Hyvinvointitoimiala, vs. palvelupäällikkö Tiina Turja, vammaispalvelujohtaja Kaisa Kiiski ja projektijohtaja Taina Kaila 13.2.2014:

Omaishoidon tuella tarkoitetaan omaishoidon tuesta annetun lain (2005/937) mukaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.

Hoito- ja palvelusuunnitelmassa määritellään hoidon tavoitteet ja mahdolliset tukitoimet mm. kenelle kuuluu eritellyt tehtävät hoidettavan hoidossa. Pääsääntöisesti hoitajan tulee ottaa suurin vastuu hoidettavasta, joten hoitajalle pitää olla kykyä, taitoa ja fyysisiä sekä psyykkisiä voimavaroja tähän tehtävään.

                      Taustaa omaishoidon tuesta

Turun omaishoidon tuen palkkioluokista 1. ja 3. ovat sisällöltään lain määrittelemiä palkkioluokkia. Kaikkia palkkioluokkia korotetaan vuosittain omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 6 §:n mukaan indeksikorotuksella.

Taulukko 1. Omaishoidon tuen palkkioluokkien kehitys Turussa

Verrattuna muihin suuriin kuntiin Turun omaishoidon tuen alin palkkioluokka oli vuonna 2012 hyvin samalla tasolla ja ylin palkkioluokka oli keskitason alapuolella. Tosin palkkioluokkien sisällöllistä vertailua ei ole nyt tehty.

Tauluko 2. Kuuden suurimman kunnan omaishoidon tuen korvausluokan vertailu

Taulukko 5. Omaishoidon tuki palkkioluokittain ja ikäjakaumin joulukuussa 2012

Omaishoidon tukea saaneiden Turkulaisten kokonaismäärän kasvu on 2010 -luvulla ollut runsasta. Eniten kasvua on ollut 65 - 74 -vuotiaiden omaishoidon tukea saaneiden ryhmässä. Suurin asiakasryhmä on kuitenkin 75 - 84 -vuotiaiden omaishoidon tukea saaneiden ryhmä.

Yli 18 -vuotiaiden omaishoidon tuen osalta vuoden 2014 taloudellinen tilanne mahdollistaa määrärahan puitteissa tuen saajien määrä pitämisen vuoden 2013 heinäkuun tasolla eli 904 omaishoidettavaa.

                      Omaishoidon tuen kriteerit

Omaishoidon tuen kriteerit on vahvistettu viimeksi sosiaalilautakunnassa 16.11.2005 § 1549. Kriteerit ovat täsmentäneet omaishoitajuutta ja ovat olennaisesti painottaneet hoivatyötä omaishoitajan tehtävissä. Kriteereissä on pyritty luomaan selvä ero ensimmäisen ja toisen palkkioluokan välille.

Käytännössä on todettu tarve täsmentää kriteereitä, jotta ne ovat selkeämmin ymmärrettäviä asiakkaille. Lisäksi on haluttu tarkistaa omaishoitajalle myönnettävien harkinnanvaraisten vapaapäivien myöntämistä.

Omaishoidon tuen piiriin otetaan ensisijaisesti ne eniten hoitoa tarvitsevat henkilöt, joiden toimintakyky ja suoriutuminen ovat siinä määrin alentuneet, että he kotona asumisensa turvaamiseksi tarvitsevat jatkuvaa henkilökohtaista hoitoa ja huolenpitoa. Edellytyksenä on, että tuen saamisen vaihtoehtona ovat kunnan kotihoidon palvelut tai laitoshoito.

Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon ja huolenpitoon annettavaa apua, ei ainoastaan kodin ulkopuolista asiointia eikä kodinhoidollisia töitä. Tuen hakijalla ei ole subjektiivista oikeutta tuen saamiseen, vaan etuus on määrärahasidonnainen ja sen saaminen perustuu kunnan harkintaan. Hoitoa tarvitsevan henkilön kotikunnan tulee olla Turku.

Omaishoidon tuki on vaihtoehto kotihoidolle, jolloin avuntarve ja valvonta on päivittäistä (1. palkkioluokka) tai vaihtoehto laitoshoidolle, jolloin avuntarve ja valvonta on ympärivuorokautista (2. palkkioluokka).

Kolmannessa palkkioluokassa hoidettavalla on lyhytaikainen, ympärivuorokautisen hoidon tai huolenpidon tarve (enintään kuusi kuukautta), esim. vaikeasta leikkauksesta toipuminen. Hoitaja ottaa työstään vapaata ko. ajaksi. Käytännössä tämän palkkioluokan käyttö on ollut hyvin vähäistä.

Neljännessä palkkioluokassa hoidettava on runsaan henkilökohtaisen avun tarpeessa, vaatii jatkuvaa yhtämittaista ja ympärivuorokautista hoitoa. Nämä hoitotilanteet ovat kestoltaan lyhytaikaisia, noin kaksi kuukautta, esim. saattohoito. Näitä hoitotilanteita on vuosittain lukumääräisesti vähän, mutta säännöllisesti. Saattohoidon järjestäminen kotona on usein asiakkaiden toive ja sen toteuttaminen on eettisestä näkökulmasta kannatettavaa.

Omaishoitoa tukeva palvelu ja vapaiden järjestäminen

Omaishoitoa tukeva palvelu annetaan pääsääntöisesti palvelusetelillä. Palveluseteli on tarkoitettu hoidettavan päivittäisessä hoidossa avustamiseen, valvontaan ja huolenpitoon palvelusetelissä tarkemmin määritellyllä tavalla. Omaishoidon tuen palveluseteleitä on voitu myöntää hoidettavan hoitoisuuden perusteella omaishoidon 1. palkkioluokassa enintään 6t/kk ja 2., 3. ja 4. palkkioluokassa enintään 17 t/kk.

Palveluseteliin esitetään muutoksia sähköiseen palveluseteliin siirtymisen myötä siten, että palveluseteleitä olisi mahdollisuus myöntää

-      1. palkkioluokassa: 1 - 8 tuntia kuukaudessa

-      2., 3. ja 4. palkkioluokassa: 1 -17 tuntia kuukaudessa

Kunnan omana toimintana tuotettu omaishoidon tuen palveluseteliä vastaava palvelu maksaa asiakkaalle voimassa olevan kotihoitomaksun mukaisesti.

Omaishoitoa tukevien palveluiden osalta esitetään, että omaishoidettaville tarjotaan edelleen mahdollisuus saada maksuttomia kotisairaanhoidon palveluita, mikäli he eivät pysty kohtuullisesti asioimaan terveysasemalla. Vuonna 2012 noin 150 omaishoidettavaa on saanut maksutonta sairaanhoidollista apua (vaativa hoitotyö).

Omaishoidon tuen asiakkaille voidaan myöntää siivouksen palveluseteleitä, kuten muillekin kotona asuville henkilöille. Siivouksen palvelusetelit on tarkoitettu pienituloisille ikääntyneille henkilöille. Palvelusetelit ovat arvoltaan joko 15 tai 20 euroa asiakkaan tuloista riippuen. Asiakkaalle annetaan kaksi tunnin seteliä kuukautta kohden.

Omaishoitajia pystytään parhaiten tukemaan järjestämällä lakisääteistä vapaata. Hoitajalla on oikeus pitää lakisääteistä vapaata vähintään 3 vuorokautta kuukautta kohden, kun hän on ympärivuorokautisesti ja yhtäjaksoisesti sidottu hoitoon ja huolenpitoon. 2. palkkioluokan hoitajat on oikeutettu em. vapaisiin. Lakisääteisiä vapaita käyttää noin puolet vapaisiin oikeutetuista. Osa hoitajista ei halua antaa hoidettavaansa laitoshoitoon vapaapäiviensä ajaksi, joten he eivät käytä oikeuttaan lakisääteisiin vapaisiin.

Taulukko 3. Vuosina 2004 – 2012 lakisääteisiä vapaapäiviä käyttäneiden asiakkaiden määrä

Omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) muutoksen (318/2011) tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista parantamalla heidän mahdollisuuksiaan pitää vapaapäiviä myös muun poissaolon ajaksi. Enemmän kuin puolet yli18-vuotiaiden omaishoitajista on yli 65 -vuotiaita ja monet heistä tarvitsevat kuntoutusta oman terveydentilansa ylläpitämiseksi ja toimintakykynsä parantamiseksi.

Taulukko 4. Omaishoitajien ikäjakauma Turussa v. 2012

Lakisääteisten vapaiden lisäksi myönnetty harkinnanvarainen vapaa vähentää hoitopalkkiota. Omaishoidontuen myöntämisperusteissa esitetään, että jatkossa hoitajan kuntoutuksen ajalle voidaan myöntää harkinnanvaraisia vapaapäiviä, jotka eivät vähennä omaishoidon tuen palkkiota. Tällä hetkellä hoitajan kuntoutusjaksoja on ollut vähän, joten muutoksen kustannusvaikutukset ovat pienet.

Lisäksi esitetään, että hoidettavan asumisharjoittelun ajaksi voitaisiin myöntää harkinnanvaraisia vapaapäiviä, jotka eivät vähennä omaishoidon tuen palkkiota. Nämä asumisharjoittelujaksot ovat välttämättömiä nuorten omaishoidettavien itsenäistymiselle. Näitä jaksoja on vain pienellä osalla omaishoidettavista ja kustannusvaikutus on pieni.

                      Vuorohoidon periaatteet

Omaishoitajille on tarjottu mahdollisuutta vuorohoitoon, jos hoitaja on väsynyt huolimatta siitä, että on käyttänyt lakisääteiset vapaat. Vuorohoidon tarkoituksena on tukea omaishoitajaa niin, että hän jaksaisi hoitaa hoidettavaa kotona mahdollisimman pitkään. Vuorohoitojaksot ovat aina ennalta suunniteltuja ja jaksot varataan etukäteen. Pääsääntöisesti vuorohoitojaksot ovat viikon, kymmenen vuorokauden tai kahden viikon mittaisia jaksoja. Vuorohoidosta tehdään aina sopimus hoitajan kanssa.

Vuorohoidon osalta esitetään, että mikäli omaishoito keskeytyy ennalta suunnitellusti säännöllisesti kuukausittain yhteensä 6–14 vuorokaudeksi (7–15 päiväksi), niin hoidettavan katsotaan siirtyneen vuorohoitoon. Vuorohoidon katsotaan vähentävän hoitajan ympärivuorokautista ja yhtäjaksoista sidontaa hoitoon ja huolenpitoon ja siten hoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen sekä hoitopalkkioon ko. ajalta seuraavasti:

-       6–9 vuorokautta vuorohoidossa vähentää 20 % koko palkkiosta

-       10–14 vuorokautta vuorohoidossa vähentää 40 % koko palkkiosta.

Prosenttivähennys takaa sen, että vähennettävä summa ei vaihtele kuukaudessa olevien päivien mukaan ja on itse asiassa hoitajalle hieman edullisempi kuin päiväkohtainen vähennys.

Jos ympärivuorokautista hoitoa tarvitaan yli 14 vuorokautta, niin omaishoidon tukea ei myönnetä lainkaan, vaan palvelut tulee järjestää muulla tavoin.

Liite 1Omaishoidon myöntäminen ja palkkioluokkakriteerit

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 29.1.2014:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä omaishoidon tuen kriteerit, omaishoidon tuen myöntämisen ja palkkioiden maksamisen liitteen 1 mukaisesti 1.5.2014 alkaen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.