Talousjohtaja Ari Mäkinen ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 4.2.2009:

Kaupunginvaltuusto päätti 9.12.2002 § 296 sijoitustoiminnan periaatteista. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus päättää vähintään kerran talousarviovuoden aikana sijoitussuunnitelman hyväksymisestä. Vuoden 2009 aikana on tarkoitus uudistaa myös Turku - konsernin rahoitus- ja sijoitusperiaatteet.

Rahoitus- ja pääomamarkkinoiden kehitys

Viime vuosi oli varsin poikkeuksellinen rahoitus- ja pääomamarkkinoilla. Kaikkiin omaisuusluokkiin kuten osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin kohdistui hintapaineita. Pitkät korot nousivat kesään asti, yrityslainojen marginaalit kasvoivat merkittävästi ja lähes kaikkien osakkeiden kurssit alenivat. Keskimäärin esim. euroalueen osakeindeksit laskivat yli 50 %. Tilanne kärjistyi vielä syyskuussa 2008, kun yhdysvaltalainen Lehmans Brothers investointipankki ajautui vararikkoon. Tilanne johti rahoitusmarkkinoilla luottokriisiin, jolloin markkinat käytännössä lakkasivat toimimasta. Pankit eivät enää esim. antaneet monille korkoinstrumenteille markkinahintaa eivätkä varsinkaan ostonoteerausta, johon korkoinstrumentin olisi voinut myydä. Vähitellen, kun hintatasoja alkoi esiintyä, olivat ne täysin tavanomaisesta poikkeavia. Monien pankkien liikkeelle laskemien joukkolainojen arvot romahtivat, joka vaikutti suoraan pankkien varainhankinnan hintaan. Vähitellen tilanne levisi kaikkiin korkoinstrumentteihin viimeisimpänä eri valtioiden liikkeelle laskemiin joukkolainoihin. Euroalueella monien velkaantuneiden valtioiden joukkolainojen arvot alkoivat alentua voimakkaasti. Näin ollen varsinaiset turvasatamat olivat rajoitettu suurimpien euromaiden viitelainoihin. Tilanne on ollut erittäin vaikea kaikille sijoittajille. Myös eläkeyhtiöt ovat tehneet tuomintahistoriansa huonoimpia tuloksia. Esimerkiksi Ilmarinen ilmoitti 17,5 prosentin sijoitustappiosta ja Kuntien eläkevakuutus noin 20 prosentin tappiosta.

Kaupungin rahoitusasema kehitys

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2008 aikana vielä hyvällä tasolla vaikka kuntatodistusten käyttöön varauduttiin laaja-alaisesti. Kaupungin kassavaranto oli vuodenvaihteessa n. 123 milj. euron tasolla. Uusimman kassaennusteen mukaan kassavaranto voi alentua jo huhtikuuhun mennessä alimmillaan 20 milj. euron tasolle ilman pitkä- tai lyhytaikaista lainanottoa. Lainanotto tulee kuitenkin tasaamaan kassavarannon ennakoitua alentumista normaalin vaihteluvälin sisälle. Näin ollen vuoden aikana koko kassavarannon odotetaan vaihtelevan 20 - 200 milj. euron välillä.

Kaupungin kassavarannon sijoitusten kehitys vuonna 2008

Kassavarannon osalta erityisesti joukkolainojen arvot alenivat merkittävästi vuoden aikana. Toki täytyy todeta, ettei monille arvopapereille ole ollut olemassa luotettavaa markkinahintaa, koska kaupankäynti on ollut vähäistä tai sitä ei ole tapahtunut lainkaan, eivätkä pankit ole antaneet arvopapereille ostonoteerauksia lokakuun jälkeen. Markkinakorot alkoivat laskea vasta aivan vuoden lopussa eikä tämä ehtinyt vaikuttaa esim. kiinteäkorkoisten arvopapereiden hinnoitteluun. Arvopapereiden arvostus on tehty alhaisten hintojen perusteella, mutta pääosin arvonmuutokset eivät ole realisoituneet. Ne eivät myöskään pääosin realisoidu ellei arvopapereita myydä ennenaikaisesti huonossa markkinatilanteessa. Keskimäärin korkoinstrumenttien arvostus on tehty tasolla noin 88 prosenttia nimellisarvosta. Tämä tarkoittaa noin 8 miljoonan euron realisoitumatonta arvonalentumista. Tästä on toistaiseksi realisoitumassa yhden miljoonan euron arvoinen Lehmans Brothersin investointipankkiin liittyvä sijoitus sekä eräs strukturoitu korkosijoitus, jossa yhtenä kohde-etuutena oli Kaupthing pankki (masukyvyttömyystilassa). Samaan aikaan kassavaranto on tuottanut myös korko- ja emissiotuottoja siten, että nettovaikutus 8 milj. euron markkina-arvon muutos huomioiden on noin -1,9 miljoonaa euroa.

