Apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi 11.3.2009:

Turun seudun elinkeinoelämä on toistaiseksi selvinnyt talouden nopeasta taantumasta paremmin kuin monet muut alueet. Turun talousalueen monipuolisesta elinkeinorakenteesta huolimatta ovat erityisesti vientiyritysten sekä niitä tukevan pk-yritysverkoston tilaukset laskeneet selvästi, mikä on johtanut työvoiman kysynnän voimakkaaseen laskuun. Erityisen haasteellinen tilanne on teknologiateollisuudessa, logistiikassa ja rakentamisessa. Toimialoista lääketeollisuus ei ole yhtä suhdanneherkkä ja kulutuskysynnästä riippuvaiset palvelualat reagoivat talouden supistumiseen viiveellä. Meriklusterin merkitys alueen työllisyydelle on huomattava, mutta korkea ulkomaisen keikkatyövoiman osuus saattaa toimia puskurina heikkenevässä työllisyystilanteessa. Merkittävin ero 1990-luvun taantumaan on samaan aikaan tapahtuva suurten ikäluokkien poistuminen työmarkkinoilta suhteessa pieneen työmarkkinoille saapuvaan nuorten määrään, joka ilmiönä edellisen taantuman aikana oli täysin päinvastainen. Tämä korostaa tarvetta kasvattaa ammattiin tähtäävän koulutuksen aloituspaikkoja sekä yritysten tarvetta pitää kiinni osaavasta työvoimasta mahdollisimman pitkään.

Taantuma tarjoaa myös mahdollisuuksia. Tuotannon hiljaisina aikoina on yrityksillä tilaisuus panostaa henkilöstön osaamistasoon ja uusien kumppaneiden löytämiseen. Talouden murros jakaa uudelleen myös kaupunkiseutujen välisiä kilpailukykytekijöitä.1990-luvun laman jälkeen menestyjiksi nousivat kommunikaatio- ja viestintäteknologiaan erikoistuneet korkeakoulukaupungit. Myös nyt läpi käytävän taantuman jälkeen tulevat toiset toimialat nousemaan aluetalouden vetureiksi toisia enemmän. Tämä korostaa Turun kaupungin tulevaisuuteen katsovan elinkeinopolitiikan merkitystä, koska sillä on keskeinen rooli uusien työllistävien kasvualojen kehittämiseksi.

Käsillä oleva taantuma on osoittautumassa vakavammaksi ja pidemmäksi kuin alun perin ennakoitiin ja sillä on selviä negatiivisia vaikutuksia myös Turun työllisyyteen. Turun kaupungin Tilasto- ja tutkimusyksikön mukaan marraskuussa 2008 Turun työttömien määrä ylitti ensi kertaa edellisvuoden vastaavan arvon oltuaan sitä pienempi yhtäjaksoisesti tammikuusta 2004. Joulukuussa 2008 työttömien määrän kasvu oli 540 ja vuoden 2009 tammikuussa 768. Työttömien kokonaismäärä kuluvan vuoden tammikuussa oli 8947. Avoimien työpaikkojen määrä laski vuodessa 1800:sta 1300:an. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvu alkoi jo lokakuussa 2008 ja tammikuussa 2009 nuorisotyöttömiä oli 368 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Muunkielisten työttömien määrä kasvoi vuodessa kaksi prosenttiyksikköä ja oli 2008 joulukuussa 1402. Myös pitkäaikaistyöttömien määrän lasku on hidastumassa.

Hallitus esitteli tammikuussa 2009 ns. kolmannen elvytyspaketin, jossa lisätalousarviolla suunnattaan elvyttäviä panostuksia eri puolille Suomea. Turun seutu ei ole saamassa esityksessä yhtään merkittävää korvamerkittyä investointia. Elvytyspaketissa hallitus päätti suunnata huomattavia lisäpanostuksia myös työllisyys- ja koulutuspolitiikkaan, jotka ovat myös Turun hyödynnettävissä. Elvytysohjelmassa hallitus esittää lisämäärärahoja mm. ammatillisen peruskoulutuksen uusiin aloituspaikkoihin (3 M€), ammatilliseen lisäkoulutukseen (4 M€), ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan aikuiskoulutukseen (3 M€), korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen aikuiskoulutukseen (1 M€), työvoimakoulutukseen ja starttirahaan (15 M€), työllistämis- ja koulutustoimiin lomautettujen muutosturvan laajennukseen (7 M€), Tekesin avustuksiin (12 M€), sekä julkiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan mm. korkeakouluille (12 M€).

