1.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 24.4.2018: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi torstaina 12.4. Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelee moniammatillisena tiiminä varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja ja lastenhoitajia. Luonnoksessa lapsen etu on nostettu keskiöön, ja lasta on suojattava väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tietosuojanormit päivitetään mahdollistamaan digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä. Hallituksen kehysriihessä päätettiin lisäksi uusista panostuksista varhaiskasvatuksen tasa-arvon edistämiseen ja maksuttomuuskokeiluun.

Lailla vahvistetaan varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutuspolkua. Säädösmuutokset selkiyttävät järjestäjien lakisääteisiä velvoitteita, mutta eivät luo uusia velvollisuuksia kunnille ja muille järjestäjille.

Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen säilyy entisellään. Lapsen etu nostetaan keskiöön varhaiskasvatuksen toteutuksessa. Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Kiusaamisen ehkäisy kirjataan nyt ensi kertaa varhaiskasvatuslakiin. Lasta tulee lain mukaan suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.

Varhaiskasvatuksen laatua nostetaan koulutetumman henkilöstön myötä. Vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.

Ammattiryhmien välisiä työtehtäviä ja tehtävänimikkeitä selkeytetään. Varhaiskasvatuksen uudet tehtävänimikkeet olisivat varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja päiväkodin johtaja.

Lain tullessa voimaan opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai on hyväksytty opiskelemaan alaa.

Tiedon siirto varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu. Lain muutoksen myötä otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen tietovaranto, johon tallennetaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä, henkilöstöä, perhettä ja lasta koskevia tietoja, joita viranomaiset tarvitsevat toteuttaessaan lakisääteisiä viranomaistehtäviään. Muutos tuottaa ajanmukaista, luotettavaa, kattavaa ja vertailtavaa tietoa eri tahojen käyttöön.

Varhaiskasvatuksen laatu muodostuu monesta eri tekijästä, joista henkilöstön koulutus ja osaaminen ovat kiistatta keskeisiä. Vahva, erilaista osaamista omaava varhaiskasvatuksen henkilöstö luo hyvät edellytykset lasten opinpolun ensiaskeleille.

Lakiesitys on ollut lausuntokierroksella, ja siihen saatiin 122 lausuntoa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018. Myös Turku antoi oman lausuntonsa.

Kehysriihestä uusia panostuksia varhaiskasvatukseen

Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 milj. euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan esimerkiksi pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Aiemmin esi- ja perusopetuksessa käytetty rahoitusmuoto on tutkijoiden suosittelema eriarvoisuuden torjunnan väline, jossa kriteereinä on käytetty mm. alueen koulutustasoa ja työttömyyttä.

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja laajennetaan ja jatketaan. Hallitus päätti kohdentaa tarkoitukseen uuden 5 milj. euron määrärahan. Maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun laajentamisen tavoitteena on saada kokeiluun lisää kuntia ja nostaa siten 5-vuotiaiden lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa.

2.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 12.4.2018: Lukiokoulutusta uudistetaan vastaamaan entistä paremmin jatko-opintojen, tulevaisuuden työelämän ja kansainvälisyyden vaatimuksiin. Uusi lukiolaki vahvistaa yleissivistystä ja edistää nykyistä laajempien opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä. Lukiolaisten hyvinvointia ja jaksamista tuetaan. Lisäksi sujuvoitetaan siirtymistä jatko-opintoihin. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle lukiolain uudistusta koskevan hallituksen esityksen torstaina 12.4. Hallitus päätti kehysriihessään 10.-11.4.2018 uudistuksen toteuttamiseksi vahvistaa lukiorahoitusta n. 8,5 miljoonalla eurolla.

Lukiokoulutus säilyy edelleen kolmivuotisena yleissivistävänä koulutuksena, jota järjestetään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Oppimäärien mitoituksen perusteeksi tulevat kurssien sijaan opintopisteet. Yksi kurssi vastaa kahta opintopistettä, joten nuorille tarkoitettu oppimäärä olisi 150 opintopistettä.

Uusi laki tuo opiskelijoille monia parannuksia. Lukiolaisille tarjotaan lisää henkilökohtaista opinto-ohjausta, oppimisen tukea ja tarvittaessa erityisopetusta. Henkilökohtainen tuki parantaa jaksamista ja lisää opiskelumotivaatiota, mikä näkyy myös oppimistuloksissa.

Lukiossa voidaan opiskella vastaisuudessa laajempia ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia, joissa on eri oppiaineiden sisältöjä. Samalla opintojaksolla voidaan opiskella vaikkapa ilmastonlämpenemistä kemian, biologian, yhteiskuntaopin ja kuvataiteen näkökulmista. Opintojaksot voivat olla myös nykyistä kurssia pidempiä ja esimerkiksi kieliä voidaan opiskella koko lukuvuoden ajan. Opintojen sirpaleisuus vähenee.

