Perusterveydenhuollon palvelut, tulosaluejohtaja Katariina Korkeila ja johtava ylihammaslääkäri Minna Kinnarinen 12.5.2014:

Taustaa

Peruspalvelulautakunta käsitteli kokouksissaan 14.12.2011 § 332 ja 15.2.2012 § 87 suun terveydenhuollon resurssikysymyksiä ja hoitotakuussa pysymistä. Tuolloin todettiin mm., että suun terveydenhuollon pitäisi pystyä järjestämään silloisen oman toiminnan lisäksi vuosittain noin 28 000 kiireettömän perushammashoidon käyntiä enemmän, jotta hoitotakuussa pysyttäisiin. Käsittelyn yhteydessä tarkasteltiin jonotilannetta, kustannusrakennetta, ostopalveluiden kustannuksia ja saatavuutta, palvelusetelin mahdollisuutta sekä pohdittiin eri toimenpide-ehdotuksia. Jonotilanteen hoitamiseksi ja hoitotakuun vaatimusten täyttämiseksi kaupunginhallituksen hallintojaosto (20.2.2012 § 30) myönsi suun terveydenhuoltoon 10 hammaslääkärin, 10 hammashoitajan ja kahdeksan suuhygienistin vakanssilisäykset. Kokonaisnettokustannukset arvioitiin 1,66 M€:ksi vuodelle 2012, mikäli vakanssit saataisiin täytettyä heti vuoden 2012 alusta, ja todellisuudessa tätä pienemmiksi, koska suuri osa omasta työstä tehtäisiin jo olemassa olevissa tiloissa.

Toiminta tuli toteuttaa silloisissa tiloissa. Vuoden 2011 tilanteessa arvioitiin, että silloisia tiloja olisi mahdollista hyödyntää esim. käyttämällä huoneita myös ilta-aikaan klo 18–20 ja täyttämällä hoitoyksiköiden vapaita aikoja. Iltatyöajan laajamittaisemman käytön todettiin jo tuolloin vaativan neuvotteluita työehdoista. Käytännössä vakanssilisäys toteutui täysimittaisena, siinä määrin kuin täyttö ylipäätään oli työvoiman saamisen suhteen mahdollista, vasta syksyllä 2012. Jo tuolloin näköpiirissä oli usean hammaslääkärien eläköityminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Suun terveydenhuollon ostopalvelut kilpailutettiin vuonna 2012 uudelle sopimuskaudelle, joka päättyy 1.7.2014 (Perla 19.6.2012 § 272) yhden vuoden optiomahdollisuudella.

Jonotilanne

Suun terveydenhuollon kiireettömään hammashoitoon hakeutuu keskimäärin noin 1000 aikuispotilasta kuukaudessa. Nämä potilaat joutuvat jonoon odottamaan hoitoonpääsyä. Kuukausittain kutsutaan lisäksi noin 1000 lasta ja nuorta asetuksen mukaisiin suun terveydentilan tarkastuksiin. Potilaita hakeutuu hoitoon myös päivystyksellisen vaivan takia noin 1400/kk ja päivystyksessä ensiavun saaneiden kiireettömään jatkohoitoon 50-100/kk. Päivystyksellisen hoidon tarve on lisääntynyt jatkuvasti: vuonna 2013 päivystyskäyntejä tuotettiin 3802 enemmän kuin vuonna 2012. Päivystys on lakisääteinen velvoite, johon osoitettava hammaslääkärityövoima on pois perushammashoidon kapasiteetista. Hoitoon tulevista potilaista yli viisituhatta vuosittain on täysin uusia asiakkaita, minkä taustalla saattaa olla mm. Turun yksityishammaslääkäreiden lähivuosina odotettavissa oleva runsas eläköityminen, sekä potilaiden hakeutuminen julkisen suun terveydenhuollon pariin joka tullee entisestään lisääntymään vuoden 2015 aikana.