Kaupungin kassavarannon arvonmuutokset perustuvat kahteen tekijään:

1.Markkina-arvot ovat laskeneet merkittävästi rahoituskriisin seurauksena

2.Käytäntöjä on muutettu aikaisemmasta kirjauskäytännöstä KILAn kuntajaoston tulkinnan mukaisesti, aiemmin ei ole yritetty löytää korkoinstrumentille markkinahintaa, jos markkinahinta ei ole ollut saatavissa. Nyt nämäkin sijoitukset on arvostettu eri periaatteiden mukaan.

Edellä mainittujen kirjaustavan muutosten takia kaikki arvon muutokset eivät kohdistu vain vuoteen 2008 vaan ovat usean vuoden arvonmuutoksia. Toisaalta, jos varsinaisia luottotappioita ei synny lisää niin arvonmuutos on laskennallinen ja se tulee palautumaan parin, kolmen vuoden kuluessa takaisin korkoinstrumenttien erääntyessä.

Kaupungin rahastojen sijoitusten kehitys vuonna 2008

Myös rahastojen korkoinstrumenttien osalta sijoitusten arvot alenivat. Käytännössä hajautuksesta ei saatu vuoden 2008 aikana vastaavaa hyötyä kuin normaalitilanteessa, vaan korkoinstrumenttien arvot alenivat melkein samassa suhteessa tai jopa enemmän kuin osakkeiden. Rahastojen korkoinstrumenttien arvot suhteessa nimellisarvosta olivat noin 65 prosenttia.

Myös osakekurssien ja sijoitusrahastojen osalta alentuminen oli merkittävää. Monien ns. arvoyhtiön osalta osakekurssi alentui jopa 10 – 15 vuoden takaiselle tasolle. Päivämuutokset saattoivat olla jopa 10 prosentin luokkaa eli volatiliteetti oli varsin korkea. Osakemarkkinoiden volatiliteettia kuvaava Vix -indeksi, joka normaalitilanteessa on n. 20 prosenttia, oli syksyllä ajoittain 80 prosenttia. Monen yhtiön osakkeen markkina-arvo per kirja-arvo oli n. 0,5 – 0,6.

Kaupungin omissa rahastoissa on vuoden vaihteessa tehty merkittäviä alaskirjauksia seuraavien seikkojen takia:

1Markkina-arvot ovat laskeneet merkittävästi rahoituskriisin seurauksena

2Omien rahastojen osalta sijoitukset on kirjattu rahoitusomaisuuteen (aikaisemmin pysyviin vastaaviin)

3Käytäntöjä on muutettu aikaisemmasta kirjauskäytännöstä KILAn kuntajaoston tulkinnan mukaisesti, aiemmin ei ole yritetty löytää korkoinstrumentille markkinahintaa, jos markkinahinta ei ole ollut saatavissa. Nyt nämäkin sijoitukset on arvostettu eri periaatteiden mukaan.

Kahden edellä mainitun kirjaustavan muutosten takia kaikki arvon muutokset eivät kohdistu vain vuoteen 2008 vaan nykyisellä käytännöllä osa olisi tullut kirjata jo vuoteen 2007. Edellä mainittujen seikkojen seurauksena vahinkorahaston osalta realisoimattomia arvonalennuksia oli vuodenvaihteessa n. 21 milj. euroa.

Toisaalta, jos varsinaisia luottotappioita ei synny lisää, niin korkoinstrumenttien osalta arvonmuutos on laskennallinen ja se tulee palautumaan parin, kolmen vuoden kuluessa takaisin korkoinstrumenttien erääntyessä. Myös osakesijoitukset tulevat todennäköisesti elpymään nykytasoltaan.