Opiskelija saa jo lukio-opintojen aikana mahdollisuuden tutustua korkeakoulutukseen, eri aloihin ja opintojen edellyttämiin valmiuksiin. Kurkistus korkea-asteen opintoihin helpottaa alan valintaa ja antaa tietoja, mitä korkeakouluopiskelu vaatii. Lukioiden ja työelämän yhteistyö lisääntyy. Opiskelijalla on myös mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan.

Lain muutoksen myötä opiskelija voisi myös uusia ylioppilaskokeita aiempaa useammin. Tutkinnon suorittanut voi uusia hyväksyttyjä ja hylättyjä kokeita rajoituksetta. Tutkinnon suorittamisen aikana hylätyn kokeen voisi uusia nykyisen kahden kerran sijasta kolme kertaa. Näin vähennetään lukiolaisten stressiä ja parannetaan mahdollisuuksia hakeutua korkeakouluopintoihin. Lukioille tulisi myös jälkiohjausvelvoite eli opiskelijalla olisi mahdollisuus saada ohjausta jatko-opintoihin siirtymisessä myös ylioppilastutkinnon jälkeen.

Opettajille uudistus mahdollistaa yhteisöllisemmän toimintatavan ja toisilta oppimisen työssä jaksamisen tueksi. Lukiot tekevät enemmän yhteistyötä korkeakoulujen ja työelämän kanssa. Alueelliset ja paikalliset vahvuudet voidaan ottaa entistä paremmin huomioon lukio-opintojen suunnittelussa.

Hallitus päätti lukiokoulutuksen uudistamisesta kevään 2017 puoliväliriihessä. Uudistus on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Esitykseen saatiin yhteensä 226 lausuntoa. Lukiolain uudistamista pidettiin lausunnoissa tärkeänä.

Uuden lukiolain ja asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2019. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2021.

3.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.4.2018: Hallitus sopi kehysriihessä, että vuodesta 2020 alkaen kieltenopetus alkaa jo ensimmäisellä luokalla kaikilla Suomen koululaisilla. Jo tätä ennen varhentamista tuetaan hallituksen kärkihankkeella. Opetushallitus on myöntänyt perusopetuksen järjestäjille 4,3 miljoonaa euroa valtionavustuksia kieltenopetuksen varhentamiseen, kehittämiseen ja lisäämiseen varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Valtionavustuksilla kehitetään toimintamalleja alkuopetukseen soveltuvan kieltenopetuksen järjestämiseksi.

Hallitus päätti viime viikon kehysriihessä, että ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu alkaa tulevaisuudessa jo peruskoulun ensimmäisen vuoden keväällä. Varhaisempi kieltenopetus tulee koskemaan kaikkia ekaluokkalaisia 1.1.2020 alkaen. Varhentamisen vaatimat asetusmuutokset annetaan syksyllä 2018 ja opetussuunnitelmat Opetushallituksessa vuoden 2019 aikana. Varhentamiseen käytettävät vuosiviikkotunnit (1 tunti ensimmäisen luokan keväälle ja yksi toiselle luokalle) lisätään tuntikehyksen.

Valtionavustukset kieltenopetuksen varhentamiseen jaettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017, jolloin tuettiin 3,8 miljoonalla eurolla 95 hanketta. Nyt jaettavalla uudella tuella jatketaan aiemmin aloitettuja kokeiluja. Valtionavustuksista 3 427 000 euroa jaettiin 81:lle jo aloittaneelle hankkeelle ja 873 000 euroa 37:lle uusille hankkeille.

Hankkeiden puitteissa osa kouluista varhentaa vieraiden kielten sekä toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen opiskelua alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta. Osassa kouluista sekä päiväkodeissa taas tutustutaan monipuolisesti eri kieliin esimerkiksi pelien, leikkien ja laulujen avulla.

Tavoitteena on rohkaista lapsia ja nuoria valitsemaan ja opiskelemaan monipuolisemmin kieliä sosioekonomisesta taustasta, sukupuolesta tai paikkakunnasta riippumatta sekä saamaan kipinän elinikäiseen kieltenopiskeluun.

4.

Kaupunginhallitus päätti 23.4.2018 § 152 ja 30.4.2018 § 160, ettei se ota käsittelyynsä seuraavia pöytäkirjoja:

Kasvatus- ja opetuslautakunta

11.4.2018

Kasvatus- ja opetuslautakunta, suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto

17.4.2018

Kasvatus- ja opetuslautakunta, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto

19.4.2018