Aluepäällikkö Kirsti Yrttiaho ja palvelualuejohtaja Maija-Liisa Rantanen 16.5.2018:

Laadukas varhaiskasvatus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta. Varhaiskasvatukseen osallistumisen myönteisiin vaikutuksiin kuuluvat syrjäytymisen ehkäiseminen ja oppimisen edistäminen. Vaikutusten on todettu säilyvän pitkälle elämässä. Hallitus on päättänyt edistää varhaiskasvatuksen tasa-arvoa ja nostaa osallistumisastetta kahdella eri toimella. Lisäksi hallitus antaa varhaiskasvatuksen laatua parantavan varhaiskasvatuslain.

Hallitus tulee tukemaan varhaiskasvatuksen tasa-arvoa uudella 10 miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Aiemmin esi- ja perusopetuksessa käytetty rahoitusmuoto on tutkijoiden suosittelema eriarvoisuuden torjunnan väline, jossa kriteereinä on käytetty mm. alueen koulutustasoa ja työttömyyttä. Tasa-arvoavustus kohdennettaisiin varhaiskasvatuksen järjestäjille, ja avustuksen myöntämisen perusteena voidaan käyttää vastaavia kriteerejä kuin esi- ja perusopetuksen valtionavustuksessa.

Syrjäytymisen ehkäisyyn ja oppimisen edistämiseen käytössä olleet toimenpiteet Turun kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ei ole missään vaiheessa suunnattu erillispäätöksellä budjettiin rahaa syrjäytymisen ehkäisyyn. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on kuitenkin sisäisen resursoinnin avulla suunnattu lisäresursseja positiivisen diskriminaation kohdealueille, joilla asuu runsaasti vieraskielisiä ja maahanmuuttaja- ja/tai pakolaistaustaisia perheitä ja lapsia. Lisäresursointi on tarkoittanut toista lastentarhanopettajaa yli 3-vuotiaiden lasten ryhmässä, kun muissa Turun vastaavissa päiväkotiryhmissä henkilöstörakenne on yleisesti ollut kaksi lastenhoitajaa ja yksi lastentarhanopettaja. Tällaisia alueita, joille lastentarhanopettajien lisäresurssia on suunnattu, ovat Varissuo, Lauste, Halinen, Pansio ja Perno. Kyseisillä alueilla on yhteensä 15 kahden lastentarhanopettajan ryhmää. Laskennallisesti kustannusero yhden lastentarhanopettajan ryhmään on vuositasolla 5 000 €/ryhmä ja kokonaisuudessaan 75 000 €.

Lisäksi kyseisillä alueilla on alueellisille varhaiskasvatuksen erityisopettajille suunnitellut alueet (päiväkoti- ja ryhmämäärät) hieman pienemmät kuin muualla Turussa. Yhteisesti arvioituna varhaiskasvatuksen erityisopettajien lisäresursointi vastaa ¼ henkilötyövuoden työpanosta, joka kustannuksena tarkoittaa vuositasolla n. 10 000 €.

Edelleen varhaiskasvatukseen on palkattu kaksi suomi toisena kielenä -lastentarhanopettajaa, joiden työpanos kohdistuu koko kaupungin alueelle lasten kielen oppimisen tukemiseen. Heidän vuosipalkkansa on yhteensä 73 550 €.

Kokonaisuudessaan lisäresursointi on ollut mainituille alueille ja lasten kielen oppimisen tukemiseen yhteensä 158 550 €. Näillä alueilla on varhaiskasvatuksessa yhteensä 784 lasta. Heistä vieraskielisiä on 328 lasta eli 42 %. Vieraskielistä lasta kohden lisäresursointi on laskennallisesti ollut n. 483 € vuodessa.

Perusopetuksen tasa-arvoavustusten indikaattorien perusteella selkeiksi positiivisen diskriminaation alueiksi nousevat lisäksi Härkämäki-Vienola ja Jäkärlä. Näille alueille varhaiskasvatuksessa ei ole kuitenkaan ollut mahdollista suunnata mitään erityistä lisäresursointia.

Lisäresursointi suomen kielen oppimisen tueksi koko Turun varhaiskasvatuksessa

Koko varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä voimassa olevan lisäresursointimallin mukaan maahanmuuttajataustaiselle lapselle voidaan määritellä varhaiskasvatuksen erityisopettajan esityksen perusteella kerroin tai palvelusetelin korotettu arvo puoleksi vuodeksi (ja tarvittaessa lisänä uudeksi puoleksi vuodeksi) silloin, kun lapsiryhmässä on vähintään 25 % vieraskielisiä lapsia. Tämän lisäksi tulee täyttyä seuraavat kriteerit:

Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ns. kerroin on 1,5, ja palvelusetelillä hankitussa varhaiskasvatuksessa myönnetään 1,25-kertaiseksi korotettu setelin arvo.

Kun kerroin on myönnetty, lapsiryhmän kokoa pienennetään kertoimen suhteessa. Tämä mahdollistaa henkilökunnan paremman resursoinnin ko. lapsen kielen oppimisen tukemiseen. Kertoimen saaneen lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan tavoitteet ja menetelmät suomen kielen tukemiseksi. Suomen kielen oppimisen seuranta varhaiskasvatuksessa -lomakkeeseen kirjataan kielitaidon edistyminen. Tuetun puolen vuoden aikana katsotaan lapsen kielen kehityksen lähtevän etenemään siten, että varhaiskasvatuksen normaalit tuen keinot ja menetelmät riittävät jatkossa. Jos näin ei ole, tulee selvittää, onko kielen oppimisen pulman taustalla jotakin muuta lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää.

