Tulosaluejohtaja Jukka Juvonen ja toimistopäällikkö Jaana Malen 13.1.2009:

1. Lähtökohdat

Työttömyyden kehitys

Työttömyys on laskenut Turussa vuoden 2007 lokakuusta 0,3 prosenttiyksiköllä. Turun kaupungin työttömyysaste on kuitenkin edelleen sekä Varsinais-Suomen TE-keskuksen aluetta että valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.

Varsinais-Suomessa työttömyysaste oli kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen. Työttömyysasteet olivat lokakuun lopun tilanteessa edelliseen vuoteen verrattuna seuraavat:

Turussa pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut ja nuorten alle 25-vuotiai­den hieman noussut vuoden 2007 lokakuun lopun tilanteesta:

·alle 25-vuotiaita oli työttömänä 733 henkilöä, kun edellisen vuoden vastaava luku on 709.

·pitkäaikaistyöttömiä oli 1.507 henkilöä, kun edellisen vuoden vastaava luku oli 1.626.

Syksyn 2008 aikana työttömyyden lasku on hidastunut ja lomautusten määrä kasvaa päivittäin.

Tulevan taantuman syvyys ei ole toistaiseksi ennustettavissa. Tukityöllistämisen ja muiden työelämäkuntoutuspalveluiden piiriin ohjaudutaan aikaisintaan vuoden kuluttua työttömyyden alkamisesta. Käytettävissä olevin resurssein ei pystytä oleellisesti suurempaa asiakaskuntaa palvelemaan.

Mikäli työttömyys kasvaa samalla vauhdilla kuin vuoden 2008 loppupuolelta lähtien on ennustettavissa, tulee kaupungin työllistämistoimenpiteiden tarve kasvamaan vuodelle 2010.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys

Työllistymispalveluyksikkö on kohdentanut tukityöllistämistä työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2006 alusta voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus velvoittaa kunnan maksamaan 50 % työmarkkinatuesta yli 500 päivää työttömänä olleille kuntalaisille. Työmarkkinatuen kuntaosuus on Turussa laskenut tasaisesti vuodesta 2006.

Työvoiman palvelukeskuksen uuden strategian mukaan palvelua kohdistetaan aikaisempaa enemmän niihin lyhyemmän aikaa työttömänä olleisiin, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, jolloin tukityöllistämisellä estetään valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen.

Erillistä työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanosopimusta ei enää solmita, koska Turun työvoiman palvelukeskuksen ohjausryhmä (Turun TYP strategia) tulee vuosittain linjaamaan tukityöllistämisen kohdentamista.

2. TYÖLLISTYMISPALVELUJA JÄRJESTÄVÄT ORGANISAATIOT

2.1. Työllisyysmäärärahan hallinnointi

Kaupunginhallituksen 2.6.08 § 338 päätöksellä työllisyysasioiden hoito on siirretty 1.9.08 alkaen keskushallinnon strategian ja viestinnän vastuualueelle. Kaupunginhallitus on 16.12.008 (§ 669) myöntänyt kehittämisjohtajalle käyttöoikeuden tiliin 1 04 18 12 (varaus kaupungin omaan työllistämistoimintaan). Käyttöoikeus ko. tiliin on siirrettävä kuntoutumisen tulosalueen työllistymispalveluyksikölle väliaikaisella päätöksellä, kunnes strateginen palvelusopimus kaupunginhallituksen ja peruspalvelulautakunnan välille on tehty. Esitys väliaikaisesta menettelystä viedään kaupunginhallitukseen päätettäväksi 12.1.2009.

Työllisyysmäärärahan käytön toteutuksesta vastaa 1.1.2009 alkaen kuntoutumisen tulosalueen työllistymispalveluyksikkö. Käytännön toiminnan hallinnoinnista ja päätöksenteosta ja seurannasta solmitaan strateginen sopimus kaupunginhallituksen ja peruspalvelulautakunnan välillä. Strateginen sopimus valtuuttaa työllistymispalveluyksikön määrärahan käyttöön ja määrää toimivaltuudet.

