Palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen 15.4.2019:

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus- ja kustannusselvityksen käsittelyssä kaupunginhallitus päätti 5.11.2018 § 421, että muita kuutoskaupunkeja merkittävästi suuremman vuorohoidon prosenttiosuuden syistä Turussa tehdään erillinen selvitys.

Palvelua ohjaava lainsäädäntö

Varhaiskasvatuslain (540/2018) 5 §:n mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Samassa pykälässä mainitaan niin ikään, että päiväkodin toiminta kalenterivuoden aikana ja aukioloaika vuorokaudessa on järjestettävä paikallisen tarpeen mukaan.

Varhaiskasvatuksen päivittäinen kesto voi olla varhaiskasvatuslain mukaan enintään kymmenen tuntia yhtäjaksoisesti lukuun ottamatta vuorohoitoa, jossa päivittäinen kesto on lapsen tarpeen mukainen. Varhaiskasvatuslain 13 §:ssä säädetään vuorohoidon järjestämisestä seuraavaa: ”Vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä tarpeen mukaisessa laajuudessa lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi.” Oikeus vuorohoitoon ei ole siis lapselle subjektiivinen oikeus.

Vuorohoidon linjaukset Turun kaupungissa

Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto on linjannut erikseen vuorohoidon järjestämisen periaatteista Turussa. Linjaukset on valmisteltu yhdessä suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen aluepäälliköiden sekä yksityisten palveluiden valvonnasta ja ohjauksesta vastaavien virkamiesten kanssa. Viimeksi linjauksista on päätetty jaostossa 24.4.2018 § 20. Seuraavat linjaukset tullaan viemään jaoston käsittelyyn 25.4.2019.

Vuorohoidon järjestäminen Turussa keväällä 2019

Alustavien vuoden 2018 tiedonkeruuseen annettavien tietojen perusteella Turussa vuorohoitopalveluiden piirissä oli 579 lasta. Heistä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa oli 532 lasta ja yksityisissä palveluissa 47 lasta. Alla olevasta taulukosta 1 käy ilmi vuorohoidon piirissä olevien lasten määrän kehitys vuosina 2014 - 2018.

Taulukko 1. Turussa vuorohoidon piirissä olevien lasten määrän kehitys vuosina 2014 - 2018.

Keväällä 2019 vuorohoitoa järjestetään seuraavissa kunnallisen varhaiskasvatuksen yksiköissä:

Yksityisissä palveluissa vuorohoitoa tarjoaa Sateenkaarikoto Oy:n päiväkoti Pääskynpesä, Kurjenmäenkatu 8, maanantaista sunnuntaihin klo 6 - 22.

Vuorohoito Kuusikkokunnissa

Alla olevasta taulukosta 2 ilmenee Kuusikkokuntien vuorohoidossa olevien lasten määrät, prosentuaalinen osuus kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista sekä lapsimäärän muutoksen vertailu kunnittain edelliseen vuoteen.

Taulukko 2. Kuusikkokuntien vuorohoidossa olevien lasten määrät, prosentuaalinen osuus kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista sekä lapsimäärän muutoksen vertailu kunnittain edelliseen vuoteen.

Vuorohoidon tarve lapsiperheissä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kunnallisen varhaiskasvatuksen vuorohoidossa oli vuonna 2016 noin 15 000 lasta, eli seitsemän prosenttia kaikista kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista. Vuorohoidossa olevien lasten määrä lisääntyi 580 lapsella vuodesta 2013.

Suomen akatemian rahoittaman Perheet 24/7 -tutkimuksen tuloksina tuli ilmi, että epätyypillinen työaika on aiempien tutkimusten mukaan ollut yhteydessä ura- ja elämänvaiheeseen. Tässä tutkimuksessa epätyypillistä työaikaa tekevät olivat jonkin verran nuorempia, matalammin koulutettuja ja vähemmän tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa kuin säännöllistä päivätyötä tekevät.