Kiireettömään hoitoon odottavat ovat päässeet tutkittaviksi juuri hoitotakuun mukaisessa ajassa, mutta he joutuvat odottamaan tämän jälkeen varsinaista hoitoa vielä useita kuukausia. Hankalammissa tiloissa yksittäisten potilaiden hoitojaksot voivat nykyisellään venyä jopa kolmelle eri vuodelle. Keskimäärin aikuispotilaan hoitojaksoon kuluu 4,2 käyntiä. Jonojen tilastointi on osoittautunut hankalaksi. Suun terveydenhuollossa käytetty ns. hoitotakuuseuranta tarkastelee jonossa 0-3 kk /3-6 kk /6 tai useampia kuukausia jonottaneiden määrää kuukausittain. Tietojen toimittamisessa valtakunnallisen AvoHILMO-seurantaan ei ole vielä päästy täyteen automatiikkaan, joten sen toteutuessa tilannekuva voi muuttua nykyisestä. Seurantatavasta riippumatta suun terveydenhuollossa työskennellään jatkuvasti aivan hoitotakuun ylitysuhan rajoilla.

Työvoima- ja tilaresurssit

Vakanssimäärien tilanne ja kehitys on esitetty taulukossa 1. Hammaslääkärien vakansseja kliinisessä hammashuollossa on 68, suuhygienistin vakansseja 31. Kliinisen työn ja aikuisten hoitojonojen lyhentämiseen käytettävä hammaslääkärien todellinen työpanos on kuitenkin selvästi vakanssimääriä pienempi, koska osa hammaslääkäreistä tekee ennaltaehkäisevää työtä, lyhennettyä työaikaa/osa-aikatyötä taikka muuta kuin kliinistä potilastyötä (yhteensä n. 9 hammaslääkärin työpanoksen osuus kuluu muussa kuin aikuispotilaiden jonojen hoitamisessa).

Suun terveydenhuollossa kliinisen hammashuollon käytössä on yhteensä 73 hoitoyksikköä vastaanottohuoneissa (paikkoina Keskushammashoitola, Kirkkotie, Käsityöläiskatu, AMK, Moikoinen, Mullintie, Pansio, Pääskyvuori, Runosmäki, Suikkila, Varissuo, Jäkärlä, Dentalia). Hoitoyksiköistä on hammaslääkäreiden käytössä 55 ja suuhygienistien käytössä 18 yksikköä. Työhuone puuttuu syksystä 2014 alkaen 7 hammaslääkäriltä ja 9 suuhygienistiltä. Suun terveydenhuollon työtilojen hakeminen tuottaa erityisiä ongelmia varustelun vuoksi. Suuhygienistit voivat toimia hammaslääkäriä varten varustellussa yksikössä, mutta pääasiassa ei päinvastoin. Opetushammashoitolan tiloja on mahdollista hyödyntää lukukausien ulkopuolella.

Nykyisten työtilojen käyttöä on jo tehostettu merkittävässä määrin vuoden 2012 vakanssilisäysten jälkeen. Vuonna 2012 tehdyn resurssilisäyksen jälkeen nykyiset vastaanottohuoneet on jaettu osa- ja kokopäivätoimisten työntekijöiden kesken niissä hammashoitoloissa, joissa työn tekeminen on ollut mahdollista työturvallisuustekijät huomioiden klo 7.30–18.00. Lisäksi osa työstä (lähinnä suuhygienisteillä) tapahtuu laitoksissa ja kouluissa. Näin tilat on saatu jotenkuten riittämään. Kaikkia sijaisuuksia ei ole kuitenkaan voitu täyttää, koska työtiloja ei ole ollut. Lisäksi huonetilojen maksimaalinen käyttö on vaatinut tarkkaa ja aikaa vievää hallinnollista suunnittelua, mikä on pois tuottavasta työstä. Syksyllä 2014 on odotettavissa jokunen eläköityminen ja hoitovapaa, jolloin osapäivätoimisten määrä vähenee.

Hoitohuoneiden tarve on edellä olevan perusteella ilmeinen. Oman toiminnan täysimittainen käyttö ja joustava toiminta edellyttäisivät nykyistä lyhyempiä jonoja, johon olisi mahdollista päästä jos hoitohuoneita olisi käytettävissä nykyistä enemmän. Nykyisten työtilojen laajempi hyödyntäminen pidentämällä työaikaa klo 18–20 väliselle ajalle niissä hoitoloissa, joissa se työturvallisuustekijät huomioiden olisi mahdollista, toisi laskennallisesti lisää kapasiteettia. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaisi työvuorojen sijoittelua palasina eri huoneisiin ja hoitoloihin, koska yhteen työhuoneeseen ei edelleenkään mahtuisi peräkkäin kahta kokonaista työpäivää tekevää työparia. Lisäksi sijoittelussa tulisi ottaa huomioon käytännön palvelua suorittavien vastavalmistuneiden hammaslääkärien ohjauksen tarve (seniori samanaikaisesti työssä), instrumenttien ja välinehuollon tarpeet sekä se, että työkierto onnistuu vain riittävän isossa yksikössä useassa huoneessa kiertäen.

