Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
Kasvatus- ja opetuslautakunta | 100 | 21.06.2022 | 7 |
7612-2022 (07 02 01, 02 05 01)
Selvitys yksityisen hoidon tuesta vaihtoehtona kunnan järjestämälle varhaiskasvatukselle
Tiivistelmä: -
Kasopelk § 100
Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala 15.6.2022:
Laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta säädetään huoltajille vaihtoehtoisesta tavasta järjestää lapsensa varhaiskasvatus. Kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että varhaiskasvatuslain 12 §:n mukaiseen varhaiskasvatukseen oikeutetulla, tosiasiallisesti Suomessa asuvalla lapsella ei ole kunnan järjestämää varhaiskasvatuspaikkaa. Yksityisen hoidon tukea ei myöskään makseta lapsesta, josta maksetaan samalta ajalta sairausvakuutuslain mukaista vanhempainpäivärahaa. Tässä yhteydessä tarkastellaan yksityisen hoidon tukea, ei kotihoidon tukea.
Toimeenpano
Lasten hoidon tukien mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos. Toimeenpanossa noudatetaan lähtökohtaisesti sitä, mitä sairausvakuutuslaissa säädetään vanhempainpäivärahojen toimeenpanosta.
Tuen maksaminen hoidon tuottajalle
Yksityisen hoidon tuki maksetaan hoidon tuottajalle. Lasten yksityisen hoidon tuen maksaminen hoidon tuottajalle edellyttää, että
1) | hoidon tuottaja on ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin merkitty lasten päivähoitotoimintaa harjoittava henkilö, yhteisö tai yhtymä, |
| |
2) | hoidon tuottaja on lasten päivähoitotoimintaa harjoittava henkilö, yhteisö tai yhtymä, jota ei ole merkitty ennakkoperintälaissa tarkoitettuun ennakkoperintärekisteriin, tai |
| |
3) | tukeen oikeutetun vanhemman tai muun huoltajan ja hoidon tuottajan välillä on tehty työsopimus kirjallisena vähintään yhden kuukauden ajaksi. |
|
Tuen hakijan tai hakijan osoittaman tuen saajan tulee myös esittää Kansaneläkelaitokselle selvitys hoidosta sovitun korvauksen tai palkan määrästä. Lisäksi tulee esittää selvitys siitä, että hoidon tuottaja on tehnyt varhaiskasvatuslain mukaisen ilmoituksen varhaiskasvatuksen tuottamisesta sijaintikuntaan. Tarkemmin laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta ei säädetä toiminnan edellytyksistä.
Hoitoraha ja hoitolisä
Tukea voi saada aikaisintaan 1.8.2022 alkaen sen kuukauden alusta, jonka aikana lapsi täyttää 9 kuukautta, vaikka vanhempainraha olisi päättynyt aiemmin.
Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu
- | hoitoraha 178,32 euroa kuukaudessa |
- | hoitolisä 149,96 euroa kuukaudessa |
- | mahdollinen kuntalisä kotikunnasta riippuen. Mikäli kuntalisää ei maksettaisi, ei yksityisen hoidon tuki olisi kovinkaan monelle perheelle todellinen vaihtoehto. Kuntalisää korotettiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa 18.5.2022 § 77. |
|
Lasten yksityisen hoidon tukea voi saada perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja.
Yksityisen hoidon tukea ei voi saada
- | jos lapsi on kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa tai hänelle on varattu sieltä varhaiskasvatuspaikka |
| |
- | jos lapsen yksityisessä varhaiskasvatuksessa on käytössä palveluseteli |
- | vanhempi, joka asuu eri taloudessa kuin lapsi |
- | samasta lapsesta, josta maksetaan vanhempainpäivärahaa. Sen sijaan perheen muista lapsista voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea vanhempainpäivärahan aikana. |
|
Kunnallinen lisä
Kansaneläkelaitos ja kunta voivat sopia, että Kansaneläkelaitos hoitaa kunnan päättämin perustein määräytyvän kunnallisen lisän toimeenpanoon. Kuntalisän ehdot on kuitenkin oltava sen mukaiset, mitä Kela pystyy toimeenpanemaan. Kunnan päätös voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Kunnan on ilmoitettava päätöksestään sekä päätöksen voimassaolon jatkamisesta tai lakkaamisesta taikka päätöksen muuttamisesta Kansaneläkelaitokselle viimeistään kaksi kuukautta ennen päätöksen voimaantuloa.
Rahoitus
Kunta korvaa tämän lain nojalla maksetusta tuesta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta kustannuksia, jotka valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle. Kunnan maksettavaksi tuleva kustannusten korvaus määrätään kunakin kuukautena käyttäen perusteena niiden tukeen oikeutettujen vanhempien tai muiden huoltajien oikeuden perusteella maksettavia tukia, joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta tämä kunta on kuukauden 1. päivänä. Kunnallisen lisän laskutus perustuu edellä mainittuun sopimukseen.
