Toimialajohtaja Riitta Liuksa, Terveyspalveluiden palvelualuejohtaja Katariina Korkeila, Perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelualuejohtaja Sirpa Kuronen, Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualuejohtaja Sari Ahonen, asiantuntijalääkäri Hilkka Virtanen ja talous- ja hallintojohtaja Max Lönnqvist 8.12.2014:

Sopimusohjaus koostuu strategisista ja operatiivisista sopimuksista. Operatiivinen sopimus on lautakunnan ja toimialan välinen sopimus. Se sisältää palvelualueiden keskeiset taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joilla konkretisoidaan ja toteutetaan strategista sopimusta.

Operatiivisen sopimuksen painopisteet ja priorisoidut kehittämiset palvelualueittain

Terveyspalvelut

Tuleva terveyspalveluiden palvelualue tekee mahdolliseksi uudenlaisen yhteistyön terveysasematoiminnoissa niin lääkinnällisen kuntoutuksen kuin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa. Yhteistyöllä saavutetaan merkittävää positiivista kehitystä niin asiakkaiden kuin toiminnan ja talouden näkökulmastakin. Samalla tulee kuitenkin voida vaikuttaa terveysasemien jonoihin ja palveluiden saatavuuteen prosessien, toimintamallien ja resurssien uudelleenkohdentamisen keinoin.

Positiivisena kehityskulkuna voidaan nostaa esille suun terveydenhuollon asiakas- ja potilasmäärien kasvuun liittyvä toiminnan tehostuminen. Odotusaikoja kiireettömään hoitoon pyritään pienentämään prosessimuutoksen myötä. Ensimmäisen tutkimuskäynnin jälkeisen varsinaisen hoitojakson toteutuminen hoitotakuun määrittämässä ajassa asettaa edelleen haasteen vuodelle 2015.

Sairaalapalveluiden tavoitteena on kuntoutukseen panostamalla lyhentää hoitojaksoja. Nopeamman potilaskierron myötä tavoitellaan vähäisempää määrää sairaanhoitopiirin siirtoviivepäiviä, joista valmistellaan selvitys ja toimenpide-esitykset. Tuloksen saamiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä lääkinnällisen kuntoutuksen, ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon kanssa.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa tehostetaan eri kehittämisprosesseissa kaikkia keskeisiä palveluketjuja, joissa asukas tarvitsee erityisen paljon hoitoa ja tukea. Erityisesti tarkastelussa on sosiaali- ja terveyspalvelujen tehokas integrointi ja palveluketjujen kokonaisjohtaminen. Tämä tulee vähitellen näkymään sekä asukkaiden palvelukokemuksen parantumisena että toiminnan tehostumisena kaikilla palvelualueilla.

Valtuuston päätöksen mukaisesti valmistellaan terveyskeskus- ja hammashoidon –palvelun tarjoamisen mahdollisuus ja kustannukset yhdessä tai useammassa toimipisteessä arkisin klo 20 asti. Palveluiden tarjoamisen mahdollisuus ja kustannukset yhdessä tai useammassa toimipisteessä arkisin klo 20 asti tulee tarkasteltavaksi sekä terveysasemien että suun terveydenhuollon toiminnan osalta.

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueella uudistetaan vuoden 2014 aikana toimintatapoja. Tavoitteena on lisätä varhaisen tuen palveluja ja toisaalta turvata lakisääteiset palvelut palvelutakuiden määräajoissa ja laajuudessa. Samalla palvelualueella toimiminen antaa ehkäisevän terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja psykososiaalisten palvelujen yhteensovittamiselle aikaisempaa paremmat edellytykset.

Perheiden, lasten ja nuorten ongelmien varhainen havaitseminen ja niihin oikean avun järjestäminen nopeasti ovat neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon perustehtäviä. Tiivis yhteistyö varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen oppilaslaitosten sekä korjaavien palvelujen kanssa ovat edellytys työn onnistumiselle. Nuorten tuki- ja ohjauspalvelu Vamoksen käynnistäminen on esimerkki laaja-alaisesta yhteistyöstä ja uudenlaisesta palveluajattelusta (U2 toimenpide). Lapsiperheiden kotipalvelua lisätään ja siinä otetaan kevään aikana käyttöön sähköinen palveluseteli. Mahdollisesti 1.1.2015 voimaan tuleva uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntaa kotipalvelun järjestämiseen peruspalveluna. Laki muuttaa muutoinkin peruspalvelujen ja lastensuojelu avohuollon palvelujen välistä rajaa. Lain vaikutuksia palvelukysyntään seurataan ja toimintaa mukautetaan mahdollisuuksien mukaan vuoden aikana.