2.2. Työelämäkuntoutuskeskus

Työelämäkuntoutuskeskus on osa kuntoutumispalvelujen tulosaluetta 1.1.09 alkaen. Työllistymispalveluyksikkö ja työkeskus muodostavat yhdessä työelämäkuntoutuskeskuksen, joka tuottaa keskitetysti kaupungin työelämään suuntaavat kuntoutuspalvelut.

Asiakastyö jakaantuu kahteen osaan siten, että asiakkaat aloittavat määräaikaisella arviointijaksolla ja jatkavat sieltä tuetulle työelämäjaksolle, jos heillä on edellytyksiä suuntautua työelämään. Arviointijaksoa hallinnoi kaupunki ja työelämäjaksoa työhallinto kuitenkin siten, että molemmissa työskentelee sekä kaupungin että työhallinnon työntekijöitä.

2.3. Työkeskus

Työkeskuksen rooli työelämäkuntoutuspalvelujen järjestämispaikkana on merkittävä. Vuonna 2008 solmituista tukityösuhteista neljännes ja kuntouttavan työtoiminnan paikoista noin puolet on tuotettu työkeskuksessa. Työkeskuksen tuotantotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen on edellytys kuntouttavien työelämätoimenpidejaksojen toteuttamiselle työkeskuksessa.

2.4. Turun työvoiman palvelukeskus

Turun työvoiman palvelukeskus on Turun kaupungin, Turun työvoimatoimiston ja Kelan Turun vakuutuspiirin muodostama sopimuspohjainen yhteistoimintaverkosto. Palvelukeskuksen toiminta-alue on Turun kaupunki. Työllistymispalveluyksikkö tuottaa kaupungin palvelut Turun työvoiman palvelukeskukseen.

Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on kunnan, työvoimahallinnon ja Kelan erityisasiantuntemusta yhdistävää asiakaslähtöistä palvelua, jonka tarkoituksena on moniammatillista tukea tarvitsevien asiakkaiden työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksien sekä sosiaalisen toimintakyvyn arvioiminen ja edistäminen. Määräaikaisen palvelun tavoitteena on muutos asiakkaan työmarkkinastatuksessa, siten että työelämäkuntoutus johtaa yhä vaativampiin työllistymistoimenpiteisiin.

Palvelukeskuksen ohjausryhmä hyväksyi 4.11.08 Turun TYP strategian vuosille 2009–2012 sekä päätti, että palvelukeskusyhteistyöstä laaditaan yhteistyösopimus ja että ohjausryhmän työtä jatkamaan valitaan sopimustahoja edustava ohjausryhmä tammikuussa 2009. (TYP strategia, palvelukeskuksen ohjausryhmä 4.11.08).

2.5. Kolmannen sektorin toimijat (liite 2)

Kaupungissa toimivat järjestöt hakevat vuosittain kaupungin työllisyysvaroista avustusta toimintaansa, joka tukee vaikeasti työllistyvien kaupunkilaisten työllistymisvalmiuksien lisäämistä. Avustusta myönnetään järjestöille, jotka hakevat avustusta myös muilta tahoilta. Suurin rahoittaja on TE-keskus. Työllistymispalveluyksikkö käsittelee hakemukset yhteistyössä TE-toimiston ja TE-keskuksen kanssa. Avustus myönnetään hankkeisiin, joiden katsotaan parhaiten palvelevan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Vuoden aikana järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä (osallistuminen hankkeiden ohjausryhmiin) toiminnan kehittämiseksi asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi. Työvoiman palvelukeskus ja työvoimatoimisto ohjaavat asiakkaat rahoitettaviin hankkeisiin. TE-keskuksella on suurimpana rahoittajana päävastuu hankkeiden talouden ja toiminnan valvonnasta.

3. Työllisyysmäärärahalla tuotettavat palvelut

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksessa työllisyysmäärärahan nettovaraus kaupungin omaan työllistämistoimintaan vuodelle 2009 on 2.500.000 €. Tukityöllistämiseen saadaan työllistyväkohtaisesti valtionosuuksia työvoimatoimiston myöntämistä palkkatuista.

Työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttösuunnitelman sisältämät kustannukset kohdistuvat erilaisten asiakastoimenpiteiden rahoitukseen. Käyttösuunnitelma on ohessa liitteenä 1 ja siihen sisältyy seuraavat alustavat kustannuserät.

