Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

Kaupunginvaltuuston 25.10.2004 § 274 hyväksymä sopimus Turun seudun elinkeino- ja seutuyhteistyöstä astui voimaan 1.1.2005. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Ensimmäinen tarkistus suoritetaan vuonna 2009. Sopimusta voidaan tarkistaa muulloinkin, mikäli lainsäädännön tai toimintaympäristön muutokset sitä edellyttävät. Mahdollinen irtisanoutuminen tulee voimaan irtisanomista seuraavan kalenterivuoden päättyessä. Seutuvaltuuskunta on päättänyt, että tarkistuksen käsittely toteutetaan syyskaudella 2009.

Sopimuksella vakinaistettiin Turun Seudun kehittämiskeskuksen toiminta ja nostettiin seutukehittäminen elinkeinojen kehittämisen rinnalle sen toimialaksi. Sopimus sisältää yhteisen näkemyksen seutuyhteistyön tavoitteista, periaatteista ja osa-alueista sekä toimielimistä, jotka ohjaavat ja koordinoivat seutuyhteistyötä. Ylintä päätösvaltaa käyttää kuntien luottamushenkilöistä seutuvaltuuskunta, jossa on 43 jäsentä toimikaudella 2009-2012.

Turun kaupunkiseudulla Paras -hankkeen mukainen organisoituminen tapahtui ennakoidusti jo syksyllä 2006. Turku kutsui lakiluonnoksessa mainitut kunnat (Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto) koolle 26.10.2006. Neuvotteluissa sovittiin, että prosessin päälinjat päätetään tarvittaessa kokoontuvassa kuntakokouksessa, jossa on jokaisesta kaupungista/kunnasta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtaja sekä kaupungin/kunnanjohtaja. Paras

-prosessin ohjaus- ja viestintävastuu on ohjausryhmällä, joka koostuu 11 luottamushenkilöjäsenestä, joista 4 edustajaa Turusta ja 1 edustaja muista yhteistyöalueen kunnista. Ohjausryhmä nimeää työryhmien edustajat. Turku nimeää sekä kuntakokouksen että ohjausryhmän puheenjohtajan. Asiat kummallekin toimielimelle esittelee Turun kaupunginjohtaja, joka vastaa valmistelusta, koordinoinnista ja resursoinnista. Käytännön valmistelutyö tapahtuu työryhmissä, jotka raportoivat niiden toiminnasta ohjausryhmälle. Seudullisen elinkeinopolitiikan toimeenpanoa käsiteltiin myös Paras -hankkeen elinkeinopoliittisessa alatyöryhmässä. Työryhmän loppuraportissa todetaan, että nykyistä elinkeinopoliittista yhteistyötä jatketaan. Seutusopimuksen tarkistamisen yhteydessä arvioidaan yhteistyön organisoitumismalli (esim. nykyinen malli tai yhtiömalli).

Paras  -hankkeen organisoitumisen jälkeen Turun seudun kehittämiskeskus, seutuvaltuuskunta ja hallitus ovat käsitelleet yksinomaan seudun elinkeinopolitiikkaan liittyviä asioita.  Asian ympärillä käydyissä keskusteluissa on korostunut Turun seudun kehittämiskeskuksen rooli elinkeinopoliittisen yhteistyön edistäjänä. Myös käynnistyvä Turun seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) on sisällöltään lähinnä elinkeinopoliittinen. Siksi ei muuta seutu- ja kuntayhteistyötä juurikaan ole nähty tarpeellisena sisällyttää tarkistettavaan sopimukseen. Muu seutu- ja kuntayhteistyö tulisi käsitellä ensisijaisesti kunta- ja palvelurakenneprosessissa (Paras).

Varsin yksimielisesti on todettu, ettei seutuvaltuuskunnasta ole muodostunut sisällöllisesti ja rakenteellisesti luontevaa yhteistyön foorumia. Siitä voitaisiin luopua ja siirtää valtuuskunnan tehtävät nykymuotoiselle hallitukselle.

Talousalueen yhteinen elinkeinopolitiikka on hyvin perusteltua. Elinkeinopolitiikan perustavoitteita ovat a) yritysten ja investointien houkuttelu, osaajien houkuttelu ja alueen tunnetuksi tekeminen osaamiskeskuksena ja b) olemassa olevien yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja toimintaedellytysten turvaaminen ja alkavien yritysten määrän lisääminen. Ensimmäiset tavoitteet ovat osa markkinointikokonaisuutta, toiset yrittäjyyden edistämistä. Lisäksi on perusteltua sijoittaa Turun seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toimeenpano Turun seudun kehittämiskeskukseen.

Uuden sopimuksen tarkoittaman yhteistyön tulee perustua kuntien väliseen yhteiseen tahtoon edistää yhdessä Turun seutukunnan menestystä. Yhteistoiminnan lähtökohtana on näkemys, että seudun kunnat ovat yhä enemmän riippuvaisia koko seudun väestön, elinkeinoelämän, koulutustarjonnan ja yhdyskuntarakenteen muutoksista. Tämän vuoksi on tärkeää, että kukin kunta panostaa ja sitoutuu yhteistyöhön.  Uudenkin sopimuksen osallisina olisi Turun seutukunnan nykyiset 11 jäsenkuntaa, jotka sopivat yhteistyönsä tavoitteista, periaatteista, kustannusten jaosta ja organisaatiosta. Sopimusta kutsutaan jatkossa Turun seudun elinkeinosopimukseksi.

Sopimuksen hyväksymisen jälkeen tulee asettaa seudun virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuva arviointiryhmä, jonka tehtävänä on arvioida Turun seudun kehittämiskeskuksen edellisen sopimuskauden toiminta ja vaikuttavuus, sekä tehdä esitys Turun seudun kehittämiskeskuksen toiminnallisten tavoitteiden ja tuotettavien palveluiden sisällöstä.

Edellä esitetyn mukaisesti esitetään seudun kunnille Turun seudun elinkeino- ja seutuyhteistyösopimuksen tarkistamista liitteen 1 mukaisesti. Seudun kuntia pyydetään hyväksymään Turun seudun elinkeinosopimus helmikuun 2010 aikana.

Liite 1Sopimusluonnos

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että Turun kaupunki esittää Turun seudun kunnille Turun seudun elinkeino- ja seutuyhteistyösopimuksen tarkistamista liitteen 1 mukaisesti, ja

että sopimuksen hyväksymisen jälkeen Turun seudun kehittämiskeskuksen hallitus asettaa seudun virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuvan arviointiryhmän, jonka tehtävänä on arvioida Turun seudun kehittämiskeskuksen edellisen sopimuskauden toiminta ja palveluiden vaikuttavuus, sekä tehdä esitys Turun seudun kehittämiskeskuksen toiminnallisten tavoitteiden ja tuotettavien palveluiden sisällöstä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Keskinen poistui kokouksesta ja toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Mikko Laaksonen.