Resurssijohtaja Max Lönnqvist 27.8.2013:

Talousarviovalmistelun yleisiä periaatteita

Sopimusohjauksessa tavoitteista sovitaan hallintokunnan ja kaupunginhallituksen välillä. Hyvinvointitoimialalla voidaan talousarviossa käyttää tavoitteina ja mittareina samoja tavoitteita ja mittareita, joita käytetään sopimusohjauksessakin. Talousarviossa tulee näistä tavoitteista valita ne tavoitteet, jotka nostetaan sitoviksi myös kaupunginvaltuustotasolla. Valtuustotasoisia tavoitteita tulisi olla toimielimen keskeisimmät strategiset tavoitteet. Tässä yhteydessä tulee ottaa lisäksi huomioon, että Kuntalain 65 § mukaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee asettaa talousarviovuoden lisäksi myös taloussuunnitelmavuosille. Talousarvion perustelut ja kehittämiskohteet on syytä esittää sopimusohjauksessa käytettyjen pääprosessien jaottelun mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen jälkeen kaupunginhallitus vahvistaa järjestämisvastuussa olevien toimielimien kanssa strategisen palvelusopimuksen.

Kaupunginvaltuusto on hyväksyessään uudistamisohjelman 17.6.2013 § 127 käsitellyt myös tarkennettuja suunnittelulukuja vuosille 2014 – 2016. Hyvinvointitoimialan osalta luvut ovat seuraavat:

Kaupunginjohtaja on antanut tarkennetut erillisohjeet laadintaohjeista ja periaatteista 27.6.2013.

Keskushallinto syöttää (esitäyttää) toimintakuluista seuraavat erät keskitetysti toimielinten budjettipohjiin:

• Taloushallintomenot (Tapake)
• It- ja puhelinpalvelumenot
• Tilavuokrat, sisältää myös siivouskulut ja kulunvalvonnan kuluja (Kiinteistöliikelaitos ja Tilapalvelut)
• KuEL- eläkemenoperusteiset ennakkomaksut ja varhaiseläkemenoperusteiset ennakkomaksut
• Logistiikkakustannukset

Näiden menojen yhteenlaskettu budjetti on hyvinvointitoimialan osalta hieman yli 53 M€.

Toimielimiltä pyydetään talousarvioehdotuksen käyttötalouden tulot ja menot toimielimittäin tuloslaskelman muodossa ja talousarvioesitysten antamista varten on SAP BPC:ssa tätä varten erilliset syöttöpohjat. Erityisesti on otettava huomioon, että taloussuunnitelmavuodet 2015 – 2016 budjetoidaan koko toimielimen osalta yhteiset toiminnot-kustannuspaikalle. Taloussuunnitelmavuosia ei budjetoida kustannuspaikkakohtaisesti.

Hintatason muutoksen oletetaan tänä vuonna olevan 2,1 %. Valtiovarainministeriön kehyksissä on ennustettu kuluttajahintaindeksi seuraavasti:

2014 2,5 %

2015 2,2 %

2016 2,0 %

Sisäisiä palvelujen hintoja ei saa korottaa vuodelle 2014 lukuun ottamatta sisäisiä vuokria. Sisäiset vuokrat saavat nousta enintään 1,0 %.

Tässä yhteydessä on huomattava, että esim. ruokahuoltomenoja käsitellään ulkoisina menoina koska myyjänä on kaupungin omistama osakeyhtiö. Toiminnallisten muutosten (annosjakelu vanhustenhuollossa) ja elintarvikkeiden kustannusnousun takia ruokapalveluiden kustannukset nousevat v. 2013 ennusteeseen (11,7 M€) nähden noin yhdellä miljoonalla eurolla koko hyvinvointitoimialalla.

Palkantarkistuksiin on varattu ohjeiden mukaisesti 1,2 %:in korotus vuositasolla 2014.