Vuoden 2011/12 vakanssilisäpäätöksen jälkeen on saatu kaksi vastaanottohuonetta aiemmin käytössä olleiden tilojen yhteyteen, mutta samalla yksi epätarkoituksenmukainen vastaanottohuone on muunnettu toimistohuoneiksi. Kaupungin tilasuunnittelun yhteydessä on esitetty, että nykyisen Moikoisten hammashoitolan tilat korvataan Hirvensalon koulun yhteyteen valmistuvalla neljän hoitohuoneen yksiköllä (v. 2016). Edellä kuvatuista tilaongelmista johtuen on välttämätöntä arvioida uudelleen kesäkuussa 2013 tehtyä päätöstä luopua Moikoisten liikekeskuksessa sijaitsevista tiloista. Lisäksi mikäli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin U2-sairaalahankkeen yhteydessä vapautuu nykyisen hammasklinikan tiloja, on tarkasteltava mahdollisuutta hyödyntää vapautuvia tiloja Turun suun terveydenhuollon tilatarpeisiin. Lisätilan vuokraamista on tiedusteltu mm. nykyisen T-sairaalan tiloista sekä yksityissektorilta, mutta soveltuvia tiloja ei ole ollut tarjolla.

Seuraavan vuoden aikana on odotettavissa myös Varissuon terveysaseman tilojen täysremontti, koska talon viemäristö on huonossa kunnossa eikä väliaikaistoimenpiteillä enää pystytä auttamaan asiaa. Talossa on viisi hammaslääkärin ja kaksi suuhygienistin vastaanottohuonetta. Toiminnalle tarvitaan väistötilat kolmen kuukauden ajaksi. Hammaslääkärivastaanoton väistötilojenkin tulee olla vastaanottotiloja, joten mahdollisia väistötiloja tulisi hyödyntää tilatarpeisiin vastaisuudessakin. Vaihtoehtoisesti remontti tulee toteuttaa kesälomakaudella, jolloin voitaisiin hyödyntää omia muita tiloja, jos väistötilojen käyttö suunnitellaan tarkoin.

Toiminta ja kustannuskehitys

Taulukossa 1 on kuvattu suun terveydenhuollon suoritteiden, asiakasmäärien, kustannusten ja vakanssimäärien kehitys vuodesta 2001 vuoteen 2013. Taulukon perusteella voidaan todeta, että omassa toiminnassa on pystytty vuonna 2013 hoitamaan 34.277 käyntiä enemmän kuin vuonna 2010, selvästi enemmän kuin mitä esitettiin hoitotakuussa pysymiseen vaadittavana määränä peruspalvelulautakunnalle loppuvuodesta 2011. Samanaikaisesti ostopalveluiden piirissä tehtyjen käyntien määrä on vähentynyt merkittävästi, 15.341:llä. Turkulaisia on hoidettu 3.565 asiakasta enemmän vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2010. Silti hoitotakuun kannalta on huolestuttavaa, että vuodelle 2013 asetettua käyntitavoitetta ei saavutettu, vaikka käyntimääriä pystyttiinkin lisäämään. Käyntitavoitteesta jäätiin ainakin osaksi siitä syystä, että kaikkia vakansseja ei ole voitu huonepulan takia käyttää täysimääräisesti.

Oman toiminnan ja ostopalvelusuoritteiden yhteismäärä on siis lisääntynyt vuoteen 2010 verrattuna vain 18.936:lla. Tämä ei näytä riittävän hoitojonojen pitämiseksi lyhyinä, millä puolestaan saataisiin aikaan kustannustehokkuutta, potilasturvallisuuden paranemista ja henkilökunnan parempaa työssä jaksamista. Tämänhetkinen jonotilanne on omiaan aikaansaamaan ns. sähläyskustannuksia ja prosessitehottomuutta: koska vapaat hoitoajat menevät pitkälle, potilaan jatkohoitoajan hakemiseen potilastietojärjestelmästä voi järjestelmän puutteellisen hakutoiminnon takia kulua potilasajasta useita minuutteja, mikä on erittäin tehotonta ja luonnollisesti pois potilaan hoitoon käytettävästä ajasta. Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen perushammashoidon suoritemäärät näyttävät lisääntyneen aiempiin vuosiin verrattuna, joten omalla toiminnalla pystytään tuottamaan ongelmista huolimatta merkittävä määrä suun terveydenhuollon palveluita.