Turussa vuorohoidon tarpeen voimakas lisääntyminen on yhdistettävissä ajankohtiin, jolloin kauppojen aukioloajat vapautuivat ja työllistyminen on parantunut alueen positiivisen rakennemuutoksen myötä. Selkeästi turkulainen ilmiö on myös vuorohoidon tarpeen lisääntyminen kesäaikana, jolloin opiskelijat siirtyvät kesätyöhön erilaisiin palveluammatteihin.

Yksinhuoltajuudella saattaa olla myös oma vaikutuksensa vuorohoitopalveluiden kysyntään. Tilastokeskuksen mukaan (kaavio 1) yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheissä on Turussa ja Helsingissä kuusikkokaupunkien korkein.

Kaavio 1. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheissä kuusikkokunnissa.

Kysely vuorohoidon tarvitsijoiden määrästä kuusikkokunnissa ja Turun seudun opetusfoorumiverkoston kunnissa

Varhaiskasvatus laati kaupunginhallituksen toimeksiannon johdosta lyhyen Webropol-kyselyn (liite 1) Kuusikkokunnille ja vertailutietona Turun seudun opetusfoorumin varhaiskasvatuksen verkoston (TSO) kunnille eri kuntien vuorohoidon palveluja käyttävien lasten määrän selvittämiseksi (n = 21). Lisäksi pyrittiin selvittämään, onko eri kuntien palveluohjauskäytännöissä tai palveluverkkoratkaisuissa sellaisia eroavaisuuksia, joiden voidaan olettaa vaikuttavan vuorohoitopalveluihin osallistumiseen. Kysely lähetettiin viidelle kuusikkokunnalle ja 15:lle TSO-opetusfoorumiverkoston kunnalle. Vastausaika oli 28.2. - 14.3.2019. Vastauksia saatiin vastausaikana 10 kunnasta ja jälkivastauksia vielä kuudesta kunnasta.

Tiivistetty yhteenveto kyselyn vastauksista

Kaikista kuusikkokunnista saatiin vastaukset lähetettyyn kyselyyn. Lisäksi TSO-kunnista vastasivat Kaarina, Lieto, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko ja Salo. Alla olevasta taulukosta 4 käy ilmi lasten määrät koko varhaiskasvatuksessa ja vuorohoidossa kuusikkokunnissa ja taulukosta 7 vastaavat luvut TSO-kunnissa. Taulukoista 5 ja 6 käy ilmi kuusikkokuntien vuorohoidossa olevien lasten prosentuaaliset osuudet koko varhaiskasvatuksessa olevista lapsista.

Kaavio 2. Lasten määrä koko varhaiskasvatuksessa ja vuorohoidossa Kuusikko-kunnissa

Kaavio 3. Vuorohoidossa olevien lasten prosentuaalinen osuus kuusikkokuntien kunnallisessa ja yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Kaavio 4. Vuorohoidossa olevien lasten prosentuaalinen osuus kuusikkokuntien koko varhaiskasvatuksesta.

Kaavio 5. Lasten määrä koko varhaiskasvatuksessa ja vuorohoidossa TSO-kunnissa.

Kuusikkokuntien vertailussa Turussa vuorohoitoa tarvitsevien lasten määrä erottuu selkeästi muista kunnista. Myös Oulussa nähdään olevan enemmän vuorohoidon tarvitsijoita kuin pääkaupunkiseudun kunnissa tai Tampereella, mutta kuitenkin vähemmän kuin Turussa. Mikäli Turun vuorohoidon prosentuaalista osuutta 7,3 % verrataan vastanneisiin TSO-kuntiin, näyttäytyy tilanne jonkin verran erilaiselta. Nousiaisissa (10,9 %), Mynämäellä (9 %) ja Ruskolla (8 %) prosentuaalinen osuus on korkeampi kuin Turussa. Alhaisempi prosentuaalinen osuus vuorohoidossa on Salossa (6,3 %), Kaarinassa (5,3 %), Maskussa ja Raisiossa (5 %), Loimaalla (4,7 %) ja Liedossa (4,2 %). Alueellisena ilmiönä voidaan kuitenkin havaita, että kaikissa Turun ympäristökunnissa vuorohoidossa olevien lasten prosentuaalinen osuus on Oulua lukuun ottamatta korkeampi kuin Kuusikkokunnissa.

