SIJOITUSSUUNNITELMA VUODELLE 2009

Sijoitusten pääperiaatteet 2009

·Kaupungin tavoitteena on kaikissa sijoituksissa säilyttää olemassa oleva varallisuus ja tuoton osalta tavoitella kokonaisuuden osalta absoluuttista euromääräistä tuottoa. Näin ollen tuottoa ei verrata pääomamarkkinoilla saatavaan tietyn instrumentin tai indeksin tms. tuottoon. Yksittäisen sijoituksen tuotto voi kuitenkin olla negatiivinen tai positiivinen. Euromääräiset tuottotavoitteet sisältyvät pääosin kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2009 talousarvioon. Vahinkorahaston osalta on talousarvioon merkitty 2,5 milj. euron tuottotavoite vuodelle 2009, mikä vastaa noin 6,5 prosentin tuottoa vuoden alun markkina-arvolle laskettuna.

Sijoitusten painopistealueita 2009

·Merkittävä osa kassavarannon sijoituksista pidetään riittävän likviditeetin saavuttamiseksi alle vuoden, vuoden ja kahden vuoden pituisissa sijoituksissa. Kuluvan vuoden aikana ja mahdollisesti myös vuoden 2010 aikana erityisesti yhtiöiden talletukset tulevat vaihtelemaan vesiyhtiöiden suurten investointien takia, mikä heijastuu kassavarannon muutoksina. Tämän vastapainona käytetään myös kuntatodistuksia, joilla turvataan kaupungin riittävää likviditeettiä ja maksuvalmiutta.

·Lyhyissä (alle vuoden) rahamarkkinasijoituksissa tai joukkovelkakirjalainoissa noudatetaan normaalia sijoitusperiaatteiden mukaista hajauttamista kuitenkin siten, että yritystodistuksissa tai vastaavissa yhden osapuolen osalta rajana on viisi (5) milj. euroa. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske pankkien sijoitustodistuksia tai joukkovelkakirjalainoja. Yhteen pankkiin voidaan sijoittaa enintään 20 prosenttia keskimääräisestä kassavarannosta.

·Pitkissä kassavarannon korkosijoituksissa (yli vuoden) sijoitukset hajautetaan vaihtuvakorkoisiin ja kiinteäkorkoisiin markkinatilanteen mukaan, minkä tarkoituksena on välttää korkosijoitusten pääomatappioita. Rahoituskriisin hellittäessä on odotettavissa pankkien ja yritysmarginaalien alentumista. Tämä saattaa viedä vielä jonkin aikaa, mutta voi tapahtua vuoden loppua kohden. Lisäksi pitkissä kassavarannon korkosijoituksissa pyritään hajauttamaan sijoitukset riittävästi eri osapuolten välillä siten, että sijoitukset rajataan kunkin osapuolen osalta enintään viiteen miljoonaan euroon. Yhteen yritysosapuoleen (ei koske pankkeja) voidaan sijoittaa enintään viisi (5) miljoonaa euroa (alle vuoden/ylivuoden) yritystodistukset huomioiden. Yrityksistä pyritään valitsemaan sellaisia, joiden tuloksen eivät ole kovin syklisiä. Esimerkkinä voidaan mainita energiayhtiöt. Lisäksi edellytetään pitkäaikaisista (yli vuoden) uusista vuoden 2009 aikana tehtyjen sijoitusten osalta, että hankintahetkellä, jos osapuolelle esim. valtiolla, pankilla tai yrityksellä on luottokelpoisuusluokitus pitkäaikaiseen lainan liikkeelle laskuun, niin se on oltava vähintään A- (Standard & Poors) tai vastaava.

·Kassavarannon sijoitusten ja pitkäaikaisten lainojen korkoriskiä tulee tarkasteltaessa kokonaisuutena. Tarvittaessa tehdään muutoksia korkojakaumiin, joka tukee kaupunkikonsernin suurista investoinneista aiheutuvaa korkoriskin hallintaa.

·Omien rahastojen osalta pyritään keventämään vuoden aikana osakepainoa hallitusti siirtämällä painoa korkosijoituksiin.

·Rahastojen sijoituksissa pyritään tekemään sijoituksia, jotka tukevat kaupungin maksuvalmiutta ja lisäämään sijoitusten hajauttamista eri instrumentteihin. Hajauttamista toteutetaan esim. lisäämällä rahastojen varojen sijoittamista kansainvälisiin sijoitusrahastoihin kuitenkin kustannukset huomioiden sekä painottamalla ns. uusia sijoituskohteita ja uusia sijoitusvälineitä. Omien rahastojen osalta noudatetaan lisäksi uusien sijoitusten osalta periaatetta ettei yhteen yritysnimeen (sis. jvk-lainat, osakkeet ym.) sijoiteta hankintahinnaltaan enempää kuin 10 prosenttia kunkin rahaston pääomasta. Tämä rajoitus ei koske pankkien liikkeelle laskemia joukkovelkakirjalainoja tai muita vastaavia tuotteita eikä hajautettuja tuotteita esim. sijoitusrahastoja.

·Omien rahastojen sijoittamisessa voidaan pitkien korkosijoitusten painoa vuoden aikana tarvittaessa lisätä merkittävästi, mikäli on merkkejä siitä että esimerkiksi yrityslainojen marginaalit alkavat alentua.

·Sataman investointirahaston osalta kevennetään asteittain korko- ja osakepainoa tavoitteena purkaa rahasto myöhemmässä vaiheessa.

·Lahjoitusrahastojen osalta tavoitteena on osakepainon vähentäminen.

Seuraavassa taulukossa on kassavarojen sijoitussuunnitelma vuodelle 2009:

Seuraavassa taulukossa on omien rahastojen sijoitussuunnitelma vuodelle 2009:

Eettiset periaatteet liittyen kaupungin kassavarojen ja rahastojen sijoituksiin

·Eettinen näkökulma nousee esiin sijoitusten toimialavalinnassa. Valinta voi perustua positiiviseen tai negatiiviseen arvottamiseen. Positiivisessa arvottamisessa määritellään ne toimialat, joihin kaupunki voi sijoittaa. Negatiivisessa arvottamisessa tietyt toimialat, maat tai yksittäiset yritykset suljetaan kaupungin mahdollisten sijoituskohteiden ulkopuolelle.

·Kaupungin sijoitustoiminta pohjautuu negatiiviseen arvottamiseen, minkä vuoksi kaupunki ei tee suoria sijoituksia ase-, tupakka-, pornografia- tai alkoholiliiketoimintaa harjoittaviin toimialoihin tai yrityksiin. Lisäksi kaupungin tulee välttää sellaisia yksittäisiä yrityksiä, liikkeellelaskijoita tai maita, jotka eivät kunnioita YK:n määrittelemiä ihmis- ja perusoikeuksia tai jotka toimivat vastuuttomasti ympäristöä vahingoittavalla tavalla.