Liikenne- ja viestintäministeriö 14.1.2009:

Liikenne- ja viestintäministeriö varaa jakelussa mainituille mahdollisuuden antaa lausuntonsa liitteenä olevasta HE –luonnoksesta, joka koskee joukkoliikennelakia ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamista. Samalla pyydetään antamaan lausunto siirtymäajan liikennöintisopimuksen mallista. Ministeriö tekee lopullisen esityksensä lausuntokierroksen jälkeen.

Lausunnot pyydetään lähettämään liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon sähköpostitse (kirjaamo@ lvm.fi) 13.2.2009 mennessä. Lausunnot pyydetään jäsentämään noudattaen lakiluonnoksen lukujen ja pykälien mukaista järjestystä. Lausunnonantajien omat vaikutusarvioinnit pyydetään kirjoittamiaan omaksi kappaleekseen. Lisätietoja antaa tarvittaessa hallitusneuvos Tuula Ikonen, puhelin 160 28 510.

Joukkoliikennelaki on osa henkilöliikennelain kokonaisuudistusta. Laki liittyy kiinteästi EU:n palvelusopimusasetuksen täytäntöönpanoon. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 3.12.2009 samanaikaisesti palvelusopimusasetuksen kanssa. Palvelusopimusasetukseen sisältyy siirtymäsäännös, jota sovelletaan asetuksen 5 artiklan menettelytapasäännösten osalta. Tätä artiklaa koskevan siirtymäajan pituus on kymmenen vuotta. Jäsenvaltioilla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että 5 artiklaa sovelletaan jo siirtymäajalla asteittain. Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset voivat ryhtyä soveltamaan 5 artiklaa jo siirtymäajalla valitsemanaan ajankohtana. Asetuksen siirtymäsäännökseen perustuvilla siirtymäajan liikennöintisopimuksilla turvataan hallittu muutos ja varmistetaan, että eri osapuolet saavat riittävästi sopeutumisaikaa.

Lain tavoitteena on luoda lainsäädännölliset puitteet joukkoliikenteen järjestämiselle niin, että joukkoliikenteen palvelut voidaan turvata koko maassa ja että joukkoliikenteen käyttöä voidaan lisätä. Lakia sovelletaan kokonaisuudessaan linja-autolla harjoitettavaan joukkoliikenteeseen. Osaa sen säännöksistä sovelletaan myös raideliikenteeseen, näistä keskeisimmät liittyvät palvelusopimusasetuksen soveltamiseen.

EU:n palvelusopimusasetuksen mukaan joukkoliikenteen toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus ja velvollisuus ratkaista, soveltavatko ne joukkoliikennettä järjestäessään palvelusopimusasetusta vai tyytyvätkö ne markkinaehtoisesti syntyviin palveluihin. Vain palvelusopimusasetusta soveltaen voidaan myöntää julkista tukea ja rajoittaa liikenteenharjoittajien välistä kilpailua.

Vaikutusarvio tehdään tilaustyönä. Konsultin alustavat arviot ovat mukana erillisenä liitteenä. Työssä hyödynnetään lausunnoista saatava tieto lain vaikutuksista. Lausunnonantajia pyydetään lausunnossaan arvioimaan esityksen vaikutuksia omalta kannaltaan.

Esitysluonnoksessa on tarkasteltu reitti- ja kutsuliikennelupiin liittyvää sääntelyä ja ehdotettu ns. minimisääntelyn soveltamista sekä eräitä perusteita, joita voitaisiin soveltaa hakemuksen hylkäämiseen. Lain 30 a §:ssä on säännös, jota noudattaen voitaisiin jälkikäteen puuttua mahdollisiin markkinahäiriöihin. Lausunnonantajia pyydetään arviomaan näitä lainkohtia ja sitä, onko muita keinoja soveltaa ennakkosääntelyä niin, että markkinahäiriöitä ei pääsisi syntymään. Lausunnonantajia pyydetään tarkastelemaan myös niitä perusteluissa mainittuja minimisääntelyn osatekijöitä, joista pykäliin ei sisälly säännöksiä. Vielä pyydetään tarkastelemaan mahdollisuutta soveltaa markkinahäiriöihin tarkoitettua mekanismia jo etukäteen ottaen huomioon kysyntä ja palvelutasotavoitteet. Myös ministeriössä jatketaan tämän asiakokonaisuuden valmistelua lausuntokierroksen aikana. Tästä asiasta on tilaisuus keskustella myös tammikuun aikana järjestettävissä tilaisuuksissa, joissa lakiluonnosta esitellään.