Kyselyn tuloksena ei saatu yksiselitteistä vastausta siihen, miksi Turussa vuorohoidon tarve on suurempi kuin muualla ympäristö- tai Kuusikkokunnissa. Suurin osa kunnista vastasi vuorohoidon tarpeeseen ja palveluun ohjaukseen samoin kuin Turussa ja kaikissa kunnissa vuorohoito järjestetään päiväkodin yhteydessä. Vain Loimaalla, Liedossa, Salossa ja Turussa on varhaiskasvatuslain säädösten lisäksi linjattu oikeudesta vuorohoitoon tai vuorohoidon järjestämisestä. Liedossa vuorohoitoa tarjotaan vain perheille, jossa molemmat vanhemmat tai lähivanhempi tekee vuorotyötä. Turussa ja Salossa läsnäolot vuorohoidossa perustuvat vanhempien työvuoroihin. Loimaan vastauksessa kerrottiin vuorohoidon perusteista. Vastauksesta ei käy kuitenkaan ilmi, minkälaisia linjauksia ko. perusteet sisältävät. Muissa kunnissa ei vuorohoitoa ollut mainittu linjattavan muilla tavoin.

Palveluohjauksen osalta vuorohoidon tarvetta valvottiin muun muassa tarkistamalla työpaikkoja ja työvuoroja. Palveluohjaus selvitti osassa kuntia puhelimitse, onko mahdollista järjestää lapsen hoitoa muutoin kuin vuorohoidossa. Vantaa, Kaarina ja Raisio ovat organisoineet vuorohoidon tarpeen selvittämisen vuorohoitoyksiköiden johtajille, jotka tekevät lopulliset valinnat. Useimmissa kunnissa todistus työstä/työvuoroista vaadittiin vain, jos hoidon tarpeessa oli epäselvyyttä. Myös Turussa palveluohjaus ottaa yhteyden hakijoihin ja vaatii epäselvissä tilanteissa työvuorot vahvistamaan tarvetta.

Hoidontarve tuli ilmoittaa 12/16 kunnassa viikkoa ennen (myös Turku), 3/16 kunnassa 10 päivää etukäteen ja yhdessä kunnassa kaksi viikkoa etukäteen. Peruutuksista oli ohjeistettu vanhempia 13/16 kunnassa pääsääntöisesti pyytämällä ilmoittamaan ensi tilassa asiasta joko yksikön johtajalle tai päiväkotiin/ryhmään. Kaikissa kunnissa pyrittiin muuttunut hoidontarve järjestämään, mikäli henkilöstöresurssit vahvistettujen työvuorolistojen mukaan olivat riittävät. Työvuoroja varausten tueksi vaadittiin vain Turussa, Espoossa ja Loimaalla, muissa kunnissa niitä ei vaadittu.

Mikäli vuorohoidon tarve päättyy, Helsingissä, Vantaalla ja Liedossa ei ole mahdollista jatkaa vuorohoitoyksikössä. Turussa ja viidessä muussa kunnassa jatkaminen oli mahdollista ehdollisesti, mikäli vuorohoitoon ei ole tulijoita ja siihen asti kunnes uusi hoitopaikka löytyy lähialueelta. Kaarinassa esikoululaisten on mahdollista jatkaa loppuun asti kyseisessä yksikössä, mikäli hoidon tarve muuttuu esiopetusvuoden keväällä. Kolmessa kunnassa oli mahdollista jatkaa yksikössä vuorohoitotarpeen muutoksen jälkeenkin.