Liite 1                                 Käyttösuunnitelma

3.1. Tukityöllistäminen

Tukityöllistämiseen on vuodelle 2009 varattu 1.640.000 €, johon sisältyy 30.000 € varaus työllistämisjaksojen järjestämisestä aiheutuviin välillisiin kustannuksiin.

Työllistymispalveluyksikkö tekee päätökset toteutettavista työsuhteista. Työsuhteet solmitaan työllistymispalveluyksikköön, josta asiakkaat ohjataan hallintokuntiin asiakkaiden osaamisen ja suuntautuneisuuden mukaan huomioiden myös hallintokuntien tarpeet. Työllistettävien palkat maksetaan keskitetysti talouspalvelukeskuksesta. Talouspalvelukeskus hoitaa myös tukityöllistämisen valtiontilityksen.

Määräraha sisältää varauksen yhden työntekijän työllistämiseen palkkatuetusti työllistymispalveluyksikköön. Työntekijän tehtävänä on nuorten ja koululaisten kesätöiden järjestämiseen liittyvä asiakastyö.

Tukityöllistämiseen varattu määräraha tullaan vuonna 2009 kohdentamaan kaksijakoisesti siten, että

-50 % kohdistetaan vaikeasti työllistyviin ja kuntouttavaan työllistämistoimintaan (TYP-asiakaskunta, korkein korotettu palkkatuki)

-50 % kohdistetaan työnhakijoihin, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä (vajaakuntoisen palkkatuki, palkkatuen perusosa) ja jotka vastaavat kaupungin työvoimatarpeeseen (erilaiset avustavat tehtävät)

Tukityöllistäminen kohdennetaan sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakaskuntaan että työvoimatoimiston ammattialakohtaisten osastojen hakijoina oleviin vajaakuntoisiin työnhakijoihin sekä pitkäaikaistyöttömiin ja niihin nuoriin työnhakijoihin, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä.

Tuettua työllistämistä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä työvoimatoimiston ja kaupungin eri hallintokuntien kanssa. Hallintokuntien tarpeiden mukaisiin avustaviin työtehtäviin tullaan tekemään työllistettävien hakuja työvoimatoimistosta työllistyvien ja työtehtävien oikea-aikaisen kohtaamisen varmistamiseksi.

Arvion mukaan vuonna 2009 voidaan työllistää korkeimmalla korotetulla palkkatuella 1400, vajaakuntoisen palkkatuella 500 ja palkkatuen perusosalla 500 työkuukautta. Työllistämisellä vaikutetaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen ehkäisemällä valumista pitkäaikaistyöttömyyteen ja tuottamalla työllistyville riittävän pitkiä työllistämisjaksoja. Osa määrärahasta kohdennetaan oppisopimuskoulutukseen, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat.

Vuoden 2008 aikana alkaneita työsuhteita jatkuu 300 vuodelle 2009. Siirtyvien työsuhteiden nettokustannukset ovat arviolta 900.000 €.

Mahdollisiin Varhe-maksuihin varataan 125.000 €.

Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksetaan työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa ja ennenaikaisesti eläkkeelle. Tukityöllistettävistä henkilöistä ei pitäisi kertyä lainkaan varhe-maksuja. Selvityksen mukaan kuntien eläkevakuutus joutuu kuitenkin laskuttamaan tiettyjen kriteerien mukaan myös vain tukitöissä olleiden työntekijöiden varhe-maksuja. Tätä ennakoimatonta summaa ei voida sisällyttää hallintokuntien maksettavaksi.

Oppisopimuskoulutuksen mahdollistamiseen varataan 100.000 €.

Pieni osa pitkäaikaistyöttömiä (esimerkiksi nuoret, maahanmuuttajat, koulukammoiset) on erittäin vaikeasti ohjattavissa ammatilliseen koulutukseen. Pitkäaikainen työkokemus, soveltuvuus alalle ja hyvä yhteistyö hallintokunnan esimiehen kanssa ovat toimiva perusta aloittaa ammatillinen koulutus oppisopimuksena. Tällöin yhdistyvät työttömän asiakkaan ja työnantajan tarve.

