Palvelualuejohtaja Tommi Tuominen, rehtori Henri Littunen ja apulaisrehtori Juha Mäenpää 2.12.2024:

Kielikylpyoppilaiden testauksesta on käyty moneen otteeseen keskusteluja ja kielikylpyvanhemmat ovat aktiivisesti halunneet muuttaa Luostarivuoren koulun kielikylpyopetuksen testausmenettelyjä.

Taustaa

Kielikylpyopetusta on järjestetty Turussa 30 vuotta. Se noudattaa varhaisen, täydellisen kielikylvyn mallia, joka on aikanaan kehitetty Kanadassa. Tällöin kielikylpyopetus alkaa päiväkodissa, jolloin kielikylpyopetusta tarjotaan viisivuotiaille ja esikoululaisille lapsille. Tämän jälkeen kielikylpypolku jatkuu Luostarivuoren koulussa opetussuunnitelman mukaisesti perusopetuksen loppuun asti.

Kielikylpy on osa kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelmaa, jolloin kaksikielisessä opetuksessa osa opetuksesta annetaan osin muulla kielellä kuin koulun opetuskielellä. Tätä kieltä kutsutaan kohde- tai kielikylpykieleksi. Luostarivuoren koulun kielikylpyopetuksen kohdekieli on ruotsi.

Kaksikielisellä opetuksella pyritään saavuttamaan monipuolinen kielitaito sekä koulun opetuskielessä että kohdekielessä tai kielikylpykielessä. Kaksikielisen opetuksen tavoitteena on perustan luominen elinikäiselle kielten oppimiselle sekä kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiselle.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 kerrotaan kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia sekä määritellään laajamittainen ja suppeampi kaksikielinen opetus. Perusteissa määritellään myös asiat, jotka tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Opetuksen järjestäjän tulee esimerkiksi määritellä, mitkä ovat kaksikielisen opetuksen oppilaaksioton periaatteet. Useimmat kunnat tai koulut järjestävät soveltuvuuskokeita kaksikieliseen opetukseen pyrittäessä.

Luostarivuoren koulussa on siirrytty soveltuvuuskokeiden käyttöön kasvatus- ja opetuslautakunnan päätöksellä 11.12.2019 § 153. Testaamisen aloitus käytännössä kuitenkin viivästyi siten, että ensimmäiset testit kielikylpyoppilaiden osalta toteutettiin vuonna 2022.

Testaamiseen siirryttiin Luostarivuoren koulun kielikylpyopettajien suosituksen mukaisesti. Opetushenkilöstön pitkäaikaisen kokemuksen perusteella todettiin osalla kielikylpyoppilaista olevan kielellisiä vaikeuksia oppimisessaan. Vaikeudet olivat havaittavissa jo alakoulussa, ja ne tuottivat oppilaalle oppimisen haasteita etenkin yläkoululuokilla.

Testin tarkoitus on varmistaa se, että perusopetuksen kielikylpyopetuksessa olevalla oppilaalla on riittävät valmiudet selviytyä vieraalla kielellä tapahtuvasta yhdeksän vuoden perusopetusajasta ilman opiskelua haittaavia kielellisiä vaikeuksia. Vieraalla kielellä tapahtuvaa peruskouluopiskelua voidaan pitää vaativampana kuin äidinkielellä tapahtuvaa opiskelua.

Testin vaikutuksista

Kielikylpyopetukseen on otettu v. 2022 - 2024 yhteensä 76 oppilasta. Karsiutuneita on ollut näinä vuosina 6.

Turun yliopiston oppimistutkimuksen keskus (OTUK) on järjestänyt kielitestit Turussa kieliluokille pyrkiville lapsille jo yli 20 vuotta. Ruotsin kielikylpyluokalle hakevat lapset osallistuivat ensimmäisen kerran kielitestiin alkuvuodesta 2022.

Viime vuosina alin hyväksytty pistemäärä on ollut 11 pistettä. Keskiarvo kaikille kieliluokille hakijoiden kesken on ollut noin 17 pistettä. Kielikylpyluokalle hakevat lapset ovat pääsääntöisesti suoriutuneet kielitestistä hyvin.

