Terveyspalvelut, palvelualuejohtaja Katariina Korkeila 4.2.2015:

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on 19.1.2015 lähettänyt Turun sosiaali- ja terveyslautakunnalle selvityspyynnön hoitoon pääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa. Selvityspyynnössä todetaan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n viimeisimmän selvityksen (lokakuu 2015) mukaan Turun terveyskeskuksessa hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen lääkärille on jonottanut potilaita yli kolme kuukautta.

Lounais-Suomen aluehallintovirasto pyytää Turun sosiaali- ja terveyslautakuntaa antamaan ennen asian ratkaisemista kirjallisen selvityksen, josta tulee selvitä ainakin

1)    Yksityiskohtainen selvitys ongelman syistä ja laajuudesta terveysasemakohtaisesti

2)    Toimenpiteet, joihin terveyskeskus on ryhtynyt ongelman korjaamiseksi

3)    Selvitys hoidon toteutumisen omavalvonnasta:

a.    millä tavoin terveyskeskus seuraa tarpeellisen hoidon toteutumista kolmessa kuukaudessa;

b.    kenen vastuulla seuranta on ja kuinka poikkeamiin puututaan.

Selvitys

Perusterveydenhuollon kiireettömästä hoitoonpääsystä säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 51 §:ssä. THL on kerännyt hoitoonpääsyn seurantatiedot perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitustiedoista (AvoHILMO) lokakuussa 2014. Kyseessä on rekisteri, johon kerätään tietoja perusterveydenhuollon avohoidon käyntien syistä ja hoitotapahtumista jatkuvalla päivityksellä.

Liite 1Ylilääkäri Päivi-Leena Honkisen selvitys

Avosairaanhoidon ylilääkäri Päivi-Leena Honkinen on toimittanut asiasta erillisen selvityksen (liite). Selvityksen mukaan hoitotakuuta pidemmät odotusajat ovat johtuneet potilaan omasta valinnasta odottaa jollekin tietylle lääkärille tai esimerkiksi puolen vuoden päähän jo valmiiksi varatusta kontrolliajasta. Myös tilastointikirjaukset ensikäynti vs. uusintakäynti ovat saattaneet aiheuttaa epätarkkuutta, jos uusintakäynti on kirjattu virheellisesti ensikäynniksi.

Turun terveyskeskuksen toimipisteiden lääkärivastaanoton kiireettömien odotusaikojen omaseuranta tapahtuu kolmesti vuodessa ns. kolmannen vapaan ajan (T3) periaatteella. T3 kuvaa sitä, miten monen työpäivän kuluessa yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arviosta potilaan on mahdollista saada vapaa aika lääkärille. T3-ajan seurannasta vastaa avopalveluiden tulosyksikön johtaja, avosairaanhoidon ylilääkäri. Lisäksi terveysasemittain seurataan jatkuvasti jonon pituuksia osana päivittäistä lähijohtamista. Mikäli tällaisissa tilanteissa yksittäisille lääkäreille odotusaika kiireettömään lääkärinhoitoon on yli kolmen kuukauden, potilaille tarjotaan aina aikaa jonkun toisen lääkärin vastaanotolle. Päivittäisessä lähijohtamisessa terveysasemien lähiesimiehet (osastonhoitajat, terveysasemien vastaavat lääkärit) raportoivat mahdollisista ongelmatilanteista terveysasemien ylilääkärille ja ylihoitajalle sekä avosairaanhoidon ylilääkärille, jotka käyttävät harkintaansa mahdollisten muiden resursointitoimenpiteiden suhteen (resurssien sijoittelu).

15.1.2015 toteutetussa seurannassa keskimääräiset odotusajat lääkärivastaanotoille Turun terveyskeskuksen eri terveysasematoimipisteissä olivat seuraavat:

Keskustan terveysasema:

• lyhyin odotusaika 15 työpäivää, pisin 42 työpäivää
• odotusaikojen keskiarvo 28 työpäivää

Mäntymäen terveysasema:

• lyhyin odotusaika 3 työpäivää, pisin 47 (ruotsinkielisten vastaanotto 10 – 17 työpäivää)
• keskiarvo 18 työpäivää (ruotsinkielisten vastaanotto 13,5)

Kirkkotien terveysasema:

• lyhyin odotusaika 7 työpäivää, pisin 12
• keskiarvo 10 työpäivää

Runosmäen terveysasema:

• lyhyin odotusaika 17 työpäivää, pisin 65
• keskiarvo 35 työpäivää

Varissuon terveysasema:

• lyhyin odotusaika 12 työpäivää, pisin 36
• keskiarvo 25 työpäivää

Mullintien lähipalvelupiste:

• lyhyin odotusaika 15 työpäivää, pisin 17
• keskiarvo 16 työpäivää

Maarian lähipalvelupiste:

• lyhyin odotusaika 12 työpäivää, pisin 22
• keskiarvo 10 työpäivää

Pansion terveysasema:

• lyhyin odotusaika 5 työpäivää, pisin 7
• keskiarvo 6 työpäivää

Jonotusajat ovat julkisia, ja Turun kaupungin internet-sivuilta ne löytyvät linkistä http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=384945.

Jonoihin ja niiden alueelliseen vaihteluun on monia syitä. Aluekohtaiset erot saattavat liittyä esimerkiksi lääkärivakanssien täyttämiseen. Vaikean taloustilanteen vuoksi vuonna 2014 lääkärisijaisia on voitu palkata vain lyhyisiin määräaikaisiin työsuhteisiin, mikä on entisestään lisännyt lääkärien vaihtuvuutta. Kokeneempien lääkärin työpanosta on samalla kulunut sijaisten perehdytykseen ja ohjantaan. Tämä on ollut pois vastaanottotyöstä. Pidempien jonojen terveysasemilla lääkärien vaihtuvuus on ollut keskimääräistä suurempaa, joten jonotusaikojen vaikutukset myös kumuloituvat eri tavoin.

Pitkiin jonotusaikoihin Turun terveysasemille on kiinnitetty omassakin toiminnassa huomiota jo pidempään. Terveyskeskuksen tuottavuuden parantaminen on yhtenä toimenpiteenä mukana Turun kaupunginvaltuuston 25.8.2014 § 123 hyväksymässä uudistamisohjelmassa.

Terveysasemien palveluprosesseja on selvitelty uudistamisohjelman toimenpiteen täytäntöönpanon yhteydessä, ja palveluprosesseissa onkin havaittu selkeitä parannuskohteita. Osa kohteista on sellaisia joihin voidaan vaikuttaa omilla verrattain yksinkertaisilla toimenpiteillä. Osaan vaaditaan resurssien kohdentamista tai isompaa pohjatyötä vaativaa suunnittelua ja koordinointia. Toimenpiteistä suurinta osaa on jo käynnistetty tai niitä on suunnitteilla. Toimenpiteitä seurataan myös lautakuntatasolla, seuraavan kerran maaliskuun 2015 lopussa.

Ehdotan, että sosiaali- ja terveyslautakunta esittää tämän selvityksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle vastauksena selvityspyyntöön.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 4.2.2015:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa Lounais-Suomen aluehallintovirastolle edellä olevan selvityksen hoitoon pääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.