Vuorohoidon tarjonta koettiin riittäväksi 12/16 kunnassa, vain Masku, Kaarina, Tampere ja Turku kokivat sen riittämättömäksi. Maskussa koettiin, että ryhmät ovat tällä hetkellä täynnä, ja mikäli tarve lisääntyy, on ryhmiä perustettava lisää. Mynämäessä puolestaan koettiin, että tällä hetkellä hoito klo 22.00 asti riittää, mutta jo syksyllä 2019 on tulossa tarve yöhoidon järjestämiselle. Kaarinassa on tällä hetkellä yksi 24/7-päiväkoti, palvelu (ma-pe) 5.30 - 22.00 ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Tiloja ei ole rakennettu päiväkodiksi, mikä haastaa. Turussa koettiin, että ympärivuorokautisen varhaiskasvatuksen tilat ja henkilöstöresurssit eivät ole riittäviä. Raisiossa koetaan, että yksi päiväkoti on riittänyt lasten joustavalla siirtelyllä ryhmistä toiseen. Tampereen työllisyysaste on noussut, ja Tampereen asema kasvukuntana on lisännyt vuorohoidon kysyntää.

Asiakaspalautteiden perusteella oltiin pääasiassa tyytyväisiä vuorohoidon tarjontaan. Palautetta oli annettu esikoulun puuttumisesta vuorohoidossa sekä Mynämäellä siitä, että mahdollisen yöhoidon tarve on ostettu naapurikunnasta. Päivähoitoyksikön vaihtaminen vuorohoitotarpeen muuttuessa harmittaa myös asiakkaita.

Omien näkemysten mukaan Kaarinassa tarve kasvaa ja paikkoja tullaan tarvitsemaan lisää. Loimaalla vuorohoidon tarvetta ja muutoksia tulee jatkossa seurata tarkemmin. Nousiaisissa on pohdittu työvuorojen pyytämistä todellisen tarpeen varmistamiseksi. Ruskolla esikoulun järjestäminen vuorohoidossa on tulevaisuudessa tarpeellista, ja Liedossa haluttiin panostaa vuorohoidon pedagogiikkaan. Kaarinassa ja Turussa kehittämisen paikaksi koettiin tilat ja niiden vastaaminen nykyaikaisiin vaatimuksiin. Turussa on pohdittu lisäresurssin tarvetta vuorohoidon avustajille ja yksikköjen johtajille. Helsingissä vuorohoidon palveluverkon suunnittelu kaupunkitasoisesti kaipaa kehittämistä. Espoossa pohditaan, millainen henkilöstörakenne vuorohoitoon kuuluisi tulla, jotta varhaiskasvatuksen opettajien/sosionomien osuus olisi vuonna 2030 lain mukainen. Vantaalla, Oulussa ja Raisiossa ei kyselyn perusteella ollut kehittämisen tarvetta asiakaspalautteen tai omien näkemysten mukaan.

Oheismateriaali 1               Kysely vuorohoitoon liittyen Kuusikko- ja TSO-kunnille

Oheismateriaali 2               Kyselyn vastaukset

Toimialajohtaja Timo Jalonen 16.4.2019:

Sivistystoimialan tekemästä selvityksestä ei voida yksiselitteisesti osoittaa, miksi vuorohoidon kysyntä Turussa on muita suurempi. Toimintaympäristö kaikissa kuudessa kaupungeissa on sellainen, että merkittäviä eroja kaupunkien välillä ei pitäisi olla. Kysynnän kasvuun kaikissa kunnissa vaikuttaa mm. kauppojen vapautuneet aukioloajat ja työllisyystilanteen merkittävä parantuminen, joka lisää kaikenlaisen päivähoidon kysynnän kasvua.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee selvityksen tiedokseen ja lähettää selvityksen kaupunginhallitukselle.