Perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen 5.12.2022:

Sivistystoimialan johtaja antoi lokakuussa 2017 perusopetuksen palvelualueelle toimeksiannon kartoittaa Turun erityisen tuen järjestelyt, verrata niitä kansalliseen viitekehykseen ja laatia tarvittaessa suunnitelma tuen järjestämisen periaatteista ja kehittämisajatuksista.

Prosessi käynnistettiin tuolloin osallistamalla henkilöstöä kahdella työpajamuotoisella seminaarilla, joihin kutsuttiin edustus kaikista peruskouluista. Keväällä 2018 järjestettyihin seminaareihin osallistui rehtoreita, vara- ja apulaisrehtoreita sekä erityisopettajia ja erityisluokanopettajia. Myös varhaiskasvatus ja ruotsinkieliset palvelut olivat edustettuina. Kehittämisajatuksia työstettiin edelleen työryhmässä, johon kuuluivat suomenkielisen perusopetuksen palvelualuejohtaja, erityispalvelupäällikkö, konsultoivat erityisopettajat sekä perusopetuksen suunnittelija.

Työstä laadittiin raportti, joka kuvasi Turun kaupungin erityisopetuksen järjestelyjä nykymuodossaan, esitteli esiin nousseita kehittämisajatuksia ja antoi suuntaviivoja tulevalle.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto hyväksyi linjauksen 29.5.2018 § 26.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 25.4.2022 § 62, että laaditaan koko kaupungin kattava uusi erityisopetusstrategia, jossa otetaan huomioon niin kansalliset kuin paikalliset tavoitteet inkluusion ja integraation lisäämisestä ja resurssien tehokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Samassa yhteydessä otetaan huomioon rakentuvat alueelliset koulut (mm. Linnakaupunki, Lyseo ja Karhunaukio) sekä nyt väistötiloissa oleva Luolavuoren koulu, joihin voidaan tehdä tilaratkaisuja, jotka tukevat toimeenpanoa. Erityisopetusstrategiasta osallistetaan laajasti kuntalaisia ja asiantuntijoita sekä tehdään lapsivaikutusten arviointi, jotta lasten asema tulee myös huomioitua.

Strategian valmistelua varten perustettiin ryhmä, johon kuuluivat suomenkielisen perusopetuksen palvelualuejohtaja Tommi Tuominen, erityispalvelupäällikkö Marika Rae, keskitetyn palvelun koulujen rehtorit Anne Perjopuro, Timo Lehtinen, Jari Malin ja Mikko Nikkola, aluerehtoreista Jukka Laine ja Timo Himanen, konsultoivat erityisopettajat Erika Lundqvist, Kristiina Lähteenoja ja Kati Savolainen sekä kehittämiskoordinaattori Minna Suominen.

Strategian valmistelussa haluttiin kuulla laajasti opetushenkilöstöä ja kerätä näkemyksiä asiasta. Henkilöstöä osallistettiin järjestämällä työpaja sekä teettämällä kaksi kohdennettua kyselyä. Kyselyt osoitettiin kouluissa vastattavaksi yhteisölliselle oppilashuoltotyöryhmälle sekä laajemmin koulujen henkilöstöille. Henkilöstön lisäksi tuen strategian valmistelussa pidettiin tärkeänä asiantuntijoiden ja sidosryhmien kuulemista. Selvitystä varten on kuultu Turun vammaisneuvostoa, lasten parlamentin hallitusta, nuorisovaltuustoa, paikallista opettajien ammattiyhdistystä TOAY:tä, oppilashuollon edustajia (johtava koulupsykologi Petri Tiitta, johtava kuraattori Jari Lindfors, oppilaan ohjauksen koordinaattori Eeva Rantanen ja kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri Maarit Mäkilä), Turun alueellista vanhempainyhdistystä ja erityislasten vanhempia. Näiden sidosryhmien lausunnot löytyvät liitteistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on kansallisesti valmistellut ehdotuksia lapsen tuen, oppimisen ja koulunkäynnin tuen ja inkluusion edistämistoimista varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Työryhmän ehdotus luovutettiin 4.11.2022 opetusministeri Li Anderssonille. Selvitys on osa hallituksen Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa.

Työryhmän mukaan inkluusion käsitettä ja toimeenpanoa tulisi selkeyttää varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Inklusiivisuuden periaatteen mukaisesti oppimisen tuki toteutetaan ensisijaisesti siten, että jokainen lapsi ja nuori saa riittävää ja oikea-aikaista tukea omassa lähiympäristössään. Tämä edellyttää riittäviä tukeen kohdennettavia resursseja. Inklusiivisen tuen toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä pienryhmistä tai erityisluokista luopumista silloin, kun lapsen etu sitä vaatii.

Työryhmän mukaan oppimisen tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja ennaltaehkäiseviä pedagogisia käytäntöjä varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa tulee vahvistaa. On tärkeää, että kehittämistoimia kohdennetaan yleisen tuen toteuttamiseen sekä opetuksen eriyttämiseen. Myös vaativien tuen tarpeiden osalta tarvittavan monialaisen tuen kehittämistoimia ja yhteistyötä tulee edelleen jatkaa pitkäjänteisesti. Tuen ja inkluusion johtamista tulee vahvistaa.

Kehittämisehdotuksiin kuuluu myös esi- ja perusopetuksen tuen kokonaisuuden selkeyttäminen perusopetuslaissa ja opetussuunnitelman perusteissa.

Tuen työryhmän loppuraportin sisältämät kehittämisehdotukset on tarkoitettu seuraavan hallitusohjelman valmistelun pohjaksi, kun varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen tulevia kehittämisen linjauksia tehdään.

Ehdotus Turun kaupungin uudeksi, vuoden 2018 tehdyn linjauksen korvaavaksi tuen strategiaksi on nyt valmistunut, ja se on esitelty kasvatus- ja opetuslautakunnalle iltakoulussa 30.11.2022. Keskeisiä seikkoja ovat koulusuunnitteluun, henkilöstön osaamiseen sekä resurssien suuntaamiseen liittyvät linjaukset. Näistä koulusuunnitteluun ja näiden suunnitelmien toteuttamiseen liittyvät toimet ovat eniten aikaa vaativia.

Suunnitelmaan on tehty korjauksia lautakunnan iltakoulussa käydyn keskustelun ja saadun palautteen perustella.

Tuen strategia tulee voimaan vuoden 2023 alusta lukien. Suunnitelma otetaan huomioon lukuvuoden 2023 - 2024 työn suunnittelussa ja vuoden 2024 talousarvion valmistelussa.

Liite 1                                  Oppilaan tuen strategia 2022

Liite 2                                  Esitysmateriaali

Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen:

Ehdotus        Kasvatus ja opetuslautakunta päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan tuen strategian. Strategia astuu voimaan 1.1.2023.