Strateginen palvelusopimus talousarvioehdotuksessa vuodelle 2014

Hyvinvointitoimialalla on voimassa sopimusohjausjärjestelmä, joka kuuluu myös yhtenä elementtinä valmisteilla olevaan kaupunkistrategiaan.  Toimialojen tulee johtaa omat toiminnalliset tavoitteensa kaupunkistrategian mukaisista ohjelmista. Strategisen sopimuksen tavoitteista sovitaan toimialan ja kaupunginhallituksen välillä. Talousarvioesitykseen liitetään luonnos strategisesta sopimuksesta.

Strateginen sopimus sisältää kevään aikana laaditun uudistamisohjelman toimenpiteet. Nämä toimenpiteet otetaan mukaan myös talousarvioon ja taloussuunnitelmiin.

Talousarviossa ja –suunnitelmissa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet täsmennetään toimielinten alaisten tulosyksiköiden operatiivisissa sopimuksissa. Operatiiviset sopimukset koostuvat ns. kehittämisosasta ja tuloskortista, jossa on määritelty laatu-, vaikuttavuus- ja tuottavuustavoitteet.

Palvelujohtaja Sirpa Kuronen:

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat lasten ja nuorten ja lapsiperheiden auttaminen ja tukeminen riittävän aikaisessa vaiheessa, lastensuojelun palvelurakenteen uudistaminen avohuoltoon ja perhehoitoon painottuvaksi sekä nuorten syrjäytymistä ehkäiseminen. Strateginen palvelusopimus vuodelle 2014 kattaa myös nuorten aikuistumisen tukemiseen tähtäävät palvelut.

Hyvinvointitoimialan lasten ja nuorten palvelut ovat pitkälti lainsäännön velvoittamia ja mm. lastensuojelua, neuvolan toimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskee yksityiskohtainen valtion normiohjaus. Painopiste on peruspalveluissa, niiden saatavuudessa ja toimivuudessa. Tavoitteena on ongelmien ehkäiseminen ja niihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perheiden varhaista tukea lisätään mm. lapsiperheiden kotipalvelulla. Ehkäisevä työn lisääminen noudattaa Turku-sopimuksen tavoitteita. Tarvittavia toimenpiteitä on sisällytetty kaupungin uudistamisohjelmaan. Turku kehittää ehkäisevää lastensuojelua myös Kaste II-rahoituksella Hyvinvoiva lapsi ja nuori –hankkeessa.

Lasten ja nuorten palvelujen kustannusrakenne on edelleen painottunut liikaa raskaimpaan korjaavaan toimintaan, näin erityisesti lastensuojelussa. Lastensuojelun palveluja tarvitsi vuonna 2012 noin joka kymmenes alle 18-vuotias turkulainen. Lastensuojelussa on tapahtunut muutoksia tavoiteltuun suuntaan, avohuollon palvelujen lisäämiseen ja sijaisperheiden lisäämiseen, mutta edelleenkään ei riittävästi. Huostaan otettujen kokonaismäärä on edelleen kasvanut ja erityisesti ostettujen sijaishuollon palvelujen kustannukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Rakennemuutostavoitteet ovat siis entistä ajankohtaisempia. Suotuisaa kehitystä on nähtävissä mm. jälkihuollossa, jossa nuorten tuetulla asumisella on pystytty vähentämään jälkihuollon sijoituksia. Lastensuojelun kehittämistoimet ovat mukana myös kaupungin uudistamisohjelmassa.

Nuorten syrjäytymistä ehkäistään peruspalveluilla ja koulutustakuulla, vakaviin syrjäytymisriskeihin puututaan asunnottomuutta vähentävillä toimilla (TALK-tuettu asuminen).

Palvelujohtaja Maisa Kuusela:

Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä edistetään hyvinvointia ja terveyttä, kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja, kehitetään erityisryhmien palveluita palvelutarpeiden mukaisesti (erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelut) sekä lisätään hyvinvointia ja terveyttä tukemalla terveitä elämäntapoja ja tarjoamalla ehkäiseviä palveluita. Sopimusten sisältö vastaa hallitusohjelman tavoitteita ja valtuustoryhmien Turku-sopimuksen linjauksia ja on yhteneväinen hyvinvointitoimialan uudistamisohjelman kanssa.

Työllisyyttä pyritään edistämään kaikin mahdollisin keinoin. Tällä pyritään vähentämään syrjäytymistä ja toisaalta hillitsemään työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvua. Sosiaalisen luototuksen käyttöönottoon ei talousarvioehdotuksen puitteissa ole mahdollista varata resursseja.

Maahanmuuttajille tarkoitettuja hankkeita jatketaan ja INFO-tori jatkaa toimintaansa toistaiseksi.

Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palveluita kehitetään KASTE-hankkeen avulla räätälöimällä näille asiakasryhmille matalan kynnyksen lähipalveluita. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluketjua ja opioidikorvaushoitoketjua tehostetaan. Lisäksi selvitetään päihde- ja mielenterveyspalveluiden integroimista Kansallisen päihde- ja mielenterveysohjelman linjausten mukaisesti.

Terveitä elämäntapoja tuetaan mm. tarjoamalla enenevässä määrin sähköisiä palveluita asukkaiden omahoidon tukemiseksi. 

Palvelujohtaja Seija Arve:

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Strategisen palvelusopimuksen painospisteenä on vahvasti sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että kotihoidon kehittäminen tukemaan ikäihmisten kotona asumista riittävien ja monipuolisten palveluvaihtoehtojen avulla. Tavoitteina ovat myös oikea-aikainen sairaan- ja sairaalahoito sekä ympärivuorokatuisen hoidon turvaaminen siinä vaiheessa kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista.

Kotihoidon palveluluokkien välistä muutosta kehitetään edelleen niin, että palvelujen painopiste siirtyy keskiraskaaseen kotihoitoon. Näin voidaan turvata palvelujen ja hoidon vaikuttavuus ja mahdollistaa ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisen myöhentyminen. Kotihoidon palveluja on kehitetty hoitoonottokriteereitä tarkistamalla ja palvelusetelin käyttöönotolla. Lääkinnällinen kuntoutus on panostanut omaa toimintaansa sairaalasta kotiutuvien ja kotona asuvien ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn tukemiseen entistä vahvemmin. Kotihoidon lääkärityöpanoksen vahvistuessa kotihoidossa on mahdollisuus saada tarvittava lääketieteellinen sairaanhoito kotiin, kun muutos terveydentilassa on tunnistettu varhaisessa vaiheessa.

Omassa erikoissairaanhoidossa aloitettu geriatrisen poliklinikan toiminta turvaa oikea-aikaisten tutkimusten ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden avulla terveydentilan nopeaa palautumista erityisesti kotihoidon asiakkaille. Poliklinikan toiminnan tavoitteena on, että noin puolet potilaista kotiutuu ilman sairaalajaksoa. Uusi toiminta vaikuttaa myös siihen, että omassa erikoissairaanhoidossa ja geriatrisilla akuuttivuodeosastoilla pystytään hoitamaan yhä useampi sairaalahoitoa tarvitseva iäkäs potilas. Sen sijaan sairaalasta jatkohoitoon tai jatkokuntoutukseen odottavien jonotusaikaa tulee pystyä vielä tehostamaan, jotta akuuttivuodeosastojen käyttö kohdentuu oikeisiin potilaisiin ja hoitoketjun toimivuus vaikuttaa keventävästi kustannuksiin. Samalla turvataan hoitoketjun toimivuus sairaanhoitopiirin ja oman sairaalahoidon välillä.

Kotona itsenäisesti asuvat iäkkäät henkilöt, joilla on pitkäaikaissairauksia, ovat nyttemmin terveyskeskusten omalääkäri- omahoitaja työparin asiakkaina ja näin heillä toteutuu yksilöllinen sairaanhoito ja hoitosuunnitelma. Malli mahdollistaa myös potilaan yhteydensaannin omaan lääkäriin tai sairaanhoitajaan helposti, kun sairaustilanteessa tapahtuu muutoksia ja vähentää myös terveyskeskuskäyntejä.

Omaishoidon tukea saavien asiakkaiden määrä on lievästi noussut. Omaishoidon tukeen ikäihmisten kohdalla kohdennettiin v. 2013 talousarviossa lisärahoitusta, jotta tukipäätöksiä voidaan tehdä koko vuoden ajan. Tämä tavoite näyttää myös toteutuvan.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteessa tapahtuu muutosta tehostetun palveluasumisen suuntaan. Tässä vaiheessa tähän vaikuttaa pitkäaikaissairaanhoidon ostopalvelupaikkojen väheneminen ostopalvelusopimuksen päätyttyä v. 2012 lopussa. Sairaalatasoinen pitkäaikaissairaanhoito keskittyy vähitellen Kaskenlinnan sairaalaan.

Vuoden 2013 aikana on ollut tavoitteena luoda keskitetty palveluohjaus- ja neuvontapiste sekä vanhusneuvola tehostamaan omahoidon tukemista, sopivan palvelun löytymistä oikea-aikaisesti sekä palvelutarpeen arviointia. Uuden toiminnan aloitusajankohta ei ole vielä tarkentunut. Uudessa neuvontapisteessä tehdään myös yhteistyötä niin seurakunnan, järjestöjen kuin yksityisten palvelujen tuottajien kanssa.

Kaupungin muiden hallintokuntien kanssa on toteutettu monipuolista yhteistyötä eri puolilla kaupunkia. Eviva -hankkeessa on profiloitu kahden eri kaupunginosien ikäihmisten tarpeita, jotta eri hallintokuntien palvelujen kohdentaminen ja yhteistyö palvelisi ikäihmisiä monipuolisesti. Yhteistyö on selvästi tiivistynyt kulttuuri- ja liikuntatoimen, kaupunkisuunnittelun ja kaavoitustoiminnan sekä joukkoliikenteen kanssa.

Resurssijohtaja Max Lönnqvist 29.8.2013:

SPS- ja OPTS-neuvotteluissa elokuussa toimialajohtajan, palvelujohdon ja tulosaluejohdon välillä todettiin, että tulostavoitteet on asetettu ottaen huomioon tiukka talousarviokehys. Tarkoitus on täsmentää tavoiteasetantaa operatiivisiin sopimuksiin ja tuloskortteihin kuluvan syksyn aikana vuoden 2014 talousarvion tultua lopullisesti hyväksytyksi kaupunginvaltuustossa.

Vuotta 2014 koskeva henkilöstösuunnitelma on valmisteltu mahdollisimman niukaksi. Suunnitteluohjeena on ollut, ettei mitään absoluuttisia henkilöstölisäyksiä ole mahdollista tehdä ja jos lisäyksiä tehdään, tulee tulosalueiden samalla esittää ehdotuksensa työvoiman käytön vähentämisestä jostain toisesta yksiköstä. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden vakansseja tarkastellaan kriittisesti ja jokaisessa tapauksessa selvitetään mahdollisuus jättää kyseinen vakanssi täyttämättä.

Hyvinvointitoimialalla jatketaan suunnitelmakaudella 2014-2016 laajamittaisesti palvelurakenteen keventämistä kaikilla tulosalueilla siten kuin uudistamisohjelmassa on linjattu. Tämä tarkoittaa, että resursseja siirretään laitoshoidosta avohoitoon. Näin voidaan saada aikaan painopisteen siirtymä resurssien käytössä ja samalla vähennetään raskaan laitoshoidon tarvetta. Rakennemuutokset koskevat erityisesti vanhuspalveluja, lastensuojelua ja vammaispalveluja.

Hyvinvointitoimialan tulosalueista voidaan todeta seuraavaa:

Toimialan hallinto ja keskitetyt menot

Talousarvioehdotus sisältää koko toimielimen keskitetyt menot (tilavuokrat, eläkemenoperusteiset kuel- ja varhaiseläkemaksut, sisäisten palvelukeskusten menot jne) ja näiden osuus talousarvioehdotuksesta on yli 53 M€. Tulosalueen hallinnon henkilöstömäärä supistuu edelleen mm. eläköitymisestä ja tehtävien uudelleenjärjestelyistä johtuen.