Osaamis- ja elinkeinotoimi käynnisti marraskuussa 2008 valmistelun nopeasti heikkenevään taloustilanteeseen reagoimiseksi kuulemalla sektorin johtoryhmässä työvoimahallinnon ja toimialojen asiantuntijoita. Asiantuntijoiden keskeinen viesti oli nostaa ammatillisen koulutuksen volyymeja, lisätä täydennyskoulutuksen reagointivalmiutta sekä käynnistää hankkeita, joilla taantuman aikana voidaan kannustaa pk-yrityksiä nostamaan henkilöstön osaamistasoa ja teknologista valmiutta. Tämän pohjalta käynnistettiin sektorilla suhdannetilanteeseen soveltuvien koulutus- ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden suunnittelu. Lisäksi pyrittiin huomioimaan valtakunnalliset elvytystoimenpiteet ja niiden hyödyntäminen. Sektorin toimielimiä pyydettiin toimittamaan 9.2.2009 mennessä konkreettiset esitykset jaoteltuna kahteen luokkaan: 1) vuoden 2009 aikana käynnistettävät toimet heikkenevään suhdanteeseen ja työllisyystilanteeseen, sekä 2) vuosina 2011 - 2012 konkretisoituvat toimet, joilla vahvistetaan Turun kilpailukykyä laskusuhdanteen kääntyessä nousuun. Esityksiä saapui lähes 80, joista 2-3 vuoden päästä konkretisoituvat toimenpiteet siirrettiin huomioitavaksi uuden Turku sopimuksen osaamis- ja elinkeinopoliittisen ohjelman valmistelussa keväällä 2009.

Kuluvan vuoden aikana käynnistettävät toimet arvioitiin keskushallinnossa niiden kohderyhmän, käynnistysvalmiuden ja saatavilla olevan ulkoisen rahoituksen perusteella sekä tiivistettiin esityskelpoiseksi kokonaisuudeksi. Valittujen koulutustoimien erityisenä kohderyhmänä ovat väliinputoaja riskiryhmään kuuluvat nuoret, lomautetut sekä työttömyysuhan alaisena olevat pk-yritysten työntekijät. Koulutuksen ohella esitetään lisättäväksi nuorille uusia työssäoppimispaikkoja mm. kaupungin organisaatiossa, koska yritykset ovat voimakkaasti leikanneet opiskelijoiden työmahdollisuuksia. Tällä tavoin tutkintojen myöntämisen ehtona oleva pakollinen työssäoppiminen voitaisiin suorittaa ja ohjata kaupungin kannalta mahdollisimman tuottavaan toimintaan.

Yrityksille suunnatun koulutuksen painopisteenä on käynnistää toimia, joilla madalletaan yrittäjien kynnystä panostaa hiljaisina aikoina henkilöstön koulutukseen ja toimintojen kehittämiseen. Näiden toimien tavoitteena on lomautusten ja irtisanomisten sijasta panostaa yrityksen osaamistason nostamiseen tulevaisuutta silmällä pitäen YT-neuvotteluja käyvissä yrityksissä. Tämän ohella yrittäjyysmahdollisuuksien aktivointia tehostetaan. Yhteistyössä korkeakoulujen kanssa lisätään toimia, joilla varmistetaan hallituksen uusien tutkimus- ja kehittämismäärärahojen saaminen turkulaisille tutkimusryhmille. Lisäksi osaamis- ja elinkeinostrategian vastuiden mukaisesti tiivistetään yhteydenpitoa alueen avainyritysten johtoon sekä työmarkkinajärjestöihin.

Toimenpiteiden käynnistäminen edellyttää, että kaupunki on asiassa itse aloitteellinen ja varautuu talousarviossaan hankkeiden omarahoitukseen. Merkittävä osa esityksistä voidaan toteuttaa nykyisen budjetin puitteissa ja suuri osa esitetyistä nuoriso- ja aikuiskoulutuksista voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan valtionosuuksilla, joita hallitus päätti lisätä elvytyspaketissaan. Nämä toimet edellyttävät kuitenkin riittävää opetushenkilöstöä, joka tulee huomioida Turun Ammatti-instituutin ja Turun Ammattikorkeakoulun henkilöstön tavoitetasoissa. Yrityksille suunnattujen toimenpiteiden rahoitus tullaan pääosin hakemaan TE-keskukselta, mutta Turun kaupungin on varauduttava hankkeiden kuntarahoitukseen, jonka taso vaihtelee normaalisti 20 - 40 % välillä. Toimenpiteet on valikoitu siten, että niiden toteuttaminen on kaupungin kannalta mahdollisimman kustannustehokasta ja ne hyödyntävät hallituksen kansallista elvytysrahoitusta.

Liite 1                                 Elvytysohjelman toimenpidetaulukko

Esitän, että

- kaupungin tulisi varata vuoden 2009 talousarvion tarkistuksessa 400.000 euroa kuluvan vuoden aikana käynnistyvien elvyttävien elinkeino- ja koulutuspoliittisten toimenpiteiden omarahoitukseen, joihin on saatavilla vähintään 50 % ulkopuolista rahoitusta. Etusijalla ovat tässä esityksessä listatut hankkeet ja mahdollisesti yritysneuvotteluissa myöhemmin esille nousevat akuutit toimenpiteet.