Koulu- ja toisen asteen psykologit siirtyvät hyvinvointitoimialalle vuoden alussa. Uusi oppilas- ja opiskeluhuoltolaki toi myös psykologityöhön palvelutakuun. Oppilas- ja opiskeluhuollon kysymyksissä tehdään tiivistä yhteistyötä sivistystoimialan kanssa. Kasvatus- ja perheneuvola on onnistuneesti muuttanut toimintatapojaan jonojen saamiseksi hallintaan. Lasten ja nuorten psykososiaalisen kuntoutuksen kehittäminen käynnistyy loppukeväästä (U2 toimenpide).

Sosiaalityössä on priorisoitu lastensuojelua. Avohuollon sosiaalityö organisoidaan uudelleen, jotta lastensuojelun työ olisi vaikuttavampaa. Asiakaskohtaisen työajan lisääminen on tässä tärkeä keino. Vuoden 2015 aikana arvioidaan lastensuojelun palvelujärjestelmää osana lastensuojelun ja perhepalvelujen kokonaisvaltaista uudistamista (U2 toimenpide). Lapsiperhe- ja aikuissosiaalityön asiakaspainetta pyritään helpottamaan siirtämällä uusia asiakasryhmiä etuuskäsittelyyn. Toimeentulotuen tarve on kuluneena vuonna vähentynyt niin asiakasmäärällä kuin euromääräisestikin mitattuna. Kehitys poikkeaa Turun eduksi muista suurista kaupungeista.

Lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen talousarvion ja henkilöstösuunnitelman asettamissa rajoissa on koko palvelualueella vaativaa ja edellyttää toimintatapojen kriittistä arviointia ja monissa paikoin myös muutoksia. Asiakaspalvelujen ostot ovat kasvaneet useiden vuosien ajan, erityisesti lastensuojelun palveluissa. Palvelualueen talouden suurimmat riskit ovatkin ostopalveluissa. Kustannusten kasvun taittaminen on edelleen lastensuojelun palvelurakennemuutoksen taloudellisena tavoitteena. Tähän tähtäävät toimenpiteet sisältyvät palvelualeen U2:n toimenpiteisiin. Vuoden 2014 suotuisasta kehityksestä huolimatta toimeentulotuen tarvetta on vaikea ennakoida mm. heikon työllisyystilanteen vuoksi ja se säilyy talousarvion kestoriskinä.

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualueen keskeiset operationaaliset tavoitteet liittyvät yhtäältä palvelurakenteen kehittämiseen ja toisaalta toiminnan tehostamiseen.

Vanhuspalvelulain lähtökohtana on iäkkään henkilön palvelujen toteuttaminen ensisijassa hänen yksityiskotiinsa järjestettävillä palveluilla. Tämä edellyttää sekä säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon entistä suurempaa osuutta palvelujärjestelmässä että palveluohjauksen kehittämistä siten, että kotihoidon piiriin tullaan entistä myöhemmin. Ruotsinkielisen kotihoidon järjestäminen omana kokonaisuutenaan selvitetään osana kotihoitopalvelujen tuotantotapojen selvittämistä. Asiasta tuodaan selvitys lautakuntaan helmi-maaliskuussa 2015.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon rakennetavoitteet vuodelle 2014 ovat toteutumassa pääsääntöisesti tavoitteen mukaisesti. Vuoden 2015 tavoitteet on asetettu siten, että palvelurakenteen kehitys jatkuu samansuuntaisesti. Myllykodin osalta voitaneen todeta, että selvittely on käynnissä ja valmistuu hyvinvointitoimialan osalta helmikuun loppuun mennessä.

Vammaispalveluissa valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2012 edellyttää, että kehitysvammaisten laitosasuminen lakkautetaan vuoteen 2020 mennessä. Kuluvan vuoden aikana ei kehitysvammaisten laitoshoidon määrää ole kuitenkaan pystytty vähentämään. Uudistamisohjelma 2:ssa on asetettu tavoitteeksi asumispalveluiden kokonaistarkastelun tekeminen, jolloin arvioitavaksi tulee laitosasumisen purkamisen ohella asumispalvelujen järjestämistavat.

Uusina näkökulmina operationaalisiin tavoitteisiin on otettu mukaan ympärivuorokautisen hoidon laatutavoitteet, joiden käytön mahdollistaa kuluvana vuonna vanhuspalveluissa käyttöönotettu RAI-järjestelmä. Järjestelmä mahdollistaa myös tulosten vertailun kansallisiin keskiarvoihin. Vuoden 2015 aikana järjestelmän käyttö laajennetaan kotihoitoon.

Toiminnan tehostaminen edellyttää varsin tiukkoja tavoitteita sekä talouden että henkilöstön suhteen. Vuonna 2015 taloustavoitteiden toteuttaminen on kuitenkin entistä haasteellisempaa ja edellyttää siten jämäkkää toiminnan kehittämistä ja johtamista. Vammaispalveluissa sekä kehitysvammahuollon että vammaispalvelulain mukaisen ympärivuorokautisen hoidon talousarvion mitoitus tulee olemaan varsin haasteellinen, koska molemmissa on U2 toimenpiteenä hyväksyttynä tavoitteena alittaa vuoden 2014 taso noin miljoonalla eurolla.

Hyvinvointitoimialan tavoitteet sairaanhoitopiirin palveluiden osalta

Tavoitteena on optimoida sairaanhoitopiirin palveluiden käyttö potilaiden hoitotarpeen mukaan. Väestön ikääntyminen lisää erikoissairaanhoidon tarvetta, mutta lääketieteellinen kehitys mahdollistaa yhä vaativammat hoidot polikliinisinä. Siten tavoitteena on avohoitokäyntien hienoinen lisääntyminen mutta hoitojaksojen selkeä väheneminen. Siirtoviivepäivistä tavoitellaan sekä määrän vähenemistä 35 % tämän vuoden ennustetusta tasosta että korotettujen siirtoviivepäivien eli yli 3 vrk siirtoa odottaneiden osuuden vähenemistä alle 50 %:iin nykyisestä n 65 %:sta. Keskeisinä keinoina ovat 1) oman sairaalahoidon hoitojaksojen lyhentäminen panostamalla kuntoutukseen, jolloin hoitoketjujen kulku nopeutuu ja 2) nykyistä parempi jononhallinta. Valtuuston päätöksen mukaisesti valmistellaan selvitys ja toimenpide-esitykset siirtoviivepäivien käytön vähentämiseksi 1/2015.

Liite 1Palvelualueiden ja Sairaanhoitopiirin palveluita koskevat tuloskortit

Organisaatiouudistuksesta johtuen operatiivisiin tuloskortteihin ei ole voitu valmistella henkilöstön käyttöön ja talouteen liittyviä tarkkoja tavoitemittareita. Nämä saadaan valmisteltua tammikuun aikana. Koko toimialaa koskeva työvoiman käytön vähennystavoite on kuitenkin 57 htv:tä toukokuun 2014 tasosta laskettuna.

Vuoden 2015 talousarviossa käyttöomaisuuden hankintaan tarvittavat määrärahat ja niihin saatavat tulot sisältyvät osittain investointiosaan, osittain käyttötalousosaan leasingvuokrina. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut investointiosaan varatut määrärahat ja tuloerät toimielimittäin. Lauta- ja johtokunnat päättävät hankintaluetteloihin tulevista muutoksista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan investointiosaan ei tullut muutosta alkuperäiseen esitykseen nähden.

Liite 2Käyttöomaisuushankinnat ja leasingrahoituksella hankittavat kohteet

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään, että käyttöomaisuus- ja leasingkohteiden osalta hankinnat toteutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Liite 3Kaupunginvaltuuston hyväksymät muutokset vuoden 2015 talousarvioon ja vuosien 2015-2018 taloussuunnitelmaan

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 11.12.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä palvelualueiden tuloskortit sekä käyttöomaisuus- ja leasingrahoituksella hankittavat kohteet.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.