Esitysluonnokseen sisältyy viranomaisten toimivaltaa koskevia säännöksiä. Toimivaltaisten viranomaisten keskeisiä tehtäviä ovat palvelutasomäärittely, suunnittelu, liikenteen harjoittamista koskevien sopimusten tekeminen liikenteenharjoittajien kanssa sekä liikennelupien myöntäminen ja siihen liittyvät valvontatehtävät.

Lakiluonnoksen lähtökohtana on, että lain soveltamisen kannalta merkityksellinen valtion aluehallinto sijoittuu vuoden 2010 alusta perustettaviin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, jotka jatkossa hoitaisivat lääninhallitusten nykyiset tehtävät. Ellei seutuhallintohankkeista muuta johdu, nykyisten kaupunkien on arvioitu jatkavan toimivaltaisena viranomaisena. Tältä osin mahdollisista muutoksista pyydetään ilmoittamaan lausunnossa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen osalta on otettu huomioon Helsingin seudun liikennekuntayhtymän perustaminen. Muilta osin esitykseen ei sisälly säännöksiä seudullisista viranomaisista. Tarkoituksena kuitenkin on, että laissa säädetään niistä seudullisista viranomaisista, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2010 alusta. Kaupunkien toimivaltaisia lupaviranomaisia pyydetäänkin lausunnossaan ilmoittamaan, onko seudullinen yhteistyö jo edennyt niin pitkälle, että lakiesitykseen voitaisiin ottaa säännöksiä seudullisesta päätöksenteosta. Tällaisen ilmoituksen voi tehdä myöhemminkin, viimeistään ensi maaliskuun aikana.

Seudullisten toimivaltaisten viranomaisten osalta on käytettävissä kaksi organisointivaihtoehtoa, voidaan soveltaa vastuukuntamallia tai kuntayhtymämallia. Silloin kun seudulla valitaan kuntayhtymävaihtoehto, laissa käytettäisiin kuntayhtymän nimeä ja nykyään toimivaltaisen kaupungin toimivalta poistuisi samalla. Jos valitaan vastuukuntamalli, toimivalta voitaisiin lain 12 §:ssä määritellä seuraavan esimerkin mukaisella tavalla. Esimerkiksi on otettu Turun seutu:

Yksinomaan Turun, Auran, Kaarinan, Liedon, Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisen, Paimion, Raision, Ruskon ja Sauvon kuntien muodostamalla alueella harjoitettavaan reittiliikenteeseen luvan myöntää hakemuksesta Turun kaupungin viranomainen. Tällöin päätöksenteossa sovelletaan mitä kunnat ovat kuntalain (365/1995) 77 §:n nojalla sopineet.

Liikennehallinnon virastouudistuksen osalta viranomaisia koskevista muutoksista on mainittu esityksen perusteluissa. Pykälissä muutoksia ei vielä ole otettu huomioon

Lisäksi ministeriö on asettanut työryhmän uudistamaan joukkoliikenteen julkista rahoitusjärjestelmää. Työryhmän tehtävänä ei kuitenkaan ole esitysten tekeminen joukkoliikennerahoituksen määrästä, vaan erityisesti kuntien ja valtion työnjaosta ja kustannusjaon perusteista. Lakiluonnokseen ei sisälly säännöstä viranomaisten toimivallan delegoinnista. Myös tältä osin asiaa on tarkoitus valmistella rahoitustyöryhmässä. Lausunnonantajat voivat kuitenkin halutessaan esittää arvioita siitä, mitä pitäisi ottaa huomioon, jos esimerkiksi halutaan delegoida kuntien tehtäviä joiltain osin valtion aluehallintoviranomaiselle (vrt. Kainuun malli). Joukkoliikenteen rahoitukseen liittyvät kysymykset on tarkoitus ratkaista Joukkoliikenteen kehittämisohjelmassa.