- kaupunginhallituksen hallintojaoston tulisi huomioida Turun Ammatti-instituutin ja Turun Ammattikorkeakoulun esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset henkilötyövuosien tavoitetasoihin sekä määräaikaisen henkilökunnan palkkauksen mahdollistaminen, jotta toimenpiteiden toteutumisen edellyttämä opetushenkilökunnan palkkaus voidaan suorittaa. Mahdollisissa rekrytoinneissa tulee ensisijaisesti käyttää aina sisäistä hakua.

- Turun Ammatti-instituutin nuorisoasteen valtionosuuksilla katettava opiskelijamäärän lisäys 2009 tulisi tuoda erillisenä asiana aiempien vuosien tapaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle opetusministeriön tehtyä lopullisen päätöksen uusista aloituspaikoista.

- esitetyt toimenpiteet tulisi merkitä tiedoksi ja niiden valmistelussa tulisi voida edetä merkittyjen vastuiden mukaisesti.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 8.4.2009:

Vuoden 2009 talousarviossa oli investointeihin varattu määrärahaa koko kaupungin tasolla yhteensä 84,4 milj. euroa. Lisätalousarviossa investointeihin varattua määrärahaa leikattiin siten, että Tilaliikelaitoksen investointiohjelman uudisrakennuksista vähennettiin 2,15 milj. euroa ja peruskorjauksista 4,04 milj. euroa. Vähennykset olivat yhteensä 6,19 milj. euroa. Tehtyjen lisätalousarviomuutosten jälkeen investointien bruttomenoksi jäi 78,2 miljoonaa euroa.

Investointien bruttomeno on vielä kaupungin kokonaistalouden tasapainon näkökulmasta aivan liian suuri tuloslaskelman vuosikatteeseen nähden. Tuloslaskelmassa kaupungin vuosikate on 43,7 milj. euroa, joten investointeja ei voida rahoittaa vuosikatteella ilman lainanottoa. Lainanhoitokustannukset puolestaan leikkaavat taloudellisia mahdollisuuksia tuottaa peruspalveluita.

Kaupunginhallitus on edellyttänyt, että kaupunki laatii kaupunginvaltuuston 30.3.2009 hyväksymän lisätalousarvion täytäntöönpanoon liittyen erillisen suhdanne- ja työvoimapoliittisesti elvyttävän investointiohjelman. Kaupunginvaltuuston vuonna 2008 hyväksymän varsinaisen talousarvion investointiohjelman kokonaisinvestointien tasoa voidaan kuitenkin pitää kaupungin rahoitusaseman kannalta jo sinänsä elvyttävänä.

Kaupunginvaltuusto tarkisti kokouksessaan 30.3.2009 Tilaliikelaitoksen investointiohjelmaa lähinnä siten, että uudessa päätöksessä otettiin huomioon alentunut investointimäärärahojen käyttö vuoden 2009 osalta. Tilaliikelaitoksen investointiohjelma tulee alenemaan arvioitua pienempien kustannusten toteutumien ja hankkeiden sitovien toteuttamisaikataulujen sisällä tapahtuneiden siirtymien seurauksena vuonna 2009 yhteensä 6.190.000 euroa.

Tilaliikelaitoksen lisätalousarvion yhteydessä todettu säästö tulisi nyt suhdannepoliittisista syistä jakaa uudelleen kaupungin kokonaisinvestoinneille siten, että elvyttävät vaikutukset olisivat keskeisin kohdentamisen peruste. Erityisesti tulisi ottaa huomioon hankkeiden välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä sekä mahdollisuudet hyödyntää valtion elvyttäviä investointitukia. Uudelleenkohdentaminen on myös perusteltua kaupungin tulonmuodostuksen kannalta jatkossa suhdannetilanteen muuttuessa siten, että vuonna 2009 – 2010 toteutettavat tuottavuusinvestoinnit nopeuttaisivat kaupungin taloudellisen aseman kohentumista ja lyhentäisivät osaltaan taantuman negatiivisia vaikutuksia keskipitkällä aikavälillä.

Länsi-Suomen lääninhallitus pyysi kirjeellään 4.2.2009 kunnilta hankeavustusesityksiä päiväkotien ja vanhainkotien peruskorjauksista, koska valtion vuoden 2009 lisätalousarviossa esitettiin 9 miljoonan euron määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankeavustuksia varten. Esitettävien hankkeiden kustannusten alaraja on 300.000 euroa ja valtionosuusprosentti 25 – 50 %.