Henkilöstöön ja ryhmäkokoon liittyvät määräykset
Perhepäivähoitajan tehtävään kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuslain mukaan on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus. Perhepäiväkodissa tulee olla varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrään suhteutettuna varhaiskasvatukselle säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi riittävä määrä henkilöitä, joilla on säädetty perhepäivähoitajan kelpoisuus. Perhepäiväkodissa samanaikaisesti varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksessa voidaan säätää myös kahden ja kolmen hoitajan yhdessä hoitamien lasten enimmäislukumäärästä ja tällöin edellytetyistä hoitajien kelpoisuusehdoista.
Jos perhepäiväkodissa on yksi tai useampi vammainen tai tuen tarpeessa oleva lapsi, on tämä otettava huomioon lasten tai varhaiskasvatuksen tehtäviin osallistuvien henkilöiden lukumäärässä, jollei perhepäiväkodissa ole tällaista lasta varten avustajaa. Avustajaa ei lueta mitoitukseen.
Asetuksen mukaan perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään neljälle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan järjestää varhaiskasvatusta yhdelle esiopetusta saavalle lapselle, perusopetuksen aloittaneelle lapselle tai sellaiselle kunnan järjestämässä enintään viisi tuntia päivässä kestävässä varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna. Edelleen perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään kahdeksalle lapselle, tällöin puhutaan yleisesti ryhmäperhepäivähoidosta. Erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi järjestää varhaiskasvatusta samanaikaisesti enintään kahdelletoista lapselle. Tällöin yhdellä hoitajalla tulee olla lastenhoitajan kelpoisuus.
Nykytilanteesta
Kaupungin näkökulma
Varhaiskasvatus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön 2013. Tämän jälkeen varhaiskasvatuslakia on muutettu noin kymmenen kertaa, yksi näistä on lain kokonaisuudistus 2018. Myös asiakasmaksulakia on muutettu useamman kerran. Lisäksi varhaiskasvatuksessa on ollut ajalla 1.8.2018 - 31.7.2021 maksuton varhaiskasvatuskokeilu, ja tällä hetkellä on käynnissä ajalla 1.8.2021 - 31.5.2024 kaksivuotinen esiopetuskokeilu. Näyttäisi siltä, että muutoksia toteutettaessa ei ole riittävästi huomioitu yksityisen hoidon tuen tuottajia. Esimerkkinä viisivuotiaiden lasten osalta Turun kaupunki maksaa erikseen palveluntuottajille korvausta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että yhden lapsen osalta rahoitusta hoidetaan useammalla tavalla. Kunnat voivat toki maksaa kuntalisän omatoimisesti, mutta tämä vaatii resursseja. Lakisääteiset hoitoraha ja -lisä maksetaan aina Kelan toimesta.
Kuntaliitto on tehnyt selvityksen keväällä 2022 yksityisen hoidon tuen kuntalisistä. Selvitys perustuu kuntakyselyyn. Suomessa on 309 kuntaa, joista 250 vastasi kyselyyn. Näistä 156 kuntaa ei maksa kuntalisää ja lisää maksaa 92 kuntaa. Vastanneista kunnista 65 % hoiti toimeenpanon Kelan toimesta. Kuten Turussa, 11 % vastanneista kunnista toimii siten, että osa tuesta maksetaan Kelan toimesta ja osa kunnan toimesta. Loput vastanneista kunnista maksaa kuntalisän omatoimisesti.
Varhaiskasvatuslaki muuttuu vuoden 2023 alusta siten, että yksityisen varhaiskasvatuksen tuottaminen päiväkodeissa muuttuu luvanvaraiseksi toiminnaksi. Luvan myöntää aluehallintovirasto. Yksityisen perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito jatkuu edelleen ilmoituksenvaraisena toimintana. Ilmoituksen käsittelee ja rekisteröi jatkossakin kunta. Turussa perhepäivähoidon lähijohtajat toimivat ilmoitusten käsittelijöinä ja toiminnan aikaisina valvontaviranomaisina. Yksityisen hoidon tuella toimittaessa lähtökohtana valvonnassa on, että lainsäädännön ja normiluonteinen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen toiminta toteutuu. Kuntakohtaisia kriteereitä ei ole määritelty samalla tavalla kuin palvelusetelitoiminnassa.
On syytä tuoda esille se, että kunnan järjestämiä palveluja ovat kunnan oma tuotanto, palvelusetelillä järjestetty varhaiskasvatus ja ostopalvelut. Yksityisen hoidon tuella hankittu palvelu ei ole kunnan järjestämää palvelua. Näin ollen esimerkiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki ei koske yksityistä varhaiskasvatusta. Tuottaja sopii palvelun hinnasta perheen kanssa. Tosin asiakasmaksulaki ei myöskään koske palvelusetelillä tuotettua varhaiskasvatusta, mutta Turussa on kuitenkin käytössä tulosidonnainen palveluseteli, mikä huomioi perheen tulot ja perhekoon kuten kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Lisäksi palvelusetelillä varhaiskasvatuksen hintaa on rajoitettu hintakatolla.
