Kansliapäällikkö Jouko K. Lehmusto ja talousarviopäällikkö Heikki Silpola 20.5.2009:

1. JOHDANTO

Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2008 § 160 käsitellessään Turun kaupungin talousohjelmaa ja omistajapolitiikkaa mm. että Turun kaupungin talousohjelmaluonnos huomioidaan sektorikohtaisessa jatkovalmistelussa. Kaupunginvaltuuston esittelytekstissä todetaan mm. että kaupungin palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäyttöä tarkastellaan osana talousohjelmia, mutta sen painoarvoa nostetaan. Tarkoituksena on arvioida koko kaupungin palveluverkon laajuutta a) sektoreiden sisällä ja b) sektoreiden välillä. Apulaiskaupunginjohtajat vastaavat valmistelusta omien sektoreidensa osalta. Kaupunginjohtaja on prosessin omistaja ja ottaa kantaa yli sektoreiden meneviin tilakysymyksiin.

Tämä selvitys on tehty kolmessa eri vaiheessa:

1. Lähtökohtatilanteen selvittäminen palvelualueittain: Tarkoituksena on olemassa olevaan aineistoon perustuen inventoida kaupungin toimitilaverkko palvelukokonaisuuksittain ja tuoda esille mahdolliset puutteet ja ylikapasiteetit.
2. Tavoitetilan ja optimaalisen toimitilaverkon määrittely palvelukokonaisuuksittain yli hallintorajojen: Määritellään toimitilaverkko, joka olisi optimaalinen suhteessa alueelliseen väestörakenteeseen, väestön ikärakenteeseen sekä maantieteelliseen saavutettavuuteen.
3. Tavoitetilan ja olemassa olevan palveluverkon kriittinen tarkastelu, jossa tavoitteena ovat mm. palveluverkon keventäminen, vajaakäytön pienentämien ja yhteiskäytön lisääminen eri hallintokuntien välillä.

2. PALVELUVERKKOTARKASTELU

Työtä on ensimmäisessä vaiheessa tehty keskushallinnon ja tilaliikelaitoksen yhteistyönä tiloja käyttäviä hallintokuntia kuullen sekä ottaen huomioon olemassa olevaa tai valmisteilla olevaa hallintokuntakohtaista palveluverkkosuunnitelma-aineistoa.

Tarkastelun lähtökohtana ja tarkkuustasona toimii palvelualue, joita on yhteensä yhdeksän kappaletta. Tarkoituksenmukaisuuden vuoksi keskustan palvelualue on jaettu itäiseen ja läntiseen keskustaan kohteiden suuren lukumäärän vuoksi.

Lähtökohtaisesti tässä tarkastelussa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu 25.2.2009 julkaistu Turun opetuspalvelukeskuksen kouluverkkotyöryhmän selvitys: Lukio ja perusopetus 2011 – 2015 – ehdotus oppilaitosverkoston tarkistamisesta (jäljempänä oppilaitosverkkoselvitys). Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tilanteessa, jossa oppilasmäärien on arvioitu perusopetuksessa laskevan vuosien 2009 – 2015 aikana yhteensä yli tuhannella oppilaalla, ei ole taloudellisesti mielekästä, eikä kaupungin velkaantumismahdollisuuksienkaan mukaan mahdollista panostaa merkittävästi koulujen uudisrakennushankkeisiin.

Kantavana ajatuksena selvityksessä on ollut keskittää ja yhdistää muiden hallintokuntien, lähinnä sosiaali- ja terveystoimen sekä nuoriso- ja kulttuuritoimen toimintoja oppilasmäärän laskun myötä tyhjeneviin koulukiinteistöihin lähipalvelujen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveystoimen palveluverkon tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon määrittely puolestaan edellyttää, että koko sektorin prosessit ja palvelutaso ovat tarkkaan määritelty ja toimintatavat yhtenevät. Tämä edellyttää sektorilta vielä huomattavaa kehitystyötä.

Yleisellä tasolla on todettavissa, että kaupungin käytössä tilamäärä on jatkanut edelleen kasvuaan, huolimatta Kaupunginvaltuuston asettamasta tilamäärän vähentämistavoitteesta. Tämän vuoksi tulisi myös harkittavaksi ehdottoman absoluuttisen ylärajan asettamista hallinnoitavalle tilamäärälle. Tämä tarkoittaisi, ettei tilaliikelaitos vuokraisi tai rakentaisi yhtään lisää tilaa minkään hallintokunnan käyttöön, ennen kuin vapautuvista tiloista päästään eroon, joko myymällä, vuokraamalla tai purkamalla toimitiloja.