Näiden tietojen perusteella voidaan todeta, että kielitesti ei ole ns. karsiva, vaan se on osoittautunut varsin toimivaksi kokonaisuudeksi, kun oppilaiden kielellisiä valmiuksia arvioidaan moniulotteisesti. Niillä lapsilla, jotka ovat saaneet kielitestistä hylätyn tuloksen ja ovat aloittaneet koulunkäyntinsä Luostarivuoren koulun lähiluokalla, on ollut havaittavissa haasteita kielellisissä valmiuksissa. He ovat käytännössä tarvinneet tavallista enemmän tukea oppimisessaan. Testi on siis onnistunut tavoitteessaan kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa ennen opiskelun aloittamista kielikylpyopetussuunnitelman mukaisesti.

Kuvausta kieliluokkatestauksesta

Kieliluokkatesti koostuu kuudesta testiosiosta. Tehtävät on valittu sen perusteella, mitä tieteellisten tutkimusten perusteella tiedetään siitä, mitkä taidot ovat yhteydessä hyvään kielitaitoon ja mitkä taidot ennustavat tulevaa luku- ja kirjoitustaitoa. Testit sisältävät vain kielellisten taitojen arviointia suomen kielellä, muita kieliä ei käytetä arvioinnissa. Taitoja arvioidaan laajasti: ymmärtämisen taitoja, sananvarastoa, taivutusmuotoja sekä lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia. Testisalaisuuden vuoksi testien tarkkaa sisältöä ei tässä kuvata. On tullut tietoon, että perheissä harjoitellaan esimerkiksi isompien sisarusten avustuksella tehtäviin vastaamista, joten on tärkeää pitää testien sisältö vain testaamiseen osallistuvien henkilöiden tiedossa.

Testin arvioinnissa jokaiselle kuudelle osatestille annetaan sama painoarvo, jotta mikään yksittäinen testiosio ei vaikuta tulokseen muita enempää. Tämän vuoksi osallistujat jaetaan kussakin osatestissä menestymisensä mukaan pisteluokkiin 1-5 siten, että jokaiseen luokkaan kuuluu noin 20 %. Jokaisesta osatestistä on siis mahdollista saada 1-5 pistettä, ja yhden pisteen voi saada, vaikka testiosiosta ei saisi mitään oikein. Osatesteistä saadut pisteet lasketaan yhteen, ja hakijat asetetaan näin saadun summapistemäärän avulla järjestykseen. Kun hakijan summapistemäärä sijoittuu yhden keskihajonnan sisään kaikkien hakijoiden keskiarvosta tai sitä paremmaksi, testi katsotaan hyväksytysti suoritetuksi. Jos hakija saa tätä heikommat pisteet, testi katsotaan hylätyksi eikä hakijaa suositella kieliluokalle heikon suoriutumisen vuoksi. Valintakokeessa kaikki hakijat saavat tasapuolisen kohtelun, eikä kielikylpyluokalle hakijoita kohdella eri tavalla kuin kieliluokille hakijoita.

Kieliluokkavalinnan alin hyväksytty pistemäärä perustuu aina vuoden suoritustasoon ja siten mahdollisesti vaihtelee vuosittain. Käytännössä vaihtelua on ollut hyvin vähän. Vuodesta 2011 alkaen alin hyväksytty pistemäärä on ollut 11-13 pistettä. Viime vuosina luokille on päässyt alemmalla pistemäärällä kuin aiemmin. Joskus hylättyjä suorituksia ei ole lainkaan. On siis mahdollista, että kaikki jollekin tietylle luokalle hakevat lapset tulevat hyväksytyiksi.

Oppimistutkimuksen keskuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaikki saman vuoden hakijat saavat tasapuolisen kohtelun valintakokeissa eikä minkään luokan pyrkijöitä arvioida erilaisilla kriteereillä. Tämä on tärkeää valintakokeisiin osallistuvien oppilaiden oikeusturvan kannalta.

Luostarivuoren koulun näkemys nykyisestä testaamismenettelystä

Luostarivuoren koulu pitää käytössä olevaa testausmenettelyä onnistuneena ja luottaa Turun yliopiston oppimistutkimuskeskuksen asiantuntemukseen sekä kokemukseen testien toteuttajana.

Kielikylpyopettajilla on myös pitkäaikainen kokemus kielikylpyohjelman toteuttajina. Luostarivuoren koulun näkemys on se, että testaamismenettelyä on perusteltua jatkaa aiempien vuosien tapaan eikä tarvetta muuttaa lautakunnan tekemää testaamislinjausta ole.

Lopuksi

On käytännössä hyvin haastavaa löytää sellaista menettelyä, joka on kaikella tapaa tarkasteltaessa yhdenvertainen ja aukoton sekä sen lisäksi mielekkäästi toteutettavissa koulussa. Eri kaupungeissa on erilaisia käytäntöjä. Osa kaupungeista testaa, osa ei ja osa on päättänyt valita arpomalla oppilaat. Osa kaupungeista on Turussa tehtyjen havaintojen tapaan siirtymässä testaukseen. Turussa testausta toteuttaa oppimiseen ja sen tutkimiseen erikoistunut yliopistotaho.

Arvontamenettely, jota muutama kunta toteuttaa, olisi Turussa selvä taka-askel nykyiseen menettelyyn verrattuna. Tavoitteena on nimenomaan tunnistaa oppimisvaikeuksia ennen keskimääräistä haastavamman opetusmuodon aloittamista. Tämä menetetään arpomalla.

Myös esitetty kokonaisvaltainen arvio, johon osallistuisivat kielikylpyvanhempien ehdotuksen mukaan esiopetuksen opettaja, varkaiskasvatuksen erityisopettaja, kielikylpyvanhempien edustaja sekä lapsen vanhemmat, on järjestely, joka ei sovellu tasapuolisen ja neutraalin oppilasvalinnan toimeenpanemiseen vuodesta toiseen. On myös esitetty 4-5 -vuotiaiden testaamista.

Kaupungissamme on tavoitteena oppilaiden tasavertainen kohtelu kielikylpyopetuksessa suhteessa muihin kaupungissamme testattaviin kieliluokkien oppilaisiin ja luokkiin.

Liite 1                                  Vanhempien esitys kielikylvyn testauksesta

Liite 2                                  Vanhempien laatima katsaus Suomen kielikylpykaupunkeihin

Oheismateriaali 1               Vanhempien vastine 12.12.2024

Oheismateriaali 2               Vanhempien toimittama dekaani Mainela-Arnoldin lausunto 10.12.2024

Palvelualuejohtaja Tommi Tuominen:

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että kielikylpyopetuksen oppilasvalinnassa jatketaan kasvatus- ja opetuslautakunnan 11.12.2019 § 153 tekemän päätöksen mukaista menettelyä.

Päätös          Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että kielikylpyopetuksen oppilasvalinnassa jatketaan nykyistä testausmenetelmää, mutta mikäli yliopisto kehittää kielikylpyopetukseen paremmin soveltuvan testausmenetelmän, tulee oppilasvalintamenettely päättää uudelleen. Oppilasvalintamenettelyn mahdollisessa uudessa valmistelussa huomioidaan ainakin testausmenetelmä ja sen ajankohta.

Lisäksi jaosto päätti, että nykyisen testausmenetelmän ollessa käytössä voidaan hyväksytyn pisterajan alittanut oppilas ottaa kielikylpytoimintaan, mikäli kielikylpyluokassa on vapaita paikkoja sekä esiopetus puoltaa kielikylpyopetuksen jatkumoa.

Päätöksenteko

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä äänestettiin päätökseksi tulleen Tuimalan Ruususen ja Vahalan kannattamana tekemän muutosehdotuksen sekä Nordmanin Lähteenmäen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen lisäysehdotuksen välillä:

”Jos kielikylpyluokalle jää vapaita paikkoja voi pisterajasta jäänyt lapsi hakea vapaata paikkaa ja se voidaan myöntää, mikäli esiopetus puoltaa asiaa.”

Tuimalan ehdotus voitti Nordmanin ehdotuksen äänin 6-4. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Tuimalan ehdotuksen puolesta äänestivät Jäntti, Vahala, Tuimala, Ruusunen, Kivimäki Wilders ja Rusi. Nordmanin ehdotuksen puolesta äänestivät Nordman, Lähteenmäki, Kiviluote ja Rinne.

Toisessa äänestyksessä äänestettiin Tuimalan ehdotuksen ja esittelijän ehdotuksen välillä. Tuimalan ehdotus voitti äänin 8-1, 1 tyhjä. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Tuimalan ehdotuksen puolesta äänestivät Jäntti, Lähteenmäki, Vahala, Tuimala, Ruusunen, Kivimäki Wilders, Kiviluote ja Rusi. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänesti Nordman. Rinne äänesti tyhjää.

Anttila ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta päätöksenteon ajaksi.

Perusopetuksen rehtori Henri Littunen oli kokouksessa selostamassa asiaa.