Jo elokuun alussa on tulossa voimaan varhaiskasvatuslain muutos lapsen oikeudesta tukeen. Lähtökohtaisesti kaikilla varhaiskasvatuksen tuottajilla on velvollisuus järjestää tukea. Tuen järjestäminen vaatii resursseja sekä osaamista. Esimerkiksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan normiluonteisesti, että perhepäivähoitaja vastaa ryhmänsä lasten tuen toteuttamisesta. Tuen suunnittelu ja arviointi voidaan tehdä yhteistyössä varhaiskasvatuksen opettajan ja/tai erityisopettajan kanssa. Lapsen edun sitä edellyttäessä voidaan yhteistyössä huoltajan kanssa keskustella, että lapsi siirtyy päiväkotiin saadakseen tarvitsemaansa tukea.
Edellä mainitussa kuntaliiton selvityksessä todetaan, että 70 % kunnissa valmistelu erityisesti yksityisen hoidon tuen osalta on vielä kesken. Jos lapsi on palvelusetelillä yksityisessä varhaiskasvatuksessa, päätöksen lapsen tuesta tekee palvelusetelin myöntänyt kunta. Toimittaessa yksityisen hoidon tuella päätöksen tekee toimipisteen sijaintikunta. Tälläkin hetkellä turkulaisia lapsia on yksityisen hoidon tuella Raisiossa. Tällöin päätöksen lapsen tuesta tekee Raision kaupunki, ja edelleen on epäselvää, miten hoidetaan tuen järjestämiseen liittyvä rahoitus.
Vuoropuhelua tuottajien kanssa on pyritty pitämään yllä säännöllisesti perhepäivähoidon lähijohtajien sekä myös aluepäälliköiden ja palvelualuejohtajan toimesta. Kaikki tuottajat eivät kuitenkaan ole osallistuneet aktiivisesti tapaamisiin.
Kunnan näkökulmasta näyttäisi vahvasti siltä, että palveluseteli olisi toimivampi järjestelmä rahoittaa, neuvoa, ohjata ja valvoa varhaiskasvatusta jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tuottajien näkökulma
Ryhmäperhepäivähoidon tuottajat ovat tuoneet esille rahoituksen riittämättömyyden palvelun tuottamiseen. Erityisesti esille on nostettu tuen pieneneminen silloin kun lapsi täyttä kolme vuotta. Lisäksi on tuotu esille se, että palvelusetelitoiminta ei olisi mahdollista, koska kaikilta osin Turun asettamat ehdot sääntökirjassa ei olisi mahdollista toteuttaa. Tällaisiksi on mainittu toimitilat, loma-aikojen järjestelyt, päivittäinen toiminta-aika ja mahdolliset hallinnolliset tehtävät.
Yksityisen hoidon tuen laajuus Turussa
Yksityisen hoidon tuella toimii kolme ryhmäperhepäivähoitokotia, ja kotona toimivia perhepäivähoitajia on 29. Palvelusetelillä toimivia ryhmäperhepäiväkoteja on viisi ja perhepäivähoitajia on kaksi. Turussa ei ole kaupungin tuottamana ryhmäperhepäivähoitoa, kunnallisia perhepäivähoitajia on 24. Kaiken kaikkiaan määrät ovat merkittävästi vähentyneet viimeisten vuosien aikana.
Palvelun piirissä olevat lapset | 05/2020 | 05/2021 | 05/2022 |
Yksityisen hoidon tuki - Päiväkoti | 15 | 9 | 8 |
Yksityisen hoidon tuki - Perhepäivähoito | 172 | 137 | 121 |
Yksityisen hoidon tuki - Ryhmäperhepäivähoito | 44 | 35 | 41 |
Yksityisen hoidon tuki - Hoito lapsen kotona | 24 | 22 | 17 |
Yhteensä | 292 | 203 | 187 |
Taulukko 1: Toimintamuodot palvelusetelillä
Varhaiskasvatuslain 5 §:n mukaan varhaiskasvatuksessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain mukainen palveluseteli. Kesäkuussa 2022 ei ole tiedossa, onko tähän määräykseen tulossa muutoksia johtuen sote-uudistuksesta. Uudistetaanko ja yhtenäistetäänkö yksityisen varhaiskasvatuksen rahoitusmuotoja valtakunnallisesti, mikä voisi olla huoltajienkin näkökulmasta perusteltua. Kuten edellä on tullut esille, on yksityisen hoidon tuella toteutetun varhaiskasvatuksen rahoituksessa muitakin tarkastelua vaativia tekijöitä. Ennen kuin järjestelmään tehdään merkittäviä muutoksia, on perusteltua selvittää mahdolliset muutokset lainsäädäntöön ja samalla tarkastella Turun kaupungin käytännöt.
Oheismateriaali 1 Ote kuntaliiton selvityksestä
Kasvatus- ja opetusjohtaja Timo Jalonen:
Ehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää merkitä selvityksen tiedokseen.
PäätösEhdotus hyväksyttiin.