Sosiaali- ja terveysministeriötä pyydetään lausunnossaan kiinnittämään huomiota siihen, että joukkoliikennelakiin ei enää sisältyisi luvanvaraista sairaankuljetusta koskevia säännöksiä. Liikenne- ja viestintäministeriö on aikaisemmin selostanut asiaa tältä osin kirjeessään 659/05/2007 vuoden 2007 kesäkuussa.

Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 2.2.2009:

EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja Suomen joukkoliikennelaki tulevat voimaan 3.12.2009. Turun kaupungin sisäinen joukkoliikenne on nykyisellään palvelusopimusasetuksen mukaisesti järjestettyä. Palvelusopimusasetuksen voimaantulo aiheuttaa kuitenkin Turussakin muutoksia kunta- ja seutulippukäytäntöihin. Seudullinen joukkoliikenne ei nykyisellään ole palvelusopimusasetuksen mukaista, ja asetuksen ja uuden joukkoliikennelain voimaantulo aiheuttaa muutoksia mm. linjalupajärjestelmään.

Joukkoliikenteen seudullinen yhteistyö Turun kaupunkiseudulla on aktiivista. Tavoitteena on käynnistää neuvottelut yhteisen joukkoliikenneorganisaation toteuttamisesta, kunhan lain antamat puitteet ovat selvinneet. Uuden lain tulee mahdollistaa joukkoliikenteen seudullinen organisointi. Mahdolliset seudullista organisointia koskevat neuvottelut ovat kuitenkin erillinen, laaja asia, eikä tällä lausunnolla oteta niihin kantaa. Tämä lausunto ottaa kantaa vain lakiluonnokseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Turun kaupungin lausuntoa 14.1.2009 päivätyllä kirjeellä. Lausuntoaikaa on annettu 13.2.2009 saakka. Muut lausunnon antajat Turun seudulla ovat Teknisen sektorin ylikunnallinen yhteistyöryhmä sekä Varsinais-Suomen liitto.

Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyynnössä pyydetään antamaan lausunto myös joukkoliikenteen käyttöoikeussopimusten hankinta-asiakirjaluonnoksista. Koska kyse on kilpailutusasiakirjoista, tämä lausunto annetaan Turun kaupungin hankintakeskuksen toimesta.

Esittelytekstin liitteenä on perusteellinen joukkoliikennelain luonnosta käsittelevä muistio, jonka esitämme lähetettäväksi liikenne- ja viestintäministeriölle Turun kaupungin lausunnon liitteenä.

Ehdotus Turun kaupungin lausunnoksi

Turun kaupunkiseudulla selvitetään paraikaa mahdollisuutta yhteisen joukkoliikennejärjestelmän toteuttamiseen. Kuntien välinen yhteistyö joukkoliikennesektorilla on aktiivista, ja yhteisestä kaupunkiseudullisesta joukkoliikennejärjestelmästä on tarkoitus päättää vuoden 2009 tai 2010 aikana. PARAS-hankkeen kuntiin kuuluvat Turun seudulla Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto, Rusko ja Aura sekä Turku. Alueella on noin 274.000 asukasta. Turun seutulippualueen kuntia ovat lisäksi Masku, Nousiainen, Mynämäki, Paimio, Sauvo ja Länsi-Turunmaa, joissa on yhteensä noin 51.000 asukasta.

Lain tavoitteen (3 §) tulee näkyä laissa selvästi. Joukkoliikennelakiin tulisi kirjata, että sen tavoitteena on joukkoliikenteen palvelutason ja kulkutapaosuuden kasvattaminen, ympäristön säästäminen ja esteettömyyden edistäminen. Laissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota niiden kaupunkiseutujen joukkoliikenteeseen, joissa joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen on realistinen vaihtoehto. Toimiva joukkoliikenne vähentää liikenteen ruuhkautumista, melua, ilmansaasteita ja energiankulutusta sekä lisää tiiviin kaupunkirakenteen ja suuren kaupunkiseudun toimivuutta ja vetovoimaa.

Toimivaltaisia viranomaisia koskevassa luvussa (3 luku) tulee kertoa, miten ne kunnat, jotka eivät ole laissa todettuja toimivaltaisia viranomaisia, osallistuvat jatkossa joukkoliikenteen palvelutason ja järjestämistavan määrittelyyn ja joukkoliikenteen hankintaan ja rahoitukseen. Lain tulee mahdollistaa, että nykyisten lupaviranomaiskaupunkien ympärille voidaan muodostaa kuntalain mukaisesti ensisijaisesti vastuukuntamallilla organisaatio, joka toimii mukaan liittyneiden kuntien alueen toimivaltaisena viranomaisena ja jota ohjaa ylikunnallinen lautakunta. Toiminta voidaan järjestää myös kuntayhtymämallin mukaisesti.