Turun kaupunki on tehnyt lääninhallitukselle ehdotuksen Liinahaan ja Runosmäen vanhainkotien peruskorjaushankkeiden toteuttamiseksi osana valtion elvyttävää investointiohjelmaa. Liinahaan vanhainkodissa on tarkoitus uusia osastopesuhuoneet ja vesikatto siten, että hankkeen kokonaiskustannusarvio on 300.000 euroa. Hankkeelle on jo varattu 200.000 euron rahoitus vuoden 2009 investointiohjelman sisällä, joten hankeen toteuttaminen ei vaadi uusia budjettimuutoksia kuluvan vuoden aikana. Suurempana elvytyshankkeena voidaan pitää Runosmäen vanhainkodin talotekniikan osittaista uusimista. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 2.400.000 euroa. Sille on osoitettu rahoitusta vuoden 2009 investointiohjelmassa 1.000.000 euroa siten, että tämänkään hankeen toteuttaminen ei vaadi uusia budjettimuutoksia kuluvan vuoden aikana. Päätöksiä em. hankkeiden mahdollisista valtion avustuksista ei ole vielä tähän mennessä saatu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankeavustusten lisäksi eduskunnan 20.3.2009 hyväksymässä lisätalousarviossa on varattu kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen ja entistämiseen 1,5 miljoonaa euroa. Määrärahan käytöstä päättää museovirasto ja sillä tuetaan rakennussuojelulailla suojeltujen sekä muutoin arvokkaiden rakennusten korjaustöitä. Ennen määrärahan hakemista kaupungin tulisi osoittaa investointiohjelmassaan omaa rahoitusta haettavalle kohteelle.

Opetusministeriön ja museoviraston kanssa on käyty keskusteluja mahdollisesta valtionavustuksesta ”Maaherran virka-asunnon” peruskorjaukseen. Kohde täyttää kaikki avustuksen myöntämisen perusteena olevat kriteerit, mutta tarkempia lupauksia avustusten kohdentamisesta ei ole valtion taholta saatu. Rakennuksessa on havaittu kosteusvaurioita ja kuntotutkimusten mukaan sen kunto on odotettua huonompi. Käyttäjät ovat muuttaneet tiloista väliaikaisesti pois ja rakennukseen tulee tehdä mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä mm. talotekniikka uusitaan ja ulkovaippa kunnostetaan. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulain perusteella ja peruskorjaus on tehtävä yhteistyössä museoviraston kanssa.

Tilaliikelaitoksella on tekniset valmiudet käynnistää rakennuksen korjaustyöt vuoden 2009 aikana elvytyshankkeena. Suotuisa suhdannetilanne, työllisyysnäkökulma, mahdollinen valtionavustus ja muilta investointikohteilta saatavat säästöt huomioiden tulisi hanke lisätä uutena nimikkeenä Tilaliikelaitoksen investointiohjelmaan. Hankkeen kustannusarvio on 1,1 miljoonaa euroa, joten se tulisi kohdentaa kaupunginhallituksen päätösvallassa olevaksi uudeksi nimikkeeksi. Hankkeelle ei ole osoitettu rahoitusta vuoden 2009 investointiohjelmassa, joten se vaatii kaupunginvaltuuston rahoituspäätöksen.

Kaupunginvaltuustolle tulisi esittää Tilaliikelaitoksen investointiohjelmaan uutta nimikettä ”Maaherran virka-asunnon peruskorjaus”. Se olisi määriteltävä sidotun kustannusarvion hankkeeksi siten, että vuodelle 2009 nimikkeelle osoitetaan 1,1 miljoonan euron kokonaiskustannuksesta rahoitusta 500.000 euroa ja vuodelle 2010 loput 600.000 euroa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tilaliikelaitoksen investointiohjelman lisäksi 30.3.2009 kokouksessaan muutoksia Kiinteistöliikelaitoksen investointiohjelmaan. Siinä kohdistettiin muilta kohteilta yhteensä 1.760.000 euroa tonttituotantoa palveleviin uusinvestointeihin. Kyseiset tuottavuusinvestoinnit edesauttavat kaupungin kilpailukykyä ja nopeuttavat talouden kohentumista suhdannetilanteen muuttuessa kysynnän jälleen elpyessä. Kiinteistöliikelaitoksen kokonaisinvestointitason pysyttäminen ennallaan kaupungin heikentyneestä rahoitusasemasta huolimatta oli perusteltua myös suhdannepoliittisista syistä alhaisen tarjoushintatason vuoksi.

Uusien alueiden avaaminen elinkeino- ja asuntopoliittiselle tonttituotannolle edellyttää kuitenkin Kiinteistöliikelaitoksen investointiohjelman lisätarkistuksen ohella myös Turun Vesiliikelaitoksen investointiohjelman arviointia uudelleen tonttituotantoa tukevien kynnysinvestointien osalta. Kiinteistöliikelaitos ja Vesiliikelaitos ovat kartoittaneet taloutta elvyttävien tuottavuusinvestointien suunnitelmansa eli käytännössä tonttituotantoa, elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä tukevat hankkeet. Lisäkohteiden toteutuksen aloittaminen on mahdollista syksyllä 2009 siten, että osassa kohteita työt jatkuvat vuoden 2010 puolella.

Lisäinvestointivaltuuksilla saadaan toteutettua uusien alueiden käyttöönoton kannalta välttämättömiä kynnysinvestointeja ja nopeutettua asuntotonttituotantoa Hirvensalossa, Yli-Maariassa, Ratapiha-alueella ja itäisen Turun alueella eri kohteissa. Elinkeinotonttituotantoon kohdistuvia hankkeita toteutetaan Logicity-alueella, Suikkilantien ja Artukaisten-Sataman alueella sekä Skanssin ympäristössä. Selvitettävänä on näiden lisäksi vielä telakkaklusteriin kuuluvan Yard Park –alueen sekä Logicity -alueella moottoritien ja rautatien välisen alueen käyttöönoton mahdollistavan kunnallistekniikan toteuttaminen.