Määrärahavarauksella voidaan aloittaa 5 – 10 oppisopimuskoulutusta yksilöllisen harkinnan mukaan yhteistyössä sen hallintokunnan kanssa, jossa asiakas on työskennellyt jo tukityösuhteessa.

3.2. Ilman valtion tukea tehtävät työllistämistoimenpiteet

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma sisältää erillisen 145.000 € varauk­sen ilman valtion työllistämistukea tehtäviin työllistämistoimenpiteisiin. Varaus tullaan käyttämään

-työttömyysturvan ulkopuolella oleville nuorille suunnattuihin toimenpiteisiin

(Koho-harjoittelu n. 30.000 €)

-niiden asiakkaiden työllistämiseen, jotka eivät ole oikeutettuja valtion

työllistämistukeen (40.000 €)

-työnsuunnittelijan edelleen työllistäminen yhdistyksiin (hankeyhteistyö 35.000 €)

-työllistymispalveluyksikköön sijoitettava henkilöresurssi työllisyysmäärärahan hallinnoinnin tehtäviin toiminnan siirtyessä henkilöstöasioista sosiaali- ja terveystoimeen (40.000 €)

3.3. Asiakaspalveluiden hankinta

Käyttösuunnitelmaan sisältyy erillinen 415 000 € varaus työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden työllistymistä edistävien tukipalveluiden hankintaan. Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen palvelu, joka kaupungin tulee järjestää. Asiakaskunnan ongelmat ovat vaikeutuneet ja työllistymisen esteet ovat hyvin monitahoisia. Erillisinä palveluina tarvitaan työvoiman palvelukeskuksen toimintasuunnitelman mukaisesti

-kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen ostopalveluna (300.000 €)

-kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen välilliset kustannukset (70.000 €)

-terveydenhuollon erikoistason tutkimukset (n. 40.000 €)

-asiakkaan työllistymisen tukemiseksi tarvittavat yksilölliset toimenpiteet (n. 5.000 €)

Määrärahavarauksella hankitaan ja järjestetään sellaisia työvoiman palvelukeskuksen ja työllistymispalveluyksikön asiakkaiden työllistymisedellytysten parantamisen kannalta välttämättömiä palveluita, joita ei työhallinnon tai kaupungin hallintokuntien omalla rahoituksella ole mahdollista nykyisellään toteuttaa.

3.4. Tsemppi –talo

Käyttösuunnitelma sisältää erillisen 100.000 euron varauksen Tsemppi-talo hankkeen kolmannen vuoden toiminnan kustannuksiin. Vuoden 2009 rahoitusesitys tehdään kaupunginhallituksen hallintojaostolle. Neuvottelut Tsemppi-talo toiminnan turvaamiseksi vuonna 2010 aloitetaan alkuvuodesta 2009 tarvittavien yhteistyötahojen kanssa, mm. erikoissairaanhoidon tulosalue.

4. Toiminnan järjestäminen

4.1. Kuntouttava työtoiminta

Työelämäkuntoutuskeskus vastaa kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 189/2001 mukaisen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Työvoiman palvelukeskus ja sosiaalityön tulosalue vastaavat lain mukaisten aktivointisuunnitelmien tekemisestä. Asiakas ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan aktivointisuunnitelman mukaisesti viimesijaisena toimenpiteenä kohti työelämää.

Kuntouttavan työtoiminnan tarve on kasvanut tasaisesti lain voimaantulosta lähtien (2002). Palvelu on osoittautunut erityisen soveliaaksi työelämäkuntoutuspolun alkuvaiheessa, jolloin arvioidaan työttömän nuoren tai aikuisen valmiuksia kuntoutua työelämään. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta jakautuu uuden strategian mukaisesti arviointijaksoon (6 kk) ja työelämäjaksoon (18 kk). Kuntouttava työtoiminta on arviointijakson keskeinen toimenpide, joten kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarve tulee lisääntymään.

Palvelua tuotetaan kaupungin omana palveluna ja ostopalveluna. Nykyiset ostopalvelusopimukset ovat voimassa 31.7.09 saakka. Sopimuksissa on mahdollisuus vuoden optioon. Kaupungin itse tuottama kuntouttava työtoiminta tuotetaan kaupungin työkeskuksessa ja nuorten työpaja Fendarissa. Vuonna 2008 noin puolet palvelusta tuotetaan kaupungin omana palveluna ja puolet ostopalveluna. Tarve kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseen kaupungin omana toimintana myös hallintokunnissa toteutettuna kasvaa.

4.2. Nuorten kesätyöjärjestelyt

Työllistymispalveluyksikkö hoitaa edellisten vuosien tapaan koululaisten kesätyöjärjestelyt yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Nuorisotoimi suorittaa työpaikkojen arvonnan ja työllistymispalveluyksikkö hoitaa koululaisten ja soveltuvien työtehtävien yhteensovittamisen yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Kesätöiden järjestämiseen palkataan työllisyysvaroin työnsuunnittelija hoitamaan järjestelyt työllistymispalveluyksikön ohjauksessa ja alaisuudessa.

Työllistymispalveluyksikkö hoitaa myös toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöjärjestelyt yhteistyössä sosiaalityön tulosalueen kanssa. Sosiaalityöntekijät ohjaavat ne asiakkaat, jotka eivät itsenäisesti löydä kesätyötä työllistymispalveluyksikköön, joka etsii hallintokunnista soveltuvat työtehtävät palveluun ohjatuille opiskelijoille.

Molempien ryhmien palkkakuluihin käytettävät työllisyysmäärärahat ohjautuvat suoraan ko. hallintokuntien tileille.

4.3. Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittaminen

Työllisyysmäärärahalla rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja työllistymispalveluyksikön asiakaskunnan työllistymisvalmiuksien edistymistä ja työelämään kuntoutumista. Hankkeiden rahoituksella vaikeasti työllistyvä asiakaskunta saa työelämätoimenpidepaikkoja työelämävalmennukseen, työkokeiluun, nuorten työharjoitteluun ja palkkatuettuun työhön. Hankerahoituksella tuetaan ohjaajien palkkaamista kolmannen sektorin työllistymistä tukeviin projekteihin.

Työllisyyshankkeiden rahoittamiseen ehdotetaan käytettäväksi 200.000 €. Määrärahan jakautuminen hakijoiden kesken on nähtävissä liitteessä 2.

Liite 2                                 Kolmannen sektorin hankkeet

Hankkeilta edellytetään säännöllistä raportointia kaksi kertaa vuodessa, jossa erikseen määritellään palvelukeskuksen asiakkaiden osuus hankkeen asiakaskunnasta, palvelukeskuksen asiakkaiden saamat palvelut ja hankkeen toimesta tehdyt asiakassuunnitelmat asiakkaan työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi sekä rahoituksen käyttöselvitys.

Esitykset rahoituspäätöksistä valmistellaan työllistämispalveluyksikössä ja rahoituspäätökset tehdään määrärahojen puitteissa vuodeksi kerrallaan.

Projektikohtaisen työllisyysmäärärahan hankehaku on kolmannen sektorin hankkeiden osalta päättynyt 14.11.2008. Kolmannen sektorin yhdistykset ovat anoneet hankerahoitusta yhteensä 226.953 €.

Peruspalvelujohtaja Markku Suokas:

Ehdotus       Peruspalvelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että

- työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttösuunnitelma vuodelle 2009 hyväksytään kaupungin työllistymispalvelutoiminnan pohjaksi ja käyttösuunnitelmaa voidaan tarkentaa vuoden 2009 aikana tarpeen mukaan,

- kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä saatava valtion korvaus tuloutetaan kuntoutumisen tulosalueen työllistymispalveluyksikölle, joka vastaa lain mukaisen asiakastyön ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä,

- työllistäminen kohdentuu ensisijaisesti työvoiman palvelukeskuksen asiakkaisiin ja asiakkaan työllistämisestä tuella tai ilman tukea ja muista tarjottavista palveluista päätetään kuntoutumisen tulosalueen työllistymispalveluyksikössä asiakkaalle tehtävän yksilöllisen suunnitelman perusteella. Päätöksentekovaltuuksista päätetään erikseen peruspalvelulautakunnassa

- erillisiä työllisyyshankkeita varten varatusta määrärahasta (TA 1 04 18 12) tehdään rahoituspäätökset  hankekohtaisesti.