Monikulttuurisilla, maahanmuuttajataustaisilla asuntoalueilla (Varissuo, Lauste, Halinen) oli kunnallisissa päiväkodeissa lapsia korotetulla kertoimella seuraavasti 30.4.2018:

Vertailun vuoksi vastaavien alueiden yksityisissä päiväkodeissa lapsimäärät olivat seuraavat. Luvut on koottu ajalta 1.10.2017 - 31.3.2018. Vuoden 2018 puolella perusteet täyttäviä anomuksia palvelusetelin korotettuun arvoon ei ole jätetty.

Valtuustoaloite alueellisten erojen tasoittamiseksi varhaiskasvatuksessa

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli 13.8.2014 § 122 valtuustoaloitetta alueellisten erojen tasoittamiseksi.

Varhaiskasvatuksessa laaditussa vastauksessa hyödynnettiin perusopetuksen tasa-arvorahan myöntämisperusteena olevia indikaattoreita ja ns. Helsingin positiivisen diskriminaation mallia, jossa varhaiskasvatukseen oli suunnattu kyseisille alueille lisäresurssia. Helsingin mallin painopisteenä oli kasvattajien määrän lisääminen siten, että tuki kohdistuu suoraan lasten kanssa tehtävään työhön. Päiväkoteihin esitettiin palkattavaksi lisää kasvatus- ja ohjaushenkilöstöä normaaliin mitoitukseen kuuluvan henkilöstön lisäksi. Mikäli rahaa henkilökuluista jäi käyttämättä, voitiin tukea käyttää myös pedagogisen materiaalin hankintaan ja sen käytön opastamiseen.

Helsingin mallin mukaisesti Turun suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vastaava vuositason lisäresurssimäärä olisi ollut tuolloin 216 750 €.

Positiivisen diskriminaation toteuttaminen tulevaisuudessa Turun suomenkielisessä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa

Hallitus on antanut esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018. Lakiluonnoksessa ehdotetaan päiväkotien henkilöstörakennetta muutettavaksi siten, että kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, joista vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Uuden henkilöstörakenteen valmistumiselle ehdotetaan annettavaksi siirtymäaika vuoden 2030 alkuun saakka. Mikäli laki astuu tältä osin voimaan luonnoksen mukaisena, tarkoittaa se Turun positiivisen diskriminaation resursoinnin osalta sitä, että panostus lastentarhanopettajien määrään tietyissä ryhmissä sulautuu uuteen säädökseen. Tästä syystä on syytä lähteä rakentamaan uudelta pohjalta sellaista positiivisen diskriminaation mallia, joka tuottaa ko. alueiden päiväkodeissa mahdollisuuden panostaa normaalin resursoinnin lisäksi lasten suomen kielen oppimiseen ja kotoutumiseen.

Turun kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus on ollut koko ajan kasvava. Vieraskieliset lapset keskittyvät vahvasti kunnalliseen varhaiskasvatukseen ja kaupungin tietyille alueille. Vuoden 2017 alustavan Kuusikko-tiedonkeruun mukaan kunnallisessa varhaiskasvatuksessa vieraskielisten lasten osuus oli 19 %. Vuonna 2014 tehdyssä selvityksessä vastaava vieraskielisten lasten osuus oli 14 %. Mikäli laskelmissa käytetään samoja positiivisen diskriminaation indikaattoreita, Helsingin kaupungin nykyistä varhaiskasvatuksen positiivisen diskriminaation resursointia euroissa sekä Turun vieraskielisten lasten suhteellista osuutta Helsingin vastaavaan osuuteen vuonna 2017, päästään vuositasolla 278 200 € lisäresursointitarpeeseen. Laskennallisesti tämä riittäisi noin 7,5 ylimääräisen lastentarhanopettajan palkkaamiseen positiivisen diskriminaation alueilla.

Toimialajohtaja Timo Jalonen 16.5.2018:

Asia on kaupunginvaltuuston eriarvoistumisen vähentämistä koskevan linjauksen mukainen ja se otetaan huomioon vuoden talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä.

Huomattava osa kustannuksista voidaan kattaa päiväkotien täyttöastetta nostamalla.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että kunnallisessa suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa otetaan vuodesta 2019 alkaen käyttöön positiivisen diskriminaation malli, jonka avulla voidaan resursoida normaalimitoituksen lisänä lastentarhanopettajia indikaattoreiden perusteella osoitettujen alueiden päiväkoteihin. Indikaattorit tullaan jatkossa tarkistamaan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen tasa-arvomäärärahojen haun yhteydessä. Vuodelle 2019 lisämäärärahojen tarpeeksi arvioidaan 278 200 €, mikäli tavoite täyttöasteen nostamisesta ei jostain syystä toteutuisi.

Pöydältä 23.5.2018 § 100

Toimialajohtaja Timo Jalonen 6.6.2018:

Positiivista diskriminaatiota koskeva asia sekä kunnallisessa että yksityisessä varhaiskasvatuksessa tuodaan kasvatus- ja opetuslautakunnan käsiteltäväksi uudelleen valmisteltuna erillisenä asiana.

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että käsiteltävänä oleva esityslista-asia ei anna aihetta toimenpiteisiin.