Taulukossa 1 on esitetty suun terveydenhuollon kustannuskehitys vuosina 2001–2013. Verrattuna vuoteen 2010 nettokustannuksia kertyi 988.935 € enemmän vuonna 2013. Loppuvuodesta 2011 lautakunnalle esitettiin, että kokonaiskustannukset (netto) lisääntyisivät n. 1.500.000 €:lla jo pelkästään lisäresurssien johdosta (laskelmassa ei huomioitu muuta kustannuskehitystä). Myöhemmin vuoden 2013 talousarviosta jouduttiin vähentämään ostopalveluihin suunnattua rahaa noin 1 M€ edelliseen vuoteen nähden, jotta oman toiminnan uudet vakanssit voitaisiin täyttää annetun talousarvion puitteissa. Näin käytettävissä oleva talousarvio asetti merkittäviä rajoituksia alkuperäisen, loppuvuodesta 2011 hyväksytyn suunnitelman toteutumiselle. Vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksiä verrattaessa siirtyminen ostopalvelutoiminnasta omien vakanssien käyttöön on lisännyt kliinisen hammashoidon tuloja n. 498.000 € eli 15,1 %. Menot kliinisessä hammashoidossa puolestaan lisääntyivät vain n. 2 % vuodesta 2012, minkä seurauksena nettomenot ovat pienentyneet vuodessa –3 % eli n. 260.000 €.

Suun terveydenhuollon oman toiminnan aikuisasiakkaan käyntihinnaksi vuonna 2010 muodostui hallinnon ym. vyöryineen 60,47 €. Vuonna 2013 keskimääräinen käyntihinta oli 65,49 €. Keskimääräinen ostopalvelukustannus käyntiä kohden on ollut vuonna 2013 merkittävästi aiempia vuosia korkeampi, 122,19 €/käynti. Vastaava käyntikohtainen kustannus vyöryineen oli 83,96 € vuonna 2010, 72,16 € vuonna 2011 ja 83,74 € vuonna 2012. Ostopalveluihin lähetetään hoitotakuun ylittymisvaarassa olevat potilaat, päivystysten jatkohoidot sekä tekonivelleikkauksiin menevien tulehdusfokussaneeraukset. Syitä ostopalveluiden käyntikohtaisten kustannusten nousuun on useita: vuonna 2013 potilaita ei ole lähetetty pelkästään suuhygienistin hoitoon; hoidot ovat myös olleet aiempia vuosia vaikeampia – esim. kalliimpien juurihoitojaksojen määrä on lisääntynyt 15,2 %, ja niihin on liittynyt aiempia vuosia enemmän röntgenkuvaustarvetta.

Verrattuna muihin kaupunkeihin Turun suun terveydenhuollon käyttökustannukset ovat olleet hyvin edullisia. Vuoden 2012 tietoja vertailtaessa Turun käyttökustannukset (oma toiminta ja ostopalvelut) jäävät merkittävästi alle suun terveydenhuollon SUHAT-verkoston käyttökustannusten keskiarvon ja sijoittuvat kyseisen verkoston neljänneksi edullisimmaksi (verkosto käsittää 32 kaupunkia, kuntaa tai kuntayhtymää).

Analyysi

Näyttää siis selvältä, että tämänhetkisessä tilanteessa tuotannon painopisteen siirtäminen omaan toimintaan on ollut kustannustehokasta, mutta omaa toimintaa ei ole pystytty täysin hyödyntämään mm. tilanpuutteen vuoksi. Resursseja saatiin, mutta niitä pystyttiin hyödyntämään viiveellä.