Kiinteistöliikelaitoksen lisäinvestointivaltuuden määrän 2009 tulisi olla 2.310.000 euroa ja Vesiliikelaitoksen lisäinvestointivaltuuden määrän 3.380.000 euroa. Yhteensä lisäinvestointivaltuuksien tulisi olla 5.690.000 euroa. Investointien rahoitus toteutettaisiin Vesiliikelaitoksella ja Kiinteistöliikelaitoksella rahoitusalijäämän muodostumisen kautta käyttäen hyväksi edellisten tilikausien ylijäämiä. Rahoitusalijäämän tekeminen edellyttää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy menettelyn. Vesiliikelaitoksen lisäinvestoinneilla ei ole korottavaa vaikutusta vesi- tai jätevesimaksuihin.

Esitetyllä lisäinvestointivaltuudella ei ole tarkoitus lisätä kaupungin kokonaisinvestointitasoa vaan kokonaisinvestoinnit allokoidaan uudelleen huomioiden Tilaliikelaitoksen lisätalousarviossa päätetyt 6,19 miljoonan euron säästyvät investointimenot. Lisäinvestointivaltuus Vesiliikelaitokselle ja Kiinteistöliikelaitokselle kuitenkin käytännössä mahdollistaa elinkeino- tai tonttituotantohankkeiden aikaistamisen.

Lisäinvestointivaltuudet tulisi myöntää ainoastaan euromääräisesti, koska hankkeet on kartoitettu varsin alustavalla tasolla ja toteutusaikataulut täsmentyvät vasta tarkemmassa suunnittelussa. Lisäinvestointien jakautuminen liikelaitosten kesken voi tästä syystä vielä muuttua jonkin verran. Kaupunginhallitukselle tulisikin myöntää oikeus tarkentaa kustannusjakoa liikelaitosten kesken kokonaissumman sisällä, mikäli hankkeiden aikataulut ja resurssien käyttö sitä edellyttävät.

Kaupunginhallituksen tulisi esittää kaupunginvaltuustolle, että Turun Kiinteistöliikelaitokselle ja Turun vesiliikelaitokselle myönnetään lisäinvestointivaltuus, jonka kokonaissumma on yhteensä enintään 5.690.000 €.

Kiinteistöliikelaitoksen lisäinvestointivaltuuden määrä 2009 olisi 2.310.000 euroa ja Vesiliikelaitoksen 3.380.000 euroa siten, että liikelaitokset kattavat investointien rahoituksen rahoitusalijäämänä edellisten tilikausien ylijäämästä.

Liikelaitokset kohdentavat lisävaltuuden myöntämät lisäinvestoinnit asuntotonttituotannon nopeuttamiseen sekä elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä tukeviin uudisrakennushankkeisiin.

Kaupunginhallitukselle myönnetään oikeus myöhemmin tarkentaa kustannusjakoa kokonaissumman sisällä Kiinteistöliikelaitoksen ja Vesiliikelaitoksen välillä, mikäli hankkeiden aikataulut ja resurssien käyttö sitä edellyttävät.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän Kiinteistölaitoksen investointiohjelman sisällä on pyritty toteuttamaan suhdannepoliittisilla perusteilla kohdennuksia yhdessä valtion kanssa. Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Turun Suikkilantien parantaminen on todettu yhdeksi seudun kärkihankkeeksi. Sen edellyttämä asemakaavanmuutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 30.3.2009 tavoitteena, että hanke olisi suhdannepoliittisista syistä toteuttamisvalmiudessa alkuvuodesta 2010.

Turun kaupunki on esittänyt Liikenne- ja viestintäministeriölle sekä Tiehallinnolle, että hanke toteutettaisiin suhdanne- ja työvoimapoliittisena investointina jälkirahoitusmallilla. Turun kaupunki on sitoutunut vastaamaan elvyttävänä toimenpiteenä satamayhteyden aikaistamiseen perustuen investointikustannuksista yhteensä noin 15 milj. euroa edellytyksellä, että valtio sitoutuu maksamaan takaisin kaupungille hankkeen kustannuksista puolet (noin 7,5 milj. euroa) urakkasopimuksen mukaisilla ja aikaisilla hinnoilla vuoteen 2015 mennessä.