Lausuntopyynnössä on esitetty, että kaupunkiseudut ilmoittavat maaliskuun loppuun 2009 mennessä, onko seudulle muodostumassa seudullinen joukkoliikenneviranomainen. Turun kaupunkiseudun neuvottelut joukkoliikenteen organisoinnista eivät valmistu esitettyyn ajankohtaan mennessä. Tulevat seutulippujärjestelyt ja valtion rahoituksen kanavointi valtion ja kuntien välillä ovat vielä selvitettävinä liikenne- ja viestintäministeriössä. Nämä ovat kuitenkin olennaisia tietoja seudullista organisaatiota koskevissa neuvotteluissa, ja siksi neuvottelut odottavat raameja ministeriöltä. Keskeneräisten tietojen ja lain valmistelun nopean etenemisen vuoksi seudullisen joukkoliikenneviranomaisen muodostavia kuntia ei tule luetella laissa siten, että tämä estäisi viranomaisen laajentamisen ilman lainmuutosta, vaan organisaatiota tulee voida laajentaa toimivaltaisen viranomaisen esityksestä ministeriön tai valtioneuvoston päätöksellä.

Lakiluonnoksessa toimivalta raideliikenteen osalta on vain liikenne- ja viestintäministeriöllä sekä toimialueensa sisäisessä raideliikenteessä Helsingin seudun liikennekuntayhtymällä. Raitioliikenteessä toimivalta on lupaviranomaiskaupungeilla. Kunkin alueen toimivaltaisella viranomaisella tulee olla mahdollisuus kehittää alueensa kaikkea joukkoliikennettä kokonaisvaltaisesti. Alueen sisäisen henkilöliikenteen, myös RHK:n rataverkolla, tulee olla kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toimivallassa.

Lausuntopyynnössä on pyydetty erityisesti tarkastelemaan lain 30a §:ää ”Toimivaltaisen viranomaisen toimenpiteet markkinahäiriötilanteessa”. Käsityksemme mukaan puuttuminen markkinahäiriöihin kuuluu kilpailuviranomaisen tehtäviin. Palvelusopimusasetuksen mukaan viranomaisen ei tule puuttua markkinaehtoiseen liikenteeseen, ja 30 a § onkin näkemyksemme mukaan tarpeeton.

Valtion tulee ohjata rahoitustaan suoraan kaikille toimivaltaisille viranomaisille eikä ELY:n kautta, kuten lakiluonnoksessa esitetään (45-46 §). Valtion lipputuki ja suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki tulee maksaa suoraan kaupunkiseutujen toimivaltaisille viranomaisille, jotka vastaavat alueensa joukkoliikenteestä. Kaupunkiseudullisten joukkoliikenneorganisaatioiden tavoitteena on joukkoliikenteen palvelutason parantaminen liikennepoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Valtion tulee siksi kannustaa kaupunkiseutuja yhteisen viranomaisen toteuttamiseen esimerkiksi erityisen lisärahoituksen avulla. Myös mahdolliset investointituet joukkoliikenteen kehityshankkeille tulee maksaa suoraan ko. organisaatiolle.

Matkustajan oikeuksia koskevan osuuden (52-61 §) tulee olla Euroopan komission esittämän asetuksen (Asetus matkustajan oikeuksista linja-autoliikenteessä, komission esitys 817/2008) mukainen. Asetuksessa esitettyjä turvallisuusvaatimuksia ja matkustajan oikeuksia koskevia määräyksiä tulee kuitenkin selventää ja ne tulee pitää alan toimivuuden kannalta kohtuullisina.

Siirtymäkaudesta (70 §) ja nykyisten linjalupien, kuntalippujen ja seutulippusopimusten asemasta sekä tarvittavista muutoksista tarvitaan kiireellisesti selkeä ministeriön ohjeistus sekä säädökset lakiin. Muutokset tulee toteuttaa siirtymäaikana siten, että niistä ei ole haittaa matkustajille, ja että valtiolle, kunnille ja liikennöitsijöille aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pienet. Mahdolliset lainmuutoksesta siirtymäkautena aiheutuvat haitat tulee korvata valtion varoista.