Suun terveydenhuollossa painitaan yhä suurenevan hoitojono-ongelman kanssa: sisään tulevien potilaiden määrä ylittää valmiiksi tulevien potilaiden määrän. Hoitotakuun mukainen hoitoonpääsyjono (tutkimusjono) on ollut AVI:n tarkkailun kohteena jo pitkään. Tämä hoitotakuujono on onneksi saatu merkittävällä panostuksella kuriin siten, että on pysytty juuri alle virallisen hoitotakuun: potilaille jotka ovat ilmoittautuneet tutkimusjonoon, saadaan ensimmäinen tutkimusaika annettua kuudessa kuukaudessa. Nykyinen käytettävissä oleva hoitohuone-työpari-resurssi ei kuitenkaan riitä alle 18-vuotiaiden lakisääteisten tarkastusten, aikuisten hoitotakuun ja hoitojonon tarpeisiin, mikäli ostopalveluiden määrä on jatkossakin vuoden 2013 matalalla tasolla. Vaihtoehtoisesti on välttämätöntä lisätä omaa toimintaa, jotta näistä velvoitteista selvittäisiin. Tähän riittäisi, jos kaikki terveyskeskushammaslääkärin vakanssit saataisiin maksimaaliseen käyttöön ja jokaiselle olisi työtila.

Nyt kerättyjen kokemusten perusteella olisi selvästi kannattavampaa hoitaa potilaat omana työnä kuin lähettää heitä ostopalveluihin. Työtilojen puutteeseen liittyvä hallinnollinen palapeli on työllistävää ja vaikeaa, kun työpareja joudutaan sijoittamaan tuntikohtaisilla suunnitelmilla eri puolille yksiköitä. Tiloja on haettu ympäri Turkua ja myös muita ratkaisuja on mietitty, mutta toistaiseksi varsin vähäisin tuloksin. Näyttääkin siltä, että mittavaa jono- ja hoitoonpääsyongelmaa joudutaan ratkomaan useasta eri suunnasta yhtäaikaisesti.

Pitkällä tähtäimellä hoidon järjestäminen oikea-aikaisesti vähentää sekä päivystys- että kiireettömiä hammashoitokäyntejä, vähentää vaativien toimenpiteiden (esim. juurihoitojen) tarvetta ja niihin kuluvaa aikaa sekä parantaa hoidon laatua ja potilaan terveyttä. Tämä on luonnollisesti myös kustannustehokasta. Jos hoitojono on kovin pitkä, päivystysluonteiset käynnit lisääntyvät. Pitkät jonot myös edesauttavat ongelmien vaikeutumista: esimerkiksi pienestä paikkauksen tarpeesta pienine kustannuksineen tuleekin ison juurihoidon tarve isoine kustannuksineen, jos asiaa ei päästä hoitamaan ajoissa. Oikea-aikainen hoito vähentää rahatarvetta muualta. On nähtävissä, että jos omana työnä ei ole mahdollista tutkia ja hoitaa potilaita, vähintään vastaava raha joudutaan käyttämään ostopalveluihin.

Ratkaisuehdotuksia

1.    Työajan pidentäminen

Kokonaistyöajan pidentämisestä klo 18.00–20.00 väliselle ajalle on käyty neuvonpitoja yhteistoimintamenettelyn hengessä maalis-huhtikuussa 2014. Neuvonpidoissa työnantajan ja työntekijöiden edustajat kävivät neuvotteluita työajasta ja siihen mahdollisesti tulevista muutoksista. Neuvonpitokierroksen ollessa käynnissä mukaan tuli keskustelu toiminnan tehostamisesta Turun kaupungin käynnistämien yt-neuvotteluiden vuoksi. Neuvonpitojen aikana kävi selväksi, että Suomen Hammaslääkäriliitto vastustaa jyrkästi työajan pidentämistä klo 18.00–20.00 väliselle ajalle. Liitto on lähestynyt Turun kaupungin hyvinvointitoimialaa asiaa koskevalla kirjeellä (Liite 2), jossa liitto esitti huolensa suunnitelluista työaikajärjestelyistä, nosti esille järjestelyihin liittyviä ongelmia sekä esitti joukon ehdotuksia ongelman ratkaisemiseksi.

Ilmeistä oli myös, että työajan jatkaminen 18.00–20.00 väliselle ajalle ei olisi riittänyt korjaamaan tilojen puutteesta syntynyttä ongelmaa. Kuvattuihin järjestelyihin olisi liittynyt myös iso määrä suunnittelu- ja koordinointityötä, joka prosessinäkökulmasta ei olisi välttämättä tuonut kokonaistaloudellista etua työpanoksen kuluessa pitkälti työvuorosuunnitteluun. Vapaaehtoisia iltatyön tekijöitä ei myöskään löytynyt, joten suunnitelmasta on toistaiseksi luovuttu monestakin syystä. Iltatyöaika on kuitenkin edelleen käytettävissä vapaaehtoispohjalta lisätyöaikana ja myös tuntityönä korvattavaksi, mikäli tuntityöntekijöitä ilmaantuisi (nykyisten vakanssien pohjalle palkattavaksi).