Myönteisten liikenne- ja ympäristövaikutusten lisäksi hankkeen suora työllistämisvaikutus on arviolta 60 – 100 henkilötyövuotta, koska se sisältää useita siltoja ja erityisrakenteita. Hankkeen pitkäaikainen välillinen työllistävä vaikutus satama- ja logistiikkatoimintojen osalta on useita satoja työpaikkoja. Hanke tukee olennaisesti Suomen laajinta logistiikkahanketta ”Logicity” Turun kehätien pohjoispuolella lentokentän ympäristössä. Hanke tukee osaltaan myös Artukaisten – Pansion alueella sijaitsevan elinkeinoelämän positiivista kehittymistä ja uusien työpaikkojen muodostumista erityisesti lääke- ja elintarviketeollisuudessa. Esimerkiksi Schering on laajentamassa edelleen tuotantoaan ja tänä vuonna alueelle on muodostunut lähes 100 uutta työpaikkaa. Yhtiön Turun yksikkö on hakenut edelleen valtuutusta noin 50 uuden työntekijän palkkaamiseksi.

Kaupunkiemon elvytysratkaisujen lisäksi myös konsernin tytäryhtiöt ovat toteuttamassa suhdannepoliittisia investointeja. Turun asuntomarkkinoiden tilanne ei ole edellyttänyt kaupungin omaa vuokra-asuntotuotantoa TVT Asunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Lehtolaakson toimesta. Kummallakaan yhtiöllä ei ole käynnissä uudisrakennuskohteita, mutta yhtiöt ovat harjoittaneet kiinteistöjen ylläpitokorjaustoimintaa. Varsinaisten budjetoitujen peruskorjausten osalta vuonna 2008 yhtiöt käyttivät kohteisiin vain noin 100.000 euroa. Vuoden 2009 aikana on tarkoitus käynnistää kaikkiaan kolme suurempaa ohjelmoitua peruskorjausta osittain suhdanne- ja työvoimapoliittisilla perusteilla siten, että elvyttävien peruskorjausten kokonaistasoksi kuluvan vuoden aikana tulee noin 3,2 miljoonaa euroa.

Vaso Oy:n asumisoikeusasuntojen tuotanto keskeytettiin 2000-luvun alkuvuosien ARA:n heikoista lainaehdoista ja rahamarkkinatilanteen muutoksesta johtuen. Asumisoikeusasuntojen kysyntä on nyt palautunut hyvälle tasolle. Yhtiö suunnitteleekin aloittavansa osin suhdannepoliittisista syistä vuonna 2009 kahden hankkeen toteuttamisen Turkuun. Noin 60 asuntoa käsittävän kerrostalon ja noin 16 asuntoa käsittävän rivitalon elvyttävä investointitaso on noin 9,7 miljoonaa euroa.

Kokonaisuudessaan Turun kaupunki tulisi elvyttävän investointiohjelman myötä kohdentamaan suhdanne- ja työvoimapoliittisesti investointeihin Tilaliikelaitoksen, Kiinteistöliikelaitoksen, Vesiliikelaitoksen ja konserniyhtiöiden kautta vuoden 2009 aikana noin 25 miljoonaa euroa. Summa ei sisällä hankkeille mahdollisesti myönnettäviä valtion elvytysohjelmaan liittyviä investointiavustuksia. Suhdannepoliittisesti toteutettavien elvytystoimenpiteiden päävastuu on kuitenkin ensisijaisesti Suomen valtiolla. Siten ei ole kestävän kuntatalouden kannalta perusteltua lisätä merkittävästi Turun kaupungin lainanottoa investointiohjelman laajentamista varten. Elvyttävät investointihankkeet tulee pääsääntöisesti toteuttaa allokoimalla uudelleen vuoden 2009 toisen lisätalousarvion yhteydessä investointeja siten, että niiden kokonaiskustannukset pysyvät vuoden 2008 talousarviossa kaupunginvaltuuston hyväksymällä tasolla.

Talousarviopäällikkö Heikki Silpola 28.4.2008:

Kaupunginhallituksen päätöksen 23.3.2009 § 178 mukaisesti on valmisteltu esitys talouden elvyttämiseen tähtäävistä työllisyyttä tukevista toimenpiteistä. Talouden vastuualue esittää kannanottonaan esitettyihin toimenpiteisiin seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on 30.3.2009 § 97 hyväksynyt lisätalousarvion vuodelle 2009. Tämä lisätalousarvio on jouduttu laatimaan sen vuoksi, että kaupungin talous oli ajautumassa liian suureen alijäämään. Alijäämän kasvua aiheuttaa talouden lama ja siitä johtuva verotulojen väheneminen. Lisätalousarviolla palautettiin menoja vähentämällä alijäämä alkuperäisen talousarvion tasolle eli noin 11 milj. euroon. Elvyttäviä toimia etsittäessä on syytä muistaa, että juuri nyt ei ole mahdollisuuksia lisätä talousarvioon uusia menoja, jottei alijäämän uudelleen nouse liian suureksi. Talouden vastuualue voi puoltaa vain sellaisia elvyttäviä toimia, jotka ovat katettavissa tulolisäyksillä tai menovähennyksillä muualta.

Osaamis- ja elinkeinotoimen sektorilta on hyväksyttävissä Turun ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin nuorisoasteen valtionosuuksilla katettavat opiskelijamäärien lisäykset. Lisäyksen aiheuttamat tarpeet opettajatyövoiman kasvattamisessa sekä muiden kulujen kasvun osalta on voitava kattaa täysin valtionosuuden yksikköhintarahoituksen lisäyksellä. Käynnistettäviin elinkeino- ja koulutuspoliittisiin toimenpiteisiin tarvittavaa omarahoitusosuutta voitaneen osoittaa kaupunginhallituksen toimielimessä olevista elinkeinotoiminnan määrärahoista tai ammattikorkeakoululle osoitetuista hankerahoista. Määrärahoja jouduttaneen lisätalousarvion vuoksi leikkaamaan, mutta tästä huolimatta tiukalla uudelleen kohdentamisella voitaneen asiaa edistää.

Investointeihin käytettäviä määrärahoja ei voida lisätä, jottei rahoitustilanne heikkene. Nimikkeelle: "Maaherran virka-asunnon peruskorjausta" esitetty uusi määräraha on puollettavissa edellyttäen, että hankkeelle saadaan valtionosuus. Lisäinvestointivaltuutta Turun Kiinteistöliikelaitokselle 2.310.000 euroa ja Turun Vesiliikelaitokselle 3.380.000 euroa ei voida myöskään puoltaa, sillä kummankin osalta investointien lisääminen heikentäisi kaupungin maksuvalmiutta ja lisäisi velanottoa. Kaupungin lisämäärärahan myöntämisen sijaan voidaan muuttaa painotuksia nykyisten määrärahojen sisällä.

Liinahaan ja Runosmäen vanhainkotien peruskorjaushankkeita voidaan viedä eteenpäin olemassa olevalla budjettirahoituksella. Mikäli hankkeet saadaan valtion elvyttävään investointiohjelmaa, luo tämä hieman tilaa muiden hankkeiden aikaistamiseen.

Merikeskus Forum Marinumille kaupunki voi myöntää takauksen 1,3 milj. euron suuruiselle lainalle. Tällä lainalla säätiö voisi aloittaa investointeja. Lainan hoitokustannusten takia kaupungilta on pyydetty avustusta vuosiksi 2010-2019. Tässä taloudellisessa tilanteessa kaupungin on hyvin vaikea sitoutua pitkäaikaiseen uuteen avustukseen säätiölle.

Ympäristö- ja kaavoitusviraston tehtäväksi on annettu Fortuna -korttelia koskeva asemakaavan muutosehdotuksen laatiminen siten, että korttelista muodostuu matkailun, kulttuurin ja luovan talouden elinkeinotoiminnan kävelykortteli. Hankkeen edistäminen elvytystoimena on puollettavissa, jos hankkeelle on saatavissa merkittävä valtionosuus. Samoin valtion Rautateiden entisten veturitallien muuttaminen luovan talouden keskukseksi on puollettavissa elvytysinvestointina edellyttäen, että vaadittava jatkovalmistelu saadaan tehtyä.

Taloudellinen tilanne on alkuvuoden aikana oleellisesti heikentynyt, eikä enää ole realistista ajatella, että kaupungin elvytystoimilla yksin käännettäisiin näin syvän laman kulkua ratkaisevasti parempaan suuntaan. Tärkeysjärjestyksessä velkaantumisen hillintä on nousemassa etualalle elvyttämisen sijaan.

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen:

Ehdotus         Kaupunginhallitus päättää hyväksyä seuraavat talouden elvyttämiseen tähtäävät työllisyyttä tukevat toimenpiteet:

-Turun ammattikorkeakoulun ja ammatti-instituutin nuorisoasteen opiskelijamääriä lisätään siltä osin kuin ne ovat katettavissa valtionosuuksilla.

-Käynnistettäviin elinkeino- ja koulutuspoliittisiin toimenpiteisiin tarvittavaa omarahoitusosuutta osoitetaan elinkeinotoiminnan määrärahoista tai ammattikorkeakoululle osoitetuista hankerahoista talousarvion puitteissa.

-Nimikkeelle ”Maaherran virka-asunnon peruskorjaus” varataan esitetty määräraha edellyttäen, että hankkeelle saadaan valtionosuus.

-Liinahaan ja Runosmäen vanhainkotien peruskorjaushankkeita viedään eteenpäin olemassa olevan budjettirahoituksen puitteissa.

-Forum Marinum Säätiölle esitetään myönnettäväksi takaus 1,3 milj. euron suuruiselle lainalle merikeskuksen uusien investointien toteuttamista varten,

-Fortuna- korttelista muodostetaan matkailun, kulttuurin ja luovan talouden kävelykortteli edellyttäen, että hankkeelle saadaan merkittävä valtionosuus, ja

-Rautateiden entiset veturitallit muutetaan luovan talouden keskukseksi edellyttäen, että hankkeen toteutus varmistuu jatkovalmistelussa.

Forum Marinum -säätiö 5.5.2009:

Forum Marinum -säätiö esittää kohteliaimmin, että Merikeskus Forum Marinumin investoinnit otettaisiin mukaan osaksi Turun kaupungin elvytysohjelmaa.

Merikeskus Forum Marinumin hankesuunnitelmaan sisältyvistä investoinneista ovat toteuttamatta Linnankadun julkisivujärjestelyt ja venekatos sekä kruununmakasiinin peltikaton uusinta ja piha-alueen järjestelyt. Suomen merimuseon siirtopäätöksen seurauksena Suomen merimuseon ja Forum Marinumin 500m2 yhteisnäyttelyn edellyttämät työt ovat tulleet lisäyksenä myöhemmin. Näiden töiden jälkeen Merikeskus Forum Marinumiin suunnitellut rakennustyöt olisi saatu toteutettua.

Venekatos toteutetaan kruunun makasiinin ja Daphne -ravintolan kulmaukseen. Samalla uudistetaan merikeskuksen julkisivunäkymä Linnankadulle. Venekatokseen sijoitetaan tällä hetkellä tilapäisesti piha-alueelle sijoitetut puurakenteiset 1940-luvulla rakennettu moottoritorpedovene Taisto 3, moottoritykkivene Nuoli 8 sekä muita pienempiä vene -luokan aluksia, joiden säilyminen edellyttää katettua säilytys- ja esittelytilaa. Venekatokseen tultaisiin lisäksi sijoittamaan 300m2 alueelle Suomen merimuseon ja Forum Marinumin yhteisnäyttelyn venekalustoa. Loput 200m2 näyttelytila yhteisnäyttelylle toteutetaan olevien jo osin saneerattujen tilojen uudelleenjärjestelyillä.

Edellä olevat rakennustyöt ovat valmiita aloitettaviksi nopealla aikataululla siten, että venekatoksen ja peltikaton uusinnan työt voitaisiin käynnistää lokakuussa 2009 heti vilkkaimman matkailukauden jälkeen ja saada valmiiksi ennen Turun kulttuuripääkaupunkitapahtumia vuonna 2011. Piha-alueiden järjestelyt on jo käynnistetty siten, että suurin osa töistä saadaan valmiiksi ennen Tall Ships Race 2009 tapahtumaa.

Oheisissa liitteissä on esitetty investointikohteet ja suunniteltu vuosittainen rahoitus. Esitettyjen töiden kustannusarvio on yhteensä 2,5 M€, josta piha-alueiden järjestelyjen osuus on 0,3 M€, venekatoksen ja julkisivun osuus 1,6 M€, peltikaton uusinnan osuus 0,4 M€ ja yhteisnäyttelyn rakenteiden osuus 0,2 M€.

Vuoden 2009 hankkeille on saatu jo tässä vaiheessa järjestettyä suunniteltu rahoitus lähes kokonaan. Merikeskus Forum Marinumin toimitusjohtaja Jaakko Tikka on huhtikuun aikana käynyt neuvottelut seuraavien vuosien rahoituksista Opetusministeriön, Liikenne- ja Viestintäministeriön, Oikeusministeriön sekä neuvottelukunnan edustajien kanssa. Kaikilta osapuolilta on saatu positiivinen kannanotto rahoituksen järjestämiseksi, mutta edellytyksenä on, että Turun kaupunki osallistuu rahoitukseen omalla osuudellaan. Merikeskuksen perustamisvaiheessa asetettiin tavoitteeksi se, että Turun kaupunki vastaisi puolesta kustannuksia sekä valtio ja yksityiset tukijat kumpikin neljänneksestä. Vuoden 2008 loppuun mennessä kaupungin osuus on n. 43%, valtion n. 23% ja yksityisen tuen osuus n. 34%.

Suunniteltujen rakennustöiden kustannusten jaon tulisi olla edellä oleva huomioon ottaen seuraava.

Kustannusjaon toteutuessa olisivat kokonaisinvestoinnit vuosina 1999–2011 yhteensä 13.760.000€, joista kaupungin osuus olisi 45%, valtion 26% ja yksityisten 29%.

Forum Marinumin investointien loppuun saattaminen tarjoaa mahdollisuuden nopeasti käynnistettäväksi työllisyyttä parantavaksi elvytyskohteeksi. Kaupungin 1,3 M€:n panostusta vastaan saadaan valtion ja yksityisen tahon rahoitusta 1,2 M€ rakennuskohteeseen, jonka työt voidaan aloittaa syyskauden alussa 2009. Rakennushankkeen valmistuttua ja kun Suomen merimuseon ja Forum Marinumin yhteisnäyttely on toteutettu, on opetusministeriö varautunut vuonna 2003 valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaisesti kertainvestointiin näyttelyn rakentamiseksi sekä jatkuvaluonteiseen rahoitukseen näyttelytilojen kiinteistökustannusten tukemiseksi. Näillä toimilla on myös pitempiaikainen työllistävä vaikutus.

Forum Marinum -säätiö näkee myös mahdolliseksi vaihtoehdon, että kaupungin rahoitusosuus voitaisiin kattaa säätiön ottamalla kaupungin takaamalla pitkäaikaisella velalla, mikäli säätiö saa sen kustannuksia vastaavan vuotuisen lisäavustuksen.