien sijoitustodistuksia, talletuksia tai joukkovelkakirjalainoja. Yhteen pankkiin voidaan sijoittaa rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden osoittama määrä kuitenkin enintään 30 milj. euroa.

 

·Pitkissä kassavarannon korkosijoituksissa (yli vuoden) sijoitukset hajautetaan vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin markkinatilanteen mukaan, minkä tarkoituksena on välttää korkosijoitusten pääomatappioita. Korkotason oletetaan nousevan. Edelleen oletetaan, että rahoituskriisin väistyessä valtioiden, pankkien ja yrityslainojen marginaalit tulevat alentumaan. Lisäksi pitkissä kassavarannon korkosijoituksissa pyritään hajauttamaan sijoitukset riittävästi eri osapuolten välillä siten, että sijoitukset rajataan kunkin osapuolen osalta enintään viiteen milj. euroon. Yhteen yritysosapuoleen (ei koske pankkeja) voidaan sijoittaa enintään viisi (5) milj. euroa (alle vuoden/ylivuoden) yritystodistukset huomioiden. Yrityksistä pyritään valitsemaan sellaisia, joiden tulokset ovat nousussa. Lisäksi edellytetään pitkäaikaisista (yli vuoden) uusista vuoden 2010 aikana tehtyjen sijoitusten osalta, että hankintahetkellä, jos osapuolelle esim. valtiolla, pankilla tai yrityksellä on luottokelpoisuusluokitus pitkäaikaiseen lainan liikkeelle laskuun, niin se on oltava vähintään esim. BBB- (Standard & Poors) tai vastaava muun luottoluokittajan taso. Euroalueen valtioita painotetaan yrityksiä enemmän.

 

·Kassavarannon sijoitusten ja pitkäaikaisten lainojen korkoriskiä tulee tarkasteltaessa kokonaisuutena. Tarvittaessa tehdään muutoksia korkojakaumiin, joka tukee kaupunkikonsernin suurista investoinneista aiheutuvaa korkoriskin hallintaa.

 

·Omien rahastojen osalta korkosijoitukset tukevat kaupungin maksuvalmiutta ja tämä vaikuttaa erityisesti uusien korkosijoitusten valintaa, joiden likviditeettiä ja hyvää luottokelpoisuutta korostetaan.

 

·Rahastojen hajauttamista toteutetaan esim. lisäämällä rahastojen varojen sijoittamista kansainvälisiin sijoitusrahastoihin kuitenkin kustannukset huomioiden sekä painottamalla ns. uusia sijoituskohteita ja uusia sijoitusvälineitä. Omien rahastojen osalta noudatetaan lisäksi uusien sijoitusten osalta periaatetta, ettei yhteen yritysnimeen (sis. jvk-lainat, osakkeet ym.) sijoiteta hankintahinnaltaan enempää kuin 10 % kunkin rahaston pääomasta. Tämä rajoitus ei koske pankkien liikkeelle laskemia joukkovelkakirjalainoja tai muita vastaavia tuotteita eikä hajautettuja tuotteita esim. sijoitusrahastoja.

 

·Puretun Sataman investointirahaston osalta kevennetään asteittain korko- ja osakepainoa tavoitteena purkaa rahasto myöhemmässä vaiheessa.

 

·Lahjoitusrahastojen osalta tavoitteena on osakepainon vähentäminen ja pitkien korkosijoitusten lisääminen.

 

Seuraavassa taulukossa on kassavarojen sijoitussuunnitelma vuodelle 2010:

 

KASSAVAROJEN SIJOITUKSET KESKIMÄÄRIN (365 pvän liukuva keskiarvo)

SUUNNITELMA

2010/ %

ALLOKAATIO-TAVOITE VUODEN 2010 LOPUSSA

 

 

 

Pitkät korkosijoitukset (yli vuoden)

 

 

- joukkovelkakirjat

10 – 60

n. 30 -50 MILJ. EUROA

(yli kahden vuoden pituisia sijoituksia)

- muut pitkät arvopaperit

sis. edell.

sis. edell.

Lyhyet korkosijoitukset

 

 

- talletukset, rahamarkkinainstrumentit, joukkovelkakirjalainat ym.

0 – 100

ei tavoitetta

käteinen (maksuliiketileillä, joille maksetaan sopimuksen mukainen korko)

keskimäärin 1-15 milj. euroa

keskimäärin 1- 15 milj. euroa

YHTEENSÄ

100 %

 

 

 

Seuraavassa taulukossa on omien rahastojen sijoitussuunnitelma vuodelle 2010:

 

OMIEN RAHASTOJEN SIJOITUKSET

KESKIMÄÄRIN (taseen loppusummasta)

SUUNNITELMA

2010/%

ALLOKAATIOTAVOITE VUODEN 2010 LOPUSSA

 

 

 

Pitkät korkosijoitukset (yli vuoden)

 

 

- joukkovelkakirjat

20 – 70

20 – 70 %

- muut pitkät arvopaperit

sis. edell.

sis. edell.

Lyhyet korkosijoitukset

 

 

- rahamarkkinainstrumentit ym.(ml. käteinen)

0 – 40

ei tavoitetta

Sijoitusrahastot, ETF:t ja osakesijoitukset

enintään 25 milj. euroa

15 – 20 MILJ. EUROA

(vahinkorahasto)

(Sataman investointirahaston osalta tavoite alentaa nykytasosta)

YHTEENSÄ

100 %

 

 

 

 

Eettiset periaatteet liittyen kaupungin kassavarojen ja rahastojen sijoituksiin

 

·Eettinen näkökulma nousee esiin sijoitusten toimialavalinnassa. Valinta voi perustua positiiviseen tai negatiiviseen arvottamiseen. Positiivisessa arvottamisessa määritellään ne toimialat, joihin kaupunki voi sijoittaa. Negatiivisessa arvottamisessa tietyt toimialat, maat tai yksittäiset yritykset suljetaan kaupungin mahdollisten sijoituskohteiden ulkopuolelle.

 

·Kaupungin sijoitustoiminta pohjautuu negatiiviseen arvottamiseen, minkä vuoksi kaupunki ei tee suoria sijoituksia ase-, tupakka-, pornografia- tai alkoholiliiketoimintaa harjoittaviin toimialoihin tai yrityksiin. Lisäksi kaupungin tulee välttää sellaisia yksittäisiä yrityksiä, liikkeellelaskijoita tai maita, jotka eivät kunnioita YK:n määrittelemiä ihmis- ja perusoikeuksia tai jotka toimivat vastuuttomasti ympäristöä vahingoittavalla tavalla.