2.    Kesäajan hyödyntäminen

Kesälomien aikana käytettävissä on hoitohuonetiloja enemmän kuin kesälomakauden ulkopuolella, koska opetushammashoitolan tilat ovat käytettävissä kliiniseen työhön. Kesän 2014 aikana toiminnallisena tavoitteena on saada suun terveydenhuollon tilat mahdollisimman tehokkaasti käyttöön koko kesän ajaksi (3 kk). Näin saadaan tutkimus- ja hoitojonoja lyhennettyä nykyisestä hoitotakuun rajoja hipovasta ainakin kuukaudella. Kyseisenä ajanjaksona ei tällöin kerrytetä ollenkaan jo nyt suureksi taakaksi muodostunutta hoitoa odottavien joukkoa.

3.    Jononpurku urakkatyönä

Suun terveydenhuollon henkilökunnalla on tehty kliinisen lisätyön korvaamisesta erillissopimus, jonka määräaikaa on jatkettu nyt 31.12.2014 saakka. Sopimuksen mukaisella lisätyöllä voidaan sopia tehtäväksi ylimääräisiä jononpurkupäiviä (ns. jononpurkutalkoot) lauantaipäiville.

Jononpurkupäivinä tutkitaan hoitoonpääsyjonossa olevia potilaita ja tehdään hoidon tarpeen arvio. Mahdollinen jatkohoito tapahtuu ennalta määritellyn sisältöisenä ostopalveluna. Tämän sekä kesäajan hyödyntämisen avulla voidaan päästä tilanteeseen, jossa hoitojonoon ei kerry uusia potilaita enempää kuin samaan aikaan saadaan tutkittua, jolloin syksyllä voidaan aloittaa Hyvä vastaanotto –hankkeen mukaiset toiminnan tehostamistoimet.

4.    Prosessien tehostaminen

Turun suun terveydenhuolto on mukana valtakunnallisessa Hyvä vastaanotto –hankkeessa, jossa päämääränä on hoitoon pääsyn parantaminen. Kaikkien ammattiryhmien tehtäviä, työnjakoa ja työaikajärjestelyjä tarkastellaan kriittisesti ja ennakkoluulottomasti prosesseja virtaviivaistamalla. Muualla toteutuneissa Hyvä vastaanotto –hankkeissa hoitoonpääsyaika, seuraavan vapaan hoitoajan ajankohta ja hoidon läpimenoajat ovat lyhentyneet. Päämääränä on, että uusia jonoja ei muodostu, mutta tämän onnistumisen edellytyksenä on hoitoonpääsyjonon hyvä hallinta ennen sitä. Turun suun terveydenhuollon organisaation laajuudesta sekä vaikeasta hoitoonpääsytilanteesta johtuen Hyvä vastaanotto –filosofian siirtäminen käytäntöön tulee olemaan vaikeaa, mutta nopea saatavuus suun terveydenhuollossa pienentää kustannuksia: odotusaikana ilmaantuu usein uusia ongelmia, ja jo olemassa olevat suusairaudet pahenevat, jolloin myös hoitojaksot pitenevät ja vaikeutuvat. Suusairauksien osoitettu yhteys muiden yleissairauksien kehittymiseen ja mm. diabeteksen hoitotasapainoon on kustannustekijä jo itsessään.

On esitetty epäilyjä myös siitä, että suun terveydenhuollon palveluiden ”liian hyvä” tarjonta lisäisi hallitsemattomasti myös kysyntää. Turun suun terveydenhuollossa jokainen hoitojakso ja myös terveiden hampaiden tarkastusväli perustuu hoidon tarpeen arvioon ja riskikartoitukseen. Mikäli turkulainen ilmoittautuu hoitoon suun terveydenhuoltoon, lakisääteinen velvollisuutemme on arvioida hoidon tarve ja hoitaa ne tilanteet, jotka hoidon piiriin kuuluvat. Jos palveluita pystytään tarjoamaan kohtuullisella jonotusajalla, toiminta on merkittävästi kustannustehokkaampaa kuin pitkällä jonotusajalla. Pitkän odotusajan seurauksena potilaskohtaiset kustannukset voivat lisääntyä jopa 5-10–kertaisiksi, jos esim. pelkän paikkauksen sijaan potilas joutuu hakeutumaan odotusaikanaan päivystykseen ja hammas joudutaan juurihoitamaan. Pitkien jonojen vallitessa myös prosessikustannukset (esim. uuden ajan hakemiseen käytetty turha aika) kasvavat epätarkoituksenmukaisen suuriksi.