Toimivaltaisen viranomaisen tulee voida siirtymäaikana päättää käyttöoikeussopimus ennen nykyisen liikenneluvan voimassaoloajan päättymistä, jotta mahdollisista kilpailutuskokonaisuuksista saadaan sopivan kokoisia ja toimivia. Sopimuksia tulee myös voida tarvittaessa jatkaa samasta syystä.

Viranomaisen tulee saada liikennöitsijöiltä tiedot matkamääristä jo siirtymäajan käyttöoikeussopimusten aikana, sillä niitä tarvitaan liikenteen jatkosuunnittelussa ja kilpailuttamisessa. Lisäksi markkinaehtoisessakin liikenteessä liikennöitsijän tulee luovuttaa aikataulu- yms. tiedot viranomaisten rekistereihin.

Siirtymäkauden käyttöoikeussopimukset eivät saa muodostua uudeksi ”linjaliikenteen haittaamiskielloksi”. Nykylain mukainen linjaliikenteen haittaamiskielto estää kaupunkiseudun kuntien keskinäisen joukkoliikenteen kehittämisen.

Palvelusopimusasetuksen astuttua voimaan toimivaltainen viranomainen voi soveltaa joko markkinaehtoista liikenteen järjestämistapaa tai palvelusopimusasetusta. Turun kaupunkiseudulla on tavoitteena parantaa joukkoliikenteen toimivuutta ja palvelutasoa, eikä markkinaehtoinen liikenne vastaa tähän tarpeeseen. PSA:ta soveltavilla alueilla viranomaisen tulee voida päättää, mitä reittejä ja pysäkkejä mahdollinen alueen ulkopuolelta tuleva markkinaehtoinen liikenne voi käyttää. Markkinaehtoinen liikenne ei siis saa haitata PSA:n mukaista, viranomaisen ostamaa liikennettä.

Ennen lakiehdotuksen esittämistä tulee ratkaista seuraavat, vielä avoinna olevat kysymykset:

Kaupunkiseudullisten toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten muodostamiselle on muodostettava kannustimet, joiksi esitämme:

1. Päätösvalta joukkoliikenteen palvelutasosta, linjastosta, aikatauluista ja lipunhinnoista toimialueella

2. Valtion liikennöintirahoitus ja lipputuki, jotka ovat merkittävästi suuremmat kuin ko. kuntien liikenteeseen saataisiin ELY:n järjestämänä.

3. Valtion sitoutuminen alueen joukkoliikenteen kehittämishankkeiden toteuttamiseen ja investointirahoitukseen erillisen kehittämisohjelman ja sopimuksen mukaan.

Valtion tulee ratkaista osallistuminen nykyisiä kaupunki- ja seutulippujärjestelmiä vastaavien lippujärjestelmien rahoitukseen huomioiden edellä mainitut kannustimet. Kunta- ja seutulippusopimukset korvaavasta järjestelystä tarvitaan pikaisesti ohjeistus.

Valtion tulee harkita, millä periaatteilla jaetaan investointikustannukset, jotka joukkoliikenneratkaisuista aiheutuvat esimerkiksi valtion rata- ja tieverkkoihin.

Kaupunkiseudulliset viranomaiset tulee muodostaa siten, että osallistuvat kunnat päätetään toimivaltaisen viranomaisen esityksestä ministeriön tai valtioneuvoston päätöksellä. Tulee huomioida, että kuntajaotus tulee edelleen muuttumaan.

On ratkaistava niiden kuntien, jotka eivät nyt lakiluonnoksessa ole toimivaltaisia viranomaisia, suhde joukkoliikenteen ostoihin. On ratkaistava mm. toimivalta kunnan sisäisen, kaikille avoimen palveluliikenteen osalta.

Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten rajan ylittävän joukkoliikenteen osalta on laissa määriteltävä yhteistyön periaatteet.

Pyydämme varata oikeuden lausunnon täydentämiseen ennen varsinaisen lakiesityksen jättämistä, kun yllä mainitut avoimet kysymykset on saatu ministeriössä ratkaistua