TURUN TERVEYSKESKUKSEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TYÖAJAN SIJOITTAMINEN

Turun terveyskeskuksen hammaslääkärit ovat olleet yhteydessä Suomen Hammaslääkäriliittoon työantajan esittämien erityisesti tilanpuutteella perusteltujen työajan sijoittamiseen suunniteltujen muutosten vuoksi. Hammaslääkäriliitto tuntee julkisen talouden sopeutustarpeet ja ymmärtää toimintaan kohdistuvat uudistamispaineet.

Turun terveyskeskuksen hammaslääkärit eivät pidä esitettyjä työaikajärjestelyjä toteuttamiskelpoisina mm. niiden kuormittavuuden vuoksi. Suomen Hammaslääkäriliitto tukee hammaslääkärien vaatimusta. Hammaslääkäriliitto uskoo, että yhteistyöllä on mahdollista päästä hyvään lopputulokseen.

Perustelut (ks. liite):

1.Työturvallisuus, työsuojelu ja potilasturvallisuus

2.Hammaslääkärin työn / suun terveydenhoitotyön luonne

3.Valmistelussa liian vähälle huomiolle jätetyt näkökohdat

4.Kokemukset muualta

5.Työmarkkinaosapuolien yleinen pyrkimys kehittää työelämää ja pidentää työuria

Ehdotukset:

1.Lisäpalvelujen hankinta yksityissektorilta

2.Uusien toimitilojen hankinta (jo valmiina olevien vastaanottotilojen vuokraaminen, uusien vuokra- tai omistustilojen hankinta)

3.Henkilöstön kannustus lisätöihin

4.Panostus uusien tuottavien ja vaikuttavien toimintamallien kehittämiseen ja käyttöönottoon yhdessä henkilöstön kanssa

5.Toiminnan uudistamisen suunnittelu yhdessä henkilöstön kanssa

6.Panostus henkilöstön työhyvinvointiin ja motivaation ylläpitämiseen

Suomen Hammaslääkäriliiton hallitus on tehnyt vuonna 2012 seuraavat terveyskeskusten hammaslääkärien työajan sijoittamiseen liittyvät linjaukset:

•Hammaslääkärien säännöllinen työaika sijoitetaan päiväaikaan arkipäivisin maanantaista perjantaihin. Muina aikoina kyse on päivystyksestä.

•Säännöllistä työaikaa voidaan sijoittaa tästä poiketen vain väliaikaisesti.

•Poikkeaminen edellyttää, että säännöllisen työajan sijoittamisesta ja maksettavista korvauksista sovitaan henkilöstön/henkilöstön edustajien kanssa. Hammaslääkärin säännöllisen työajan sijoittaminen muuhun kuin päiväaikaan tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

•Poikkeusjärjestelyt eivät saa olla vaihtoehtona riittäville ja terveellisille työtiloille ja - välineille.

•Hammaslääkäreitä on kohdeltava tasavertaisesti myös työaikasuunnittelussa.

Helsingissä 21.3.2014

Sirpa Korhonen         Anja Eerola

Puheenjohtaja         Varatoiminnanjohtaja

LIITE

TURUN TERVEYSKESKUKSEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TYÖAJAN SIJOITTAMINEN

Perustelut:

1.Työturvallisuus, työsuojelu ja potilasturvallisuus

Suomen Hammaslääkäriliiton saamien tietojen hammaslääkärien kliininen työaika

on suunniteltu sijoitettavaksi maanantaista torstaihin klo 7.30 – 19.30 ja perjantaina

klo 7.30 – 17.30. osittain kahteen vuoroon siten, että joinain päivinä yhtäjaksoinen

kliininen työrupeama ja joinain päivinä kliininen kokonaistyöaika pitenisivät.

Turun terveyskeskuksen hammaslääkärien työajan sijoittelussa tulee virka- ja työehtosopimusten lisäksi ottaa huomioon lainsäädäntöön kirjatut periaatteet. Hammaslääkärin henkisesti ja fyysisesti vaativaa työtä ei voida suunnitella tehtäväksi esitetyllä työaikajärjestelyllä. Osa työpäivistä pitenisi pysyvästi ja yhtenä päivänä yhtäjaksoinen työrupeama olisi liian pitkä. Lääkärisopimukseen (yleinen osa 24 §) kirjattu päivittäinen lepoaika (ruokailutauko) tulee voida pitää tavanomaiseen tapaan sunnilleen keskellä työpäivää eikä lähes päivän päätteeksi. Lepoajan tarkoitus on tarjota työntekijöille lepotauko työnteon lomassa.

Hammaslääkärin keskimääräinen työaika on 37 tuntia / viikko. Useimmiten se sijoitetaan niin, että työpäivät ovat suunnilleen samanmittaisia siten, että päivittäin on kuusi tuntia kliinistä työtä ja loppuosa hammaslääkärin työhön kuuluvaa kirjallista / hallinnollista työtä. Tämä sopimukseen pohjautuva järjestely kuvaa sitä, että intensiivistä työotetta edellyttävää vastaanottotyötä ei ole ajateltu tehtäväksi pitkinä työpäivänä eikä yhtäjaksoisina työrupeamina.

Edellä kuvatusta poikkeavia järjestelyjä voidaan tehdä, jos ne pohjautuvat vapaaehtoisuuteen. Tällöin voidaan huomioida ihmisten erilaisuus ja erilaisten työrytmien soveltuvuus työntekijöille. Työnantajan on tällöinkin arvioitava, että potilasturvallisuus ja työturvallisuus eivät vaarannu.

Seuraavaksi on esitetty neljä pykälää työturvallisuuslaista, jossa on perusteluja Turun terveyskeskuksen hammaslääkärien kannan tueksi:

Työturvallisuuslaki (2002/738)

Yleistä

Työturvallisuuslain 8 §:n perusteella työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan huolehtimisvelvollisuuden toteutumisenkannalta lain keskeinen päämäärä on kiinnittää huomiota järjestelmälliseen ja jatkuvaan työympäristön ja työolosuhteiden arviointiin ja parantamiseen.

10 § Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon:

1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin;

2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet;

3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä;

4) työn kuormitustekijät;

5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara;

6) muut vastaavat seikat.

Jos työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään työterveyshuoltolaissa.

Työnantajalla tulee olla hallussaan 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja arviointi. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä selvityksen ja arvioinnin laatimisen kirjallisesta tai muusta todennettavissa olevasta muodosta, sisällöstä ja asian käsittelystä työpaikalla huomioon ottaen työnantajan toimiala, toiminnan luonne ja niihin liittyvät haitat ja vaarat sekä työpaikan koko.

Työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on ymmärrettävä laajasti. Työajoilla tarkoitetaan työ- ja lepoaikoihin liittyviä asioita kuten riittäviä lepotaukoja sekä myös muuta työntekijän työhön sidottuna oloa koskevaa aikaa.

Työantajan tulee työaikojen osalta ottaa vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa työn luonteesta riippuen huomioon esimerkiksi työhön sidonnaisuuden aiheuttama kokonaiskuormitus sekä työntekijöiden mahdollisuus riittävään palautumiseen työpäivän aikana ja niiden välissä.

13 § Työn suunnittelu

Työn suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta työn kuormitustekijöistä työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa voidaan välttää tai vähentää.

25 § Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen

Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.

31 § Työn tauottaminen

Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.

2.Hammaslääkärityön / suun terveydenhoitotyön luonne

Suunniteltu työaikajärjestely on liian mekanistinen eikä huomioi hammaslääkärityön / suun terveydenhoitotyön luonnetta. Työterveyslaitoksen laajasta hammaslääkärien työhyvinvointia ja sen muutoksia kartoittavasta pitkittäisseurannasta (Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa 2003, 2006, 2010) on saatu monipuolista ja koko alan kattavaa tietoa hammaslääkärityön voimavara- ja rasitustekijöistä.

Terveyskeskushammaslääkärien lievää ja vakava-asteista työuupumusta on näiden tutkimuksien mukaan esiintynyt kaikkina kolmena tutkimusajankohtana todella paljon, noin puolella. Hammaslääkärit ovat kuormittuneita. Erityisiä kuormitustekijöitä ovat työn määrällinen ja laadullinen kuormittavuus, vaativasta ja jatkuvassa aikapaineessa tehdystä työstä aiheutuvat tunnetyön ristiriidat ja vuorovaikutukselliset haasteet sekä jatkuva muutos. Kaikki syövät keskeistä voimavaralähdettä eli työn hallinnan tunnetta.

Terveyskeskushammaslääkärit saavat voimavaroja myönteisistä potilaskontakteista ja siitä, että voivat nähdä työnsä tulokset sekä voidessaan kokea sitoutuvansa työhön. Mahdollisuus vaikuttaa omaa työhön ja työaikojen sijoittamiseen on keskeinen osa työhön sitoutumista.

Työterveyslaitos on antanut hammaslääkärien työelämän kuormittavuuden hallintaan useita suosituksia, joita Hammaslääkäriliitto on vuosien mittaan monin tavoin vienyt eteenpäin ja tiedoksi mm. terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille.

Hammaslääkärin, suuhygienistin ja hammashoitajan työ on hyvin intensiivistä ja tarkkuutta vaativaa. Siksi työrytmiin ja tauotukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Työjärjestelyn on oltava riittävän joustava, jotta yllättävistäkin tilanteista suoriudutaan. Hyvin suunniteltu toiminta on myös yksi potilasturvallisuuden tae. Myös muu hammaslääkärin työhön kuuluva ei-kliininen työ on voitava tehdä rauhallisessa ja asiallisessa tietoteknisin laittein varustetussa työtilassa.

3.Valmistelussa liian vähälle huomiolle jätetyt näkökohdat

Suunniteltu työaikajärjestely ei riittäne ratkaisemaan työtilojen lisätarvetta. Sen sijaan sen käyttöönotosta näyttäisi seuraavan vaikeasti hallittava palapeli, jonka pitäminen kasassa olisi vaikeata ellei mahdotonta.

Turun kaupunki on panostanut suun terveydenhuoltoon lisäämällä henkilöstöä. Onkin erikoista, että tätä merkittävää investointia ei oteta täysimääräisesti käyttöön huolehtimalla siitä, että vastaanottotiloja on riittävästi. Aiempien kokeilujen valossa on hyvin luultavaa, että suunnitellun kaltainen työaikajärjestely ei vaikuta toivotulla tavalla työn tuottavuuteen, vaan kävisi päinvastoin, kun vaikutukset hammaslääkärien ja koko henkilöstön jaksamiseen, sitoutumiseen ja työmotivaatioon olisivat kielteisiä.

Myös hoitajajärjestelyt voivat osoittautua haasteellisiksi. Suunterveydenhoitotyö on suunniteltu tehtäväksi parityönä. Jos hoitaja sairastuu, iltaan tai pidennettyyn muuhun päivään on vaikea saada vapaata hoitajaa.

On oletettavaa, että sijoittamalla henkilöstö kahteen vuoroon, ei saada kahden työparin tuottavuutta, koska vaihtokitka em. kuormitustekijöineen syö tuottavuutta.

Osana terveydenhuollon ja suun terveydenhuollon välttämätöntä uudistamistyötä tulisikin panostaa esimerkiksi uusien tuottavampien ja vaikuttavien toimintamallien kehittämiseen yhdessä henkilöstön kanssa.

4.Kokemukset muualta

Tampereen kaupunki suunnitteli ja myös otti muutama vuosi sitten käyttöön samankaltaisia työaikajärjestelyjä suun terveydenhuollossa. Työaikoja ei kuitenkaan suunniteltu näin rasittaviksi kuin Turussa. Käytännöstä luovuttiin varsin nopeasti työn kuormittavuuden ja epätasa-arvon vuoksi, koska vain osa hoitoloista soveltui tällaiseen kokeiluun. Työaikajärjestely koettiin erittäin raskaaksi.

5.Työmarkkinaosapuolien yleinen pyrkimys kehittää työelämää ja pidentää työuria

Turun kaupungin suunnitelma ja mekaaninen lähestymistapa ovat ristiriidassa työmarkkinaosapuolien kesken sovittujen yleisten työelämää kehittävien ja työurien pidentämiseen tähtäävien linjausten kanssa. Linjausten taustalla on vankkaa tutkimustietoa.