Mikäli lyhyempiin jonotusaikoihin päästään, on selvää että hoitoonpääsyn kriteerit eivät voi silloinkaan olla väljemmät kuin tällä hetkellä. Päinvastoin, hoitoprosesseja on mahdollista silloin entistä tehokkaammin seurata hoidontarpeen ja tutkimusvälien ryhmittelyiden osalta ja kohdentaa tutkimukset ja hoito tarpeen mukaan (tervehampaiset /tehostettua omahoitoa tarvitsevat /korjaavaa tai pysäytyshoitoa tarvitsevat potilaat).

5.    Lisätyötilojen hankkiminen

Hankitaan lisää työtilaa, jolloin omat vakanssit saadaan maksimaaliseen käyttöön ja tehokas jononpurku tulee jatkossakin mahdolliseksi. Tämä on kustannustehokas vaihtoehto myös tulevaisuuden tarpeita silmälläpitäen.

6.    Muita vaihtoehtoja

• Vuokrataan tilat iltaisin ostopalveluhammaslääkäreille ja ostetaan kyseistä palvelua omille potilaille. Olemassa oleva puitesopimus on hieman edullisempi kuin ostopalveluun lähettäminen, mutta vaatii meiltä työvoimaa (käytännössä omien hoitajien ja välinehuoltajien lisätyönä). Kokonaistaloudellisesti tämä ei ole esitetyistä vaihtoehdoista paras.
• Vuokrataan tilat iltaisin omien työntekijöiden ammatinharjoittajakäyttöön, muuten kuten edellinen. Halukkuus on todennäköisesti hyvin vähäistä, koska lisätöiden tekemisellä on sama vaikutus.
• Hankitaan lisää ostopalveluita. Tämä lienee väistämätöntä, jos omana työnä ei pystytä pitämään jonoja hoitotakuun puitteissa ja toteuttamaan hoitoja järkevässä ajassa. Taloudellisena tavoitteena on viime kädessä saada ostopalvelujen tarve pysymään sovitussa minimissä (keinonivelleikkaukseen menevät ja päivystyksen jatkohoidot) ja tehtyä omana toimintana muu jononpurkutyö, jolloin asiakasmaksut kohdentuvat omaan toimintaan ja kokonaisnettokustannukset saadaan pidettyä talousarvion mukaisina.
• Palvelusetelivaihtoehto: sähköinen palvelusetelisovellus on mahdollinen kenties v. 2015 puolella. Tätä vaihtoehtoa tutkitaan myös osana kaupungin uudistamisohjelman jatkovalmistelua.
• Uudistamisohjelman puitteissa tarkastellaan myös suun terveydenhuollon puhelinpalvelu- ja ajanvarausprosesseja uudelleen.

Liite 1Resurssit ja suoritteet suun th 2001-2013

Liite 2Turun työaikajärjestelyt, Suomen Hammaslääkäriliiton kannanotto 21 03 2014

Esitetään, että

• lautakunta merkitsee saadun selvityksen ja jonojen hillitsemiseksi suunnitellut toimenpiteet tiedokseen;
• lautakunta antaa valtuutuksen lisätilojen hankintaan, ensisijaisesti hyvinvointitoimialan nykyisistä tiloista suun terveydenhuollon käyttöön saneeraamalla;
• lautakunnalle esitetään uusi tilannearvio vuoden 2015 alussa.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 13.5.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää

• merkitä saadun selvityksen ja jonojen hillitsemiseksi suunnitellut toimenpiteet tiedokseen
• että lautakunnalle esitetään uusi tilannearvio vuoden 2015 alussa.

PäätösSosiaali- ja terveyslautakunta palautti asian Rosenlöfin ehdotuksesta Höltän kannattamana yksimielisesti.