Pelastuspäällikkö Mika Kontio 26.1.2022 ja 2.2.2022:

Aluepelastuslautakunta päätti kuntia kuultuaan 12.11.2020 § 75 hyväksyä pelastuslain edellyttämän pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätös tehdään valtuustokausittain ja on neljän vuoden mittainen. Nykyinen päätös on voimassa vuosina 2021-2024.

Nykyisessä palvelutasopäätöksessä määritellään mm. se operatiivinen palvelutaso (pelastustoiminta), johon pelastuslaitoksen on alueellaan kyettävä. Operatiivisen toiminnan suunnittelun pohjana käytetään valtakunnallista ja alueellista riskianalyysiä. Pelastustoiminnasta on nykyisessä palvelutasopäätöksessä todettu mm. toiminnan mitoituksesta ja uhka-arvioinnista seuraavaa: ”Pelastustoiminnan voimavarat pyritään mitoittamaan siten, että toimintaan määritetyillä resursseilla kyetään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuustilanteissa, jotka arvioitujen uhkien perusteella ovat todennäköisiä. Uhkien arviointia tehdään määrävälein sekä silloin, kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä tapahtuu pelastustoiminnan kannalta merkittäviä muutoksia. Uhkien arvioinnissa määritetään riskialueet, erilaiset onnettomuustyypit ja erityiset riskikohteet valtakunnalliset ohjeet huomioiden. Arvioitujen uhkien perusteella mitoitetaan henkilöstö, kalusto, toimipisteet ja toimintavalmiusaika.”

Pelastustoiminnan palvelut tuottavat päätoiminen henkilöstö, puolivakinainen henkilöstö (toimenpidepalkkaiset) ja vapaaehtoinen henkilöstö (VPK). Paloasemia pelastuslaitoksella on maakunnan alueella yhteensä 83 kpl. Kuntakohtaisesta pelastustoimesta siirryttäessä alueelliseen toimintaan on kyetty myös paloasemaverkostoa tarkastelemaan ja uudisrakentamista toteuttamaan riskianalyysiperusteisesti ilman kuntarajoja. Erityisesti Turun ja Turun lähiympäristön päätoimisen paloasemaverkon uudistamisessa kehittämiseen ilman kuntarajoja on kyetty erinomaisesti. Käytännössä tämä on tarkoittanut suunnittelun toteuttamisen perustamista pelastuslaitoksen keskeisimmän ja kulttuurihistoriallisestikin arvokkaimman Turun keskuspaloaseman sijainnin lähtökohdasta Turun kehätien ja pääväylien varrelle. Keskuspaloaseman keskeinen sijainti näyttäytyy erityisesti muiden paloasemien sijoitussuunnittelussa. Keskuspaloaseman kiireellisten tehtävämäärät ovat vuosi toisensa jälkeen maan kärkiluokkaa. Lisäksi keskuspaloaseman toiminnat pelastustoimen hallinnollisena keskuksena ovat merkittävät, jolla on Turun kaupungin ja Suomen pelastustoimen historiassa vankat perinteet aina 1800-luvulta alkaen.

Paloasemien nykyinen määrä ja sijainti mahdollistavat pääosin palvelutasopäätöksen edellyttämän tason mukaiset pelastustoiminnan palvelut. Poikkeuksena kuitenkin on itäinen Turku, jossa paloasemaverkkovision varhaisemmassa toteutusvaiheessa päädyttiin lakkauttamaan Jaanin paloaseman pelastusyksikkö, mutta asemalla on keskeytymättä toiminut pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö. Tällä hetkellä alueen väestöllinen kasvu ