Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kasvatus- ja opetuslautakunta12213.08.20145

1053-2014 (5129)

Vastaus Johannes Yrttiahon ym. tekemään valtuustoaloitteeseen alueellisten erojen tasoittamisesta varhaiskasvatuksessa

Tiivistelmä: -

Kasopelk § 122

Tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen, 27.6.2014:

 

Alueellisen eriytymisen tarkastelussa on hyödynnetty perusopetuksen tasa-arvorahahakemuksen taustamateriaalia, jossa on tarkasteltu väestön äidinkieltä, työttömyysastetta sekä koulutustaustaa (ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 30-54-vuotiaista). Mainittu materiaali on ryhmitelty päivähoidon pienalueittain ja siihen on liitetty tiedot kunnalliseen päivähoitoon sijoitetuista lapsista sekä heidän kielitaustastaan. (Taulukko 1)

 

 

Alueen nimi

Väestö 31.12.2012

Äidinkieli ei kotimainen 2012 (%)

Työttömyysaste 2011 (%)

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 30-54 -vuotiaista 2011 (%)

Kunnall.päivähoitoon sijoitetut lapset 2013

Äidinkieli ei kotimainen 2013 (%)

KOKO MAA

5426674

4,9

9,8

15,1

 

 

Läntinen keskusta

17484

3,1

10,2

12,3

416

3,9

Itäinen keskusta

17434

5,1

8,9

12,5

509

4,3

Martti

15633

3,6

9,7

15,7

278

8,3

Ruissalo

133

4,5

9,4

18,2

0

0,0

Pikisaari

909

3,2

8,3

7,3

0

0

Haarla

1889

3,5

8,0

7,4

168

5,4

Moikoinen

5438

2,6

4,3

6,4

290

2,4

Kakskerta

1440

1,3

7,7

11,7

0

0

Uittamo

7928

4,2

11,5

13,6

198

4

Vasaramäki

9815

3,2

9,9

10,2

217

6,9

Harittu

5373

6,4

10,8

17,1

289

18

Lauste

5045

13,5

10,8

21,2

208

43,8

Pääskyvuori

4197

7,0

9,6

11,9

153

18,9

Varissuo

8675

39,4

27,2

35,6

388

60,1

Hannunniitu

9753

7,6

10,2

11,2

316

12

Yo-kylä

5497

10,2

12,2

14,3

107

0,1

Halinen

5613

12,9

19,2

16,9

195

34,4

Kaerla

6860

3,7

11,7

13,2

120

3,3

Runosmäki

8008

9,4

14,0

19,1

307

17,3

Pohjola

6879

2,8

8,8

10,5

228

4,4

Suikkila

5064

2,9

9,0

10,0

186

2,7

Nättinummi

8952

3,7

10,5

13,1

122

4,9

Härkämäki-Vienola

4156

5,7

15,0

21,2

150

18,7

Perno

5219

14,8

21,0

27,9

205

22,9

Moisio

3663

4,5

7,7

19,6

160

2,5

Jäkärlä

3203

9,0

15,4

18,8

177

7,9

Paattinen

2412

1,5

8,2

14,9

134

2,2

Tuntematon

3553

25,9

43,5

45,8

 

 

 

Taulukko 1.    Väestö päivähoitoalueittain sekä kunnalliseen päivähoitoon sijoittuminen.

 

Taulukosta nousevat esiin vieraskielisyyden, työttömyysasteen sekä koulutustaustan perusteella Varissuo, Lauste, Halinen, Perno, Pääskyvuori, Härkämäki-Vienola sekä Runosmäki.

 

Haettaessa perusopetukseen valtion myöntämää tasa-arvorahaa, hyödynnettiin Taulukon 1 tietoja lukuun ottamatta päivähoidon taulukkoon liittämiä tietoja. Rahoituksen jyvitysehdotus sidottiin Taulukon 2 mukaan koko maan keskimääräisiä prosenttiosuuksia ylittäviin tekijöihin seuraavasti:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

selitykset koulun nimen yhteydessä (johtopäätös):

 

 

 

Punaisella

PUO

indeksit eivät ylity

 

 

 

 

 

kirjoitetut

TOP

indeksit ylittyvät yhdellä osa-alueella vähän

 

 

 

koulut

PUR

ylittyvät kahdella tai kolmella osa-alueella vähän

 

 

voivat

VAS

ylittyvät kolmella osa-alueella, yhdellä huomattavasti

 

 

hakea

TLK

ylittyvät kolmella osa-alueella kahdella tai kolmella huomattavasti

 

rahoitusta.

RUN

ylittyvät kahdella osa-alueella huomattavasti, kolmannella poikkeuksellisen paljon

PAN

ylittyvät kahdella tai kolmella osa-alueella poikkeuksellisen paljon

 

 

 

Taulukko 2.    Oppilaaksi ottoalueiden luokittelu koko maan prosenttiosuuksien ylittävien tekijöiden perusteella perusopetuksen tasa-arvorahaa määriteltäessä

 

Rinnastaen päivähoidon pienalueiden kriteerit perusopetuksen oppilaaksi ottoalueiden kriteereihin päivähoidon pienalueista eniten em. perustein arvioitua lisäresurssin tarvetta on Varissuolla, jossa kunnalliseen päivähoitoon sijoitettuja lapsia on 388 ja joista 60,1 %:lla äidinkieli on muu kuin kotimainen sekä Pernossa, jossa kunnalliseen päivähoitoon sijoitettuja lapsia on 205 ja joista 22,9 %:lla äidinkieli on muu kuin kotimainen. Varissuolla ko. ajankohtana 0-6-vuotiaita oli 755 ja Pernossa 411. Varissuolla 51,4 % ja Pernossa 49,9 % lapsista oli kunnallisen päivähoidon piirissä. Muiden alueiden vastaavat luvut ilmenevät taulukosta 3.

 

Taulukko 3.    Lisäresurssin tarve päivähoitoalueittain:

 

Pienalue

lapsia kunnall. ph:ssa

%-osuus 0-6-vuotiaista

äidinkieli muu kuin kotimainen

Varissuo

388

51,4 %

60,1 %

Perno

205

49,9 %

22,9 %

Lauste

208

46,3 %

43,8 %

Halinen

195

33,6 %

34,4 %

Härkämäki-Vienola

150

52,8 %

18,7 %

Jäkärlä

177

64,6 %

7,9 %

Yhteensä / ka.

730

49,3 %

26,2 %

 

Kuuden tarvitsevimman pienalueen lisäksi alla olevasta taulukosta nousevat esiin vielä Haritun ja Runosmäen pienalueet.

 

Taulukko 4.    Kolmella osa-alueella ylittyviä prosenttiosuuksia, joista yhdellä alueella huomattavasti:

 

Pienalue

lapsia kunnall. ph:ssa

%-osuus 0-6-vuotiaista

äidinkieli muu kuin kotimainen

Harittu

289

68,0%

18 %

Runosmäki

307

65,3 %

17,3 %

Yhteensä / ka.

596

66,7 %

17,7 %

 

Valtuustoaloitteessa viitatussa Helsingin positiivisen diskriminaation mallissa on varhaiskasvatukseen resursoitu lisämäärärahaa vuosina 2013–2015 850 000 euroa vuositasolla. Helsingissä päivähoitoikäisistä lapsista 15,6 % (5 585) on muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Turussa vastaava määrä 31.12.2013 tilaston mukaan on 14,0 % (1 426). Turussa on siis vieraskielisten lasten määrä 25,5 % vastaavasta Helsingin määrästä. Mikäli Turussa resursoitaisiin positiiviseen diskriminaatioon suhteellisesti yhtä paljon kuin Helsingissä, tarkoittaisi tämä 216 750 euron budjettilisäystä.

 

Turun varhaiskasvatuksessa nähdään henkilöstön koulutustason nostamista yhtenä keskeisimmistä keinoista varhaisen tuen antamiselle ja yksilöllisten tuen tarpeiden huomioimiselle päiväkotien lapsiryhmissä. Mikäli Varissuon, Pernon, Lauste-Huhkolan ja Halisten alueiden päiväkodeissa jokaiseen ryhmään saataisiin kaksi lastentarhanopettajaa, tuottaisi muutos 20 lastenhoitajan palkkaamisluvan / vakanssin muuttamisen lastentarhanopettajan vakansseiksi. Vuositasolla muutoksesta syntyisi kustannuslisäystä 101 500 €. Näiden lisäksi alueellisen eriytymisen tarkastelussa tarvitsevimmiksi alueiksi nousseihin Varissuon, Pernon ja Lauste-Huhkolan alueelle esitetään perustettavaksi kullekin alueellisen resurssilastentarhanopettajan vakanssi. Resurssilastentarhanopettajan tehtävänä olisi toimia alueen lasten kasvun ja kehityksen tukena vuosittain laaditun suunnitelman mukaisesti. Resurssilastentarhanopettajien vakanssilisäysten vuosikustannus on 116 169 €.

 

Kokonaisuudessaan edellä mainituin periaattein turkulaisen positiivisen diskriminaation malli tuottaisi budjettiin vuositasolla 217 669 euron lisäkustannukset.

 

Esitetyn mallin lisäksi koko kaupungissa tulisi kiinnittää huomiota lastentarhanopettajien määrään ja pysyvyyteen. Kaupungin päivähoitoyksiköissä työskentelee tällä hetkellä 42 lastentarhanopettajaa tilapäisillä palkkaamisluvilla tehtävissä, jotka kuuluvat rakenteelliseen hoitopaikkojen kokonaisuuteen. Palkkaamisluvat tulisi muuttaa vakansseiksi, jotta pätevien lastentarhanopettajien pysyvyys pystyttäisiin takaamaan kaupungin päivähoitoyksiköissä.

 

Kielen oppimisella on keskeinen merkitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistymisessä. Laadukas varhaiskasvatus tarjoaa vieraskieliselle lapselle hyvät edellytykset kielen oppimiselle ja muun kehityksen edistymiselle. Tutkimustenkin mukaan on todettu, että laadukas varhaiskasvatus toimii sinänsä jo ennaltaehkäisevänä toimena erityisesti silloin, kun kyseessä on taloudellisesti tai sosiaalisesti heikoista lähtökohdista tulevien lasten kasvu, kehitys ja oppiminen. Erityisesti alueilla, joissa on vieraskielisen väestön keskittymää, tulisi olla tarjolla riittävästi perheiden erilaisia tarpeita vastaavia varhaiskasvatuspalveluita, jotta lapset pystyisivät osallistumaan varhaiskasvatuksen pedagogiseen toimintaan viimeistään 4-vuotiaasta lähtien. Panostamisella lasten varhaisten kehitysvaiheiden tukemiseen on vaikutusta mm. perusopetuksessa tarvittavan tuen laatuun ja määrään.

 

Liite 1                                  Aloite

 

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta merkitsee tiedokseen Johannes Yrttiahon ym. tekemään alueellisten erojen tasoittamista varhaiskasvatuksessa koskevaan aloitteeseen annetun vastauksen.

PäätösKasvatus- ja opetuslautakunta merkitsi tiedokseen Johannes Yrttiahon ym. tekemään alueellisten erojen tasoittamista varhaiskasvatuksessa koskevaan aloitteeseen annetun vastauksen. Samalla lautakunta päätti, että vastauksessa esitellyt toimenpiteet otetaan osaksi vuoden 2015 talousarvion valmistelua.

Päätös tehtiin Yrttiahon Oksasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Jakelu

tpvJalonen Timo


Liitteet:

Kasopelk § 122
Liite 1:Johannes Yrttiahon ym. aloite