Toimitilaresurssia tarkastellaan toisaalta palvelutuotannon välineenä ja toisaalta kustannustekijänä, jolloin tavoitteena on kehittää kaupungin palveluverkkoa nykyistä palvelevammaksi asiakkaan kannalta ja taloudellisemmaksi palveluja tuottavan kaupungin kannalta. Keskeisenä näkökulmana on tilojen yhteiskäytön tehostaminen yli hallintokunta- ja sektorirajojen. 

Tilakustannuksia tulee alentaa ja samalla päästä hallintokeskeisestä palvelujen tuottamisesta myös tilojen osalta asiakaskeskeiseen palvelutuotantoon.

Tilojen vapauduttua, tulee ne ensisijaisesti myydä tai vuokrasopimukset irtisanoa, ellei vapautuvia tiloja voida toiminnallisesti ja taloudellisesti perustellulla tavalla hyödyntää kaupungin toiminnassa. Mikäli markkinatilanne ei sitä kuitenkaan mahdollista tyydyttävään tai välttävään hintaan, voidaan harkita myös tilojen vuokrausta ulos.

Kaupungin ydintoimintaan ei kuitenkaan tulisi kuulua tilojen laajamittainen vuokraustoiminta ja kiinteistöriskin ottaminen, joten ulosvuokrattavien tilojen omistaminen ei ole pitkällä aikavälillä perusteltavissa kaupungin kannalta.

Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joita voidaan toteuttaa välittömästi sekä myös ratkaisuja, joilla voidaan kehittää palveluverkkoa tulevaisuudessa.

Työ jakautuu toimeksiannon mukaisesti kahteen vaiheeseen:

• nykytilan kartoitus ja perusaineiston valmistelu
• sektori- ja kaupunkikohtaiset johtopäätökset

Nykytilan kartoituksen perustana ovat tilaliikelaitoksen huoneistokohtaiset tiedot, jotka on paikkatietojärjestelmän avulla sijoitettu kaupungin alueelle tilanteen 11/2008 mukaisesti. Alun perin kaupungin 1343 kohteesta on tarkasteltaviksi otettu 579 kohdetta. tarkastelun ulkopuolelle on rajattu kohteet, joiden ei katsota soveltuvan yhteiskäyttöön tai, jotka sijaitsevat kaupungin rajojen ulkopuolella. 

Ensimmäisen vaiheen tarkasteluun on otettu:

• alakoulut, yläkoulut, yhtenäiskoulut, lukiot, päiväkodit ja nuorisotilat
• ammatti-instituutin ja ammattikorkeakoulun tilat (lukio + muut kaupungissa toimivat oppilaitokset esim. AKK + liikunnan iltakäyttö)
• sote - sektorin tilat (hoiva/neuvola/terveys/vanhus/palvelutalot)
• asiakaspalvelupisteet
• toimisto- ja hallintotilat
• muut (asunnot, alpe yms.)

Tarkasteluun voidaan edellisten lisäksi ottaa muita tilakokonaisuuksia.

Tietyt suuremmat kokonaisuudet on jätetty tämän tarkastelun ulkopuolelle, koska asianomainen selvitys on vasta meneillään hallintokunnassa tai se on jo vastuutettu tietylle hanke- tai projektiorganisaatiolle. Näitä kokonaisuuksia ovat:

a) Keittiöverkko, jonka optimaalinen koko ja lukumäärä arvioidaan Kateringin toimesta.

b) Varasto- ja logistiikkakiinteistöt, joiden lukumäärä ratkaistaan Hankinta- ja logistiikka projektin toimesta.

c) Terveysasemien lukumäärä ja optimaalinen sijainti käydään lähtökohtaisesti läpi sosiaali- ja terveystoimen taholta, eikä niihin tässä selvityksessä puututa kuin mahdollisen yhteiskäytön osalta.

d) Sataman ja vesilaitoksen omistamat kiinteistöt eivät ole mukana tarkastelussa, koska ne eivät ole tilalaitoksen hallinnassa. Satama on talousohjelman yhteydessä tehnyt oman myyntisuunnitelmansa kiinteistöistä.

e) Majoitus- ja vapaa-ajanhuoneistot, jotka pääsääntöisesti sijaitsevat kunnan rajojen ulkopuolella. Museaaliset huoneistot, sairaala-, ensikoti- ja lastenkotihuoneistot, erityistarkoitukseen suunnitellut kokoontumishuoneistot, kuten auditorio ja kulttuuriin tai urheiluun liittyvät huoneistot, autohallit tmv. sekä kahvilat ja ravintolat.

Paikkatietojärjestelmän avulla tarkasteluun voidaan joustavasti yhdistää väestö- ja väestöennustetietoja eri tavoin ryhmiteltynä (ikä, perhesuhteet, sukupuoli, äidinkieli) tai esimerkiksi tietoja tietyillä alueilla tai tiettyjen reittien varrella asuvasta väestöstä palvelualuerajat ylittäen.

Työn ensimmäisessä vaiheessa on tarkoituksena luoda perusaineistoa ja välineet hallintokunnissa sekä hallintokunta- ja sektorirajat ylittävälle palveluverkkosuunnittelulle. Perusaineiston koonnin ja alustavan analysoinnin yhteydessä on myös noussut esille kohteita, joissa saattaisi olla tehostamis- tai yhteiskäyttömahdollisuuksia. Kaikki alueen palvelupisteet on nähtävissä liitteenä olevista kartoista.

Kunkin palvelualueen osalta on esitetty toimenpide-ehdotukset, jotka tulee ottaa tilalaitoksen ja hallintokunnan väliseen tarkasteluun tilojen muuntojoustavuuden ja toiminnallisten muutostarpeiden selvittämiseksi. Työn toisessa vaiheessa palveluverkkotyö siirtyy tilalaitoksen ja hallintokuntien väliseen yhteistyöhön toimenpide-ehdotusten toteuttamiseksi. Lisäksi tulee huomioida käynnissä olevat tai käynnistyvät palveluverkkosuunnitelmat (kouluverkko, terveysasemat, kirjastoverkko jne.). Konkreettiset tulokset saavutetaan tämän työn tuloksena.

3. PÄÄTÖSEHDOTUS

Työryhmä esittää, että

- Kaupunginhallitus hyväksyy tämän selvityksen toimenpide-ehdotukset palveluverkon tehostamisen ja yhteiskäytön lisäämisen lähtökohdiksi ja edellyttää tilaliikelaitoksen käynnistämään toimenpiteet välittömästi niiden toteuttamiseksi yhdessä asianomaisen hallintokunnan kanssa.

- Kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat periaatteet:

- Kaupungin käytössä olevien tilojen kokonaisvaltaista hallintaa ja ohjausta tulee lisätä tilojen käytön ja tilaomaisuuden hoidon tehostamiseksi

- Sektorijohdon tulee toimia siten, että toimialan voimavarat mm. tilat ovat tehokkaassa käytössä.

- Hallintokuntien tulee palveluverkko- ja muissa tilojen käyttöä koskevissa suunnitelmissa ottaa huomioon tilojen tehokas käyttö sekä yhteiskäyttö muiden hallintokuntien kanssa.

Liite 1Palvelualuekohtainen tarkastelu

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä selvityksen toimenpide-ehdotukset palveluverkon tehostamisen ja yhteiskäytön lisäämisen lähtökohdiksi ja edellyttää, että tilaliikelaitos käynnistää välittömästi toimenpiteet niiden toteuttamiseksi yhdessä asianomaisen hallintokunnan kanssa.

Samalla kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat periaatteet:

- Kaupungin käytössä olevien tilojen kokonaisvaltaista hallintaa ja ohjausta tulee lisätä tilojen käytön ja tilaomaisuuden hoidon tehostamiseksi

- Sektorijohdon tulee toimia siten, että toimialan voimavarat mm. tilat ovat tehokkaassa käytössä.

- Hallintokuntien tulee palveluverkko- ja muissa tilojen käyttöä koskevissa suunnitelmissa ottaa huomioon tilojen tehokas käyttö sekä yhteiskäyttö muiden hallintokuntien kanssa.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että asiasta annetaan informaatio 1.6.2009 kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle ja että apulaiskaupunginjohtajat antavat omien sektoreidensa osalta asiasta lausunnon, minkä jälkeen asia tuodaan uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Päätös tehtiin puheenjohtaja Randellin ehdotuksesta yksimielisesti.

Merkittiin, että ennen päätöksentekoa esittelijä muutti päätösehdotuksensa kuulumaan seuraavasti:

”Kaupunginhallitus päättää hyväksyä selvityksen asian jatkovalmistelun lähtökohdiksi.

Samalla kaupunginhallitus hyväksyy seuraavat periaatteet:

- Kaupungin käytössä olevien tilojen kokonaisvaltaista hallintaa ja ohjausta tulee lisätä tilojen käytön ja tilaomaisuuden hoidon tehostamiseksi.

- Sektorijohdon tulee toimia niin, että toimialan voimavarat mm. tilat ovat tehokkaassa käytössä.

- Hallintokuntien tulee palveluverkko- ja muissa tilojen käyttöä koskevissa suunnitelmissa ottaa huomioon tilojen tehokas käyttö sekä yhteiskäyttö muiden hallintokuntien kanssa.”