Talousarviovalmistelun yhteydessä huomioitavat asiat ja hankkeet

Kestävän kehityksen huomioon ottaminen talousarviossa 2014

Kaupungin kaikille yhteiset sekä toimialakohtaiset kestävän kehityksen toimenpiteet perustuvat Ilmasto- ja ympäristöohjelmaan (Kv 26.10.2009) ja sen toimeenpanosuunnitelmaan (Kh 2.11.2009). Talousarvio-ohjeiden mukaisesti kestävä kehitys otetaan huomioon seuraavien teemojen kautta: energia, liikkuminen, materiaalit ja toimintakulttuuri, joiden eteenpäin viemistä toimialan tulisi edistää.

Hyvinvointitoimialalta on vuosien 2011-2013 aikana osallistunut kaupungin järjestämiin ekotukikoulutuksiin yhteensä 65 henkilöä (tilanne elokuussa 2013) siten, että kullakin tulosalueella on vähintään yksi ekotukikoulutuksen saanut henkilö. Ekotukihenkilöverkoston avulla hyvinvointitoimialan toimintayksiköissä on jatkettu vuonna 2013 lähtötilannekartoitusten ja päästövähennyssuunnitelmien laadintaa ja päivitetty jo tehtyjä suunnitelmia kestävän kehityksen budjetoinnin teemoja noudattaen: energia, liikkuminen, materiaalit, toimintakulttuuri sekä toteutettu suunnitelmien mukaisesti käytännön toimenpiteet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi toimintayksiköissä.

Suunnitelmakauden seuraavina vuosina arvioidaan ekotukihenkilöiden määrän lisäystarve vuosittain. Tavoitteena on laajentaa nykyistä ekotukihenkilö-verkostoa kouluttamalla lisää ekotukihenkilöitä kaupungin kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämiseen sisällytetyillä määrärahoilla.

Kestävän kehityksen budjetointi lähtee voimakkaasti ekologisesta näkökulmasta. Kuitenkin olennainen osa kestävää kehitystä on taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta mukaan on otettu lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy, joka sisältyy painokkaasti lasten ja nuorten prosessin sopimustavoitteisiin. Itsenäisesti selviytyvien prosessiin sisältyy sopimuskohta, jossa sovitaan sekä väestön hyvinvoinnin edistämisestä että hyvinvointierojen kaventamisesta eri väestöryhmien välillä. Nämä näkö-kulmat ovat olennainen osa sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä.

Kotoutumista tukevat projektit hyvinvointitoimialalla

Uusi kotouttamislaki tuli voimaan 1.9.2011. Lain tavoitteena on tukea maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä edistää heidän kotoutumistaan. Erityisesti pyritään parantamaan heidän kotoutumisen alkuvaiheen ohjausta; Suomeen muuttavalla on mahdollisuus kotoutumispalveluihin ja neuvontaan. Uuden lain myötä jokaiselle jaetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä sekä kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista jo oleskeluluvan myöntämisen tai oleskeluoikeuden rekisteröinnin yhteydessä.

Aikaisemmin lain lähtökohtana olivat pakolaisina tai paluumuuttajina Suomeen saapuvat, mutta nyt uudessa kotoutumislaissa huomioidaan monista eri syistä, kaikenikäiset ja –taustaiset muuttajat (työperäiset, avioliiton kautta tulevat, opiskelijat jne.)

Uudessa kotoutumispolitiikassa korostetaan erityisesti tukitoimenpiteitä perheiden, lasten ja nuorten kotoutumista. Aikuisten kohdalla tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Sijoittumista avoimille työmarkkinoille parannetaan alkuvaiheen palveluilla kuten oman osaamisen kartoituksella (kielitaso, pohja-koulutus jne) sekä kotoutumissuunnitelmalla ja –koulutuksella. Alkukartoituksessa korostetaan työllistymis-, opiskelu- ja muita kotoutumisvalmiuksia ja muita kotoutumista edistäviä toimien tarpeita.

PALO

Hyvinvointitoimiala on valmistautunut omalta osaltaan hyvin uuden kotoutumislain velvoittamiin alkuvaiheen palveluihin hallinnoimillaan pääosin ulkopuolisella rahoituksella toimivilla projekteilla. Vuonna 2009 käynnistynyt ja 2012 päättynyt Palo- hanke on luonut uusia hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskuksessa. Testorissa on luotu uusia hyviä käytäntöjä ja kehitetty muun muassa aikuisen maahanmuuttaja-asiakkaan oppimis- ja opiskelutaitojen alkukartoitusmalli. Testorissa on käynyt ajalla 2009 - 2012 548 asiakasta.

Testorin toiminta on tarkoitus saada pysyväksi työkäytännöksi ja sitä tullee tulevaisuudessa hallinnoimaan varhaiskasvatus- ja opetustoimi vuodesta 2014 lukien. Alkukartoitukset ja maahanmuuttajakotiäitien suomen kielen kurssit ovat ja käynnistyneet Työväenopiston monikulttuurisuuden osastolla Luupissa aluksi keskusviraston hallinnoiman Osallisena Suomessa hankkeen avustamana ja nyt myöhemmin pysyvänä käytäntönä.

Matalan kynnyksen neuvontapalveluyksikössä Infotorissa on asiakaskäyntejä ollut vuonna 2010 2187, 2011 3201 ja vuonna 2012 4986 asiakaskäyntiä sekä ajalla 1.1-30.7.2013 2264 asiakaskäyntiä. Toiminta-aikana siis yhteensä 12 638 asiakaskäyntiä. Infotori – palvelu on tarkoitus saada pysyväksi työkäytännöksi 2013-2014 aikana.

TRIANGELI

Triangeli on maahanmuuttajien työllisyysprojekti, joka alkoi joulukuussa 2011 ja asiakastyö helmikuussa 2012. Projektin kohderyhmänä ovat Turussa ja Turun lähikunnissa asuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Tavoitteena on saada 300 asiakasta / vuosi, joista noin 90 henkilöä työllistyy avoimille työ-markkinoille ja 60 henkilöä ohjautuu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda projektin aikana 300 yrityskontaktia.

Hanke on käynnistynyt hyvin. Vuonna 2012 Triangeli-projektissa aloitti 261 varsinaista asiakasta, joista 42 henkilöä työllistyi avoimille työmarkkinoille. 90 henkilöä aloitti työvoimapoliittisen toimenpiteen ja 35 asiakasta muun koulutuksen (ammatillinen, ohjaava tai kielikoulutus). Lisäksi Triangeli-projektissa asioi 89 ohjaus- ja neuvonta-asiakasta. Helmi- joulukuun aikana tehtiin yhteensä 142 yrityskäyntiä.

Tammi-kesäkuun 2013 aikana projektiin kirjattiin 169 varsinaista asiakasta. Avoimille työmarkkinoille työllistyi 51 henkilöä. Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (palkkatukityö, työkokeilu ja työvoimapoliittinen koulutus) aloitti 60 asiakasta ja muun koulutuksen 11. Ohjaus- ja neuvonta-asiakkaita asioi 54. Yrityskäyntejä on tehty 39 yritykseen.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vuonna 2013 n. 465.000 euroa, josta kaupungin omarahoitusosuus on n. 116.000 euroa. Vuonna 2014 kokonais-kustannukset ovat n. 394.000 euroa, josta kaupungin osuus on 98.000 €. Projekti on saanut jatkoaikaa ja se päättyy 31.12.2014.

KUNTAKOKEILU

Kuntakokeilu-hanke käynnistyi 2012 Turun kaupungin keskushallinnon ja hyvinvointitoimialan yhteistyön tuloksena. Vuoden 2013 alussa hankkeen hallinnointi siirtyi konsernihallinnosta hyvinvointitoimialalle.

Kokeilun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudenlainen monistettavissa ja siirrettävissä oleva, asiakaslähtöinen toimintamalli ratkaisemaan pitkittyvän työttömyyden ja työttömyyden ylisukupuolisen periytymisen ongelma yhteis-työn avulla. Lähtökohtana on yhden toimistopisteen toimintamalli. Kohderyhmänä ovat pitkään työttömänä olleet henkilöt, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Hankkeen erityisenä painopisteenä ovat yli 500 päivää työmarkkinaetuutta saaneet tai yhtäjaksoisesti 12 kk ilman työhistoriaa olevat henkilöt, jotka asuvat postinumeroalueilla 20 610 tai 20 540. Tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa kaikille kohderyhmään kuuluville henkilöille taataan jokin työllistymistä tai elämänhallintaa parantava palvelu. Hankkeella pyritään myös merkittävällä tavalla vähentämään pitkittyvästä työttömyydestä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

Hankkeessa on tällä hetkellä 209 aktiivista asiakasta, joista 71 on maahanmuuttajia. Työssä, palkkatukityössä, työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa on 16 henkilöä. Sairauslomalla tai eläkeselvittelyssä on 4 henkilöä. Ostopalveluna toteutettavassa työnetsijäpalvelussa on 24 henkilöä. Kuntouttavaan työtoimintaan integroidun kielikoulutuksen aloittaa lokakuussa 2013 20 henkilöä. Tehostetun terveydenhoidon tarpeessa on 15 henkilöä.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat vuositasolla n. 520.000 euroa . Kaupungin omarahoitusosuus on n. 130.000 euroa.