Sosiaalityö

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää perustoimeentulotuen vuoden 2013 tasoisena mutta arvioitu indeksikorotus on huomioitu. Lastensuojelun perhehoidon ostopalveluiden talousarviota on kasvatettu merkittävästi siten, että varaus kattaa kaikkien tehtyjen sijoitusten kustannukset. Mikäli tulosalueen talousarvioehdotus olisi tehty ohjelukuun, niin selkeää vajetta olisi ollut ainakin lastensuojelun avo- ja jälkihuollon ostopalveluissa, päihdehuollon ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa jne. Tämä johtuu siitä, että sosiaalityön nettoylitysuhka v. 2013 ennusteessa on peräti 8,3 M€ ja asiakaspalveluiden kustannuslajin peräti yli 9 M€.

Perusterveydenhuolto

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää nykyisen laajuisen toiminnan mutta tuottavuuden kasvua edellytetään kaikissa toiminnoissa kuten hammashuollossa ja terveysasemilla.

Perusterveydenhuollon talousarvioehdotuksessa on määrärahavaraus lapsiperheiden kotipalvelun palveluseteliin, ohjaajatoimintaan sekä palveluasumisen lääkäripalveluiden toteuttamiseksi.

Erikoissairaanhoito

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää nykyisen laajuisen oman toiminnan mutta tuottavuuden kasvuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Talousarvio sisältää geriatrisen poliklinikan toiminnan koko vuoden kustannukset koska on selkeää näyttöä siitä, että toiminnalla on suuri merkitys hoitoketjussa, päivystyksen käytön vähentäjänä ja samoin myös siirtoviivepäivien minimoimisessa. Siirtoviivepäivien minimoimiseen tähtäävät myös monet muut toimenpiteet (kotiutustoiminta, kotihoidon lääkäripoolin työ, Geriatrinen akuuttikeskus GAKE jne.).

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuteen on tässä ehdotuksessa varattu 177,3 M€, joka sisältää myös koko Ensihoidon ja päivystyspalveluiden liikelaitokselta hankittavat palvelut. Summa on 5,5 % (9,2 M€) suurempi kuin Turun v. 2013 talousarvio, noin 2,3 % (4 M€) suurempi kuin VSSHP:n Turun v. 2013 maksuosuus, noin 1,7 % (3 M€) suurempi kuin v. 2013 VSSHP:n ennuste mutta toukokuussa 2013 VSSHP:n esittämää lukua noin 1,7 % pienempi (3 M€). Nyt varattuun summaan ei sisälly mahdollisia siirtoviive- tai sakkomaksuja.

Kuntoutumispalvelut

Tulosalueen talousarvio sisältää nykyisen laajuisen toiminnan. Vammaisten lasten aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan maksuihin sivistystoimelle on varattu noin 650.000 €. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on budjetoitu 11,4 M€, jossa on lisäystä v. 2013 määrärahaan noin 1,5 M€. Lasten omaishoidon tukeen on varattu noin 1 M€ sivukuluineen, mikä vastaa vuoden 2013 määrärahaa.

Vammaispalvelujen osalta budjettiesitys sisältää panostuksen, jolla pyritään eroon alibudjetoinnista. Tasoa on korotettu noin 2,3 M€ v. 2013 budjettiin nähden. Esimerkiksi kuljetusmäärärahoista on voitu kohdentaa määrärahoja henkilökohtaiseen apuun ja asumispalveluihin.

Vanhuspalvelut

Tulosalueen talousarvioehdotus sisältää henkilöstömenot tiedossa olevien muutostarpeiden mukaisesti. Kuten muillakin tulosalueilla myös vanhustenhuollossa tulee kiinnittää erityistä huomiota tuottavuuden ja tuloksellisuuden kasvattamiseen. Rakennemuutoksen edistymisen myötä on mahdollista laskea kustannustasoa vuodesta 2013 ja talousarvio onkin vähentävä määrärahojen osalta (noin -0,6%). Kotihoidon palvelusetelitoimintaan on vuodelle 2014 varattu kokonaisuudessaan noin 0,98 M€. Omaishoidontukeen (avustuksiin) vuodelle 2014 on varattu vuoden 2013 tasoa vastaava määrä sisältäen indeksikorotuksen (noin 4,8 M€).

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 2.9.2013

Yhteenveto

Hyvinvointitoimialan menoennuste (tammi-heinäkuun tietojen perusteella) ilman työllistämismäärärahaa v. 2013 on noin 589,3 M€ netto. Vuodelle 2013 annettu ohjeluku on 586,1 M€ eli noin 3,2 M€ kuluvan vuoden kulutusennustetta vähemmän. Esittelytekstin johdannossa on todettu tiettyjen menojen kustannuskehitys tulevina vuosina. Esimerkiksi palkkamenojen muutos tarkoittaa hyvinvointitoimialalla noin 2,8 M€:n lisäkustannuksia v. 2014 nykyisellä henkilöstömäärällä. Lisäksi voidaan olettaa, että toimialan ostopalveluiden henkilöstömitoitus on hyvin samankaltainen kuin omassa toiminnassa, joten vähintään samansuuruinen korotustarve sisältyy niihin. Lisäksi on otettava huomioon v. 2013 aikana tehdyt huostaanotot, käsittelyssä olevat sekä jo aikaisemmin sijoitetut lapset. Sosiaalityön asiakaspalveluiden ostojen ylitys v. 2013 on yli 9 M€ eikä kustannustaso näytä laskevan v. 2014. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksuosuuden täsmällistä suuruutta on vaikea arvioida mutta tulee ainakin huomioida alan kustannuskehitys sekä tehdyt investointipäätökset ja uusi toiminta (esim. ensihoito, päivystys jne.) Sairaanhoitopiirin oma arvio tarvittavasta määrärahasta perustuu toukokuussa 2013 annettuun laskelmaan, joka päätyy lukuun 180,3 M€. Kaikki edellä mainitut reunaehdot huomioiden ohjelukuun tehty esitys ei ole toteutettavissa.

OPTS-neuvottelujen lähtökohtana on kuitenkin koko ajan ollut ohjelukuun tähtäävä esitys. Neuvotteluiden aikana on tuotu esille kriittisimmät kohdat joihin tarvitaan lisäpanostuksia ja perusteluna on joko tiedossa oleva velvoite, sopimus tai muuten kuntaa sitova meno.

Suunnitteluluvun ja käytännössä v. 2013 budjetin ylittävinä panostuksina on esitetty seuraavat menoerät, jotka sisältyvät nykyiseen esitykseen:

Summa on suurempi kuin ennusteen ja talousarvioehdotuksen erotus koska valmistelutyössä on huomioitu ne kehittämistoimenpiteet ja tuottavuutta lisäävät keinot, jotka on mainittu uudistamisohjelmassa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2014 on seuraava:

Menot            673.038.383 euroa

Tulot               73.198.924 euroa

Netto             599.839.459 euroa

Taloussuunnitelmakauden 2015 - 2016 menojen kasvuksi esitetään 2,5 % p.a. ja tulojen 0,5% p.a.

Investointiosan määrärahaksi ehdotetaan 1.000.000 euroa mikä vastaa annettua ohjelukua.

Talousarviossa pysyminen edellyttää toimintojen edelleen tehostamista, rakennemuutosten toteutumista tehokkaammin sekä toimintojen innovatiivista uudelleenarviointia. Mikäli muutoksista ei ole olemassa lautakunnan päätöstä, esitetään ne erikseen lautakunnalle päätettäväksi.

Liite 1Strateginen sopimus (luonnos)

Liite 2Talousarviolomake

Liite 3Käyttöomaisuus- ja leasinghankinnat

Liite 4Muut talousarviovalmistelussa huomioitavat hankkeet

Oheismateriaali 1Operatiiviset sopimusluonnokset tuloskorttimuodossa

Toimialajohtaja Riitta Liuksa 2.9.2013:

EhdotusSosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä talousarvioehdotuksen ja strategisen sopimuksen vuodelle 2014 liitteissä ilmenevässä muodossa ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle.

PäätösSosiaali- ja terveyslautakunta palautti asian Rosenlöfin ehdotuksesta yksimielisesti.