Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Kauniskangas, ylilääkäri Taru Falenius 23.12.2019:

Hyvinvointitoimialaa koskevissa sopeuttamisohjelman toimenpiteissä on useita toimenpiteitä, jotka koskevat terveyspalveluiden toimintaa suoraan tai välillisesti. Toimenpiteitä edistetään osana hyvinvointitoimialan kehittämisohjelmaa. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden toteutumista seurattaessa toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin:

A.    Vanhuspalvelujen kehittäminen

B.    Erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen käyttö

C.   Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako

D.   Lastensuojelumenojen hillintä sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen

E.    Palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja kuntoutusprosessien toimivuus

Sopeuttamisohjelman toimenpiteistä kuntoutuspalvelujen kokonaisvaltaisen uudistamisen toimenpide kuuluu edellä mainittuun kokonaisuuteen E (palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi ja kuntoutusprosessien toimivuus). Kuntoutuspalvelujen palvelujärjestelmän uudistamisen toimenpiteelle ei ole ennakoitu talouteen liittyviä vaikutuksia vuosille 2020-2022. Projekti kuitenkin kytkeytyy useisiin sellaisiin toimenpiteisiin, joille on arvioitu merkittäviä talouden vaikutuksia. Tämän lisäksi kuntoutuksen palvelujärjestelmässä suunniteltujen toimenpiteiden myötä mahdollistuu ikääntyvän väestön toimintakyvyn laskuun ennakoivasti pureutuva ja vaikuttava toimintamalli, joten välillisten vaikutusten odotetaan olevan suuria.

Taulukko 1. Kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittämisen projektin kytkeytyminen muihin sopeuttamisohjelman toimenpiteisiin

Väestön nykyinen ikääntymiskehitys johtaa siihen, että palvelutarve lisääntyy lähivuosina voimakkaasti, ja palvelutarpeen lisääntymisen huippu on käsillä alle 20 vuoden kuluttua. Tällä hetkellä tarvitaankin muutoksia palvelurakenteeseen ja luovia ratkaisuja, jotta kustannusten kasvu saadaan hallintaan. Erityisesti ikääntyneiden kuntoutuspalveluita tulee kehittää, jotta heidän toimintakykyisyyttään ja osallisuuttaan voidaan tukea. Tutkimustiedon perusteella ja myös käytännössä (esim. Eksotessa) toteutettujen toiminnan muutosten perusteella odotettavissa on, että ikääntyneiden kuntoutuksen ja geriatrisen arvioinnin lisäämisellä saadaan pidemmällä aikavälillä aikaan tuottavuutta (ts. toimintakatteen nousun hidastumista). Moniammatilliseen kotikuntoutukseen panostamalla odotettavissa on vähimmilläänkin kustannuskasvun taittumista, todennäköisesti säästöjä, mutta voittoja myös inhimillisestä näkökulmasta toimintakyvyn paranemisen ja kotona pärjäämisen edellytysten lisääntymisen myötä.

Kuntoutuskeskustoimintaa on toteutettu hyvinvointitoimialalla jo useamman vuoden ajan Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksessa. Vuonna 2018 se tuotti yhteensä 274 kuntoutusjaksoa, joiden kustannukset olivat 810 332 euroa. Vastaavasti geriatrinen kuntoutusosasto tuotti 291 kuntoutusjaksoa, joiden kustannukset olivat 2 200 745 euroa. Kuntoutuskeskuksen tuottamat kuntoutusjaksot ovat olleet osastomuotoista kuntoutusta pidempiä, ja kuntoutus on tuotu asiakkaiden arkeen, jossa vaikutukset ovat pitkäaikaisia.

Huhtikuussa 2019 käynnistyneessä kuntoutuksen palvelujärjestelmän uudistamisen projektissa on käyty läpi Turussa tarjottavat ikääntyneen kuntoutuspalvelut, liikuntapalvelut ja kolmannen sektorin palvelut, ja palvelujärjestelmää on tarkasteltu kriittisesti vaikuttavuuden, optimaalisen resurssien käytön ja asiakkaan näkökulmasta. Liitteessä 1 on projektin tuottama kuntoutuskeskuskonseptin tausta-aineisto.

Projektin tavoite ja toimenpiteet

Kuntoutuksen kokonaisuuden kehittämisessä on projektin asettamispäätöksen mukaisesti kuusi selkeää painopistealuetta, johon projektissa keskitytään. Nämä ovat:

1. Kuntoutuksen monimutkaisen palvelujärjestelmän integrointi suuremmiksi kokonaisuuksiksi; päällekkäisen toiminnan poistaminen ja vapautuvan resurssin vaikuttava kohdentaminen
2. Kuntoutuksen vaikuttavuuden ja prosessien toimivuuden seuraaminen systemaattisesti sovituin mittarein
3. Toimivien, oikea-aikaisten ja asiakkaiden tarpeista lähtevien palveluketjujen varmistaminen
4. Hyvän kuntoutuskäytännön toteutumisen varmistaminen kaikessa kuntoutuspalvelussa ja yhtenäisten toimintamallien luominen keskeisimmissä toimintakykyyn vaikuttavissa hoitotyön osa-alueissa
5. Kuntoutuksen integroidun johtamisjärjestelmän luominen kuntoutuksen kokonaisuuden hallitsemiseksi ja resurssien ohjaamiseksi
6. Kuntoutuksen osaamisen ja palvelujärjestelmän tuntemuksen vahvistaminen

Kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittämisen ja hallinnan projekti esittää nyt ns. kuntoutuskeskuskonseptin käyttöönottoa. Tavoitteena on tukea asiakkaiden omatoimisuutta ja vähentää kalliimpien korjaavien ja erityispalvelujen käyttöä, jolloin kustannukset pysyvät ikääntymiskehityksestä huolimatta nykytasolla. Geriatrinen arviointi, ikääntyneen toimintakyvyn parantaminen ja itsenäisen selviytymisen tukeminen siirtävät laitoshoitoon joutumista ja ehkäisevät myös kotiin vietävien hoidollisten ja tukipalvelujen tarvetta. Lisäksi palvelun odotetaan vähentävän muiden terveyspalveluiden, kuten päivystyspalveluiden käyttöä.

Kuntoutuksen painotusta siirretään elämän loppuvaiheesta varhaisempaan vaiheeseen, jolloin palvelutarpeen kasvuun voidaan vielä vaikuttaa. Tämä tarkoittaa ikääntyneiden ohjaamista kuntoutuspalveluiden piiriin ajoissa ja kuntoutuksen toteuttamista oikea-aikaisesti ja hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti.

Kuntoutuskeskus kokoaa kaikki ikääntyneen kuntoutuspalvelut saman sateenvarjon alle, jolloin usean ketjutetun palvelun sijaan päästään ohjautumiseen yhden kanavan kautta ja yhtenäiseen kuntoutusprosessiin. Tämä lisää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan sitoutumista omaan kuntoutumiseen, kun ammattilaiset ovat tuttuja. Palvelu jakautuu kuntoutuskeskuksella toteutettuun kuntoutukseen, asiakkaan arkiympäristöön jalkautuvaan kuntoutukseen sekä polikliinisiin palveluihin.

Kuntoutuskeskuksia voi Turussa olla yksi tai useampia. Keskuksen resurssisuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Kustannusarvio suunnitelmassa esitetylle henkilöstölle on 2,6 M€, jolla voitaisiin Kaskenlinnan toimintalukuihin perustuen tuottaa ainakin 1800 kuntoutuksen hoitojaksoa vuodessa. Koko kuntouttavan sairaalahoidon hoitojaksojen määrä vuonna 2018 oli 1811 jaksoa ja kokonaiskustannukset yli 13 M€, joten tavoiteltava tuotos-panossuhde on merkittävä. Kuntoutuskeskuksen käynnistämiseksi ei ole vielä käytössä tarvittavaa tilaa, joten projektin edetessä tulee esittää vaihtoehtoja tilaratkaisuiksi kustannusarvioineen.

Esitämme, että sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi ja hyväksyy projektin valmistelun etenemisen alla mainituin periaattein:

1. Ikääntyneiden kuntoutuspalveluissa toimivat terapeutit kootaan yhtenäiseen resurssipooliin, josta kuntoutus toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaan. Kokonaisuus tarkoittaa sekä asumispalvelujen ja kotihoidon terapeutteja ja kuntoutuskeskuskokonaisuuden toimiessa myös Kaskenlinnan kuntoutuskeskuksen terapeutteja.
2. Kuntoutuskeskuskonseptia lähdetään toteuttamaan siten, että suunnitellaan henkilöstöresurssin käytännön toteuttaminen. Muu kuin kohdassa 1 mainittu henkilöstöresurssi toteutetaan joko uusilla vakansseilla, henkilöstösiirroilla tai hyödyntämällä osittain kumpaakin vaihtoehtoa.
3. Käynnistetään selvitykset mahdollisten tilojen ja muiden muutokseen tarvittavien resurssien osalta sekä aloitetaan selvitykset ja laaditaan suunnitelma mahdollisista henkilöstösiirroista hyvinvointitoimialalla muutoksen mahdollistamiseksi.
4. Laaditaan ehdotus moniammatillisesta yhden johdon alla toimivasta yksiköstä ja sen johtamisesta.

Esitys toteutuksen seuraavasta vaiheesta tuodaan lautakunnalle ennen vuoden 2021 talousarviokäsittelyä.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 30.12.2019:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy valmistelulle esitetyn etenemisehdotuksen ja merkitsee kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittämisen projektin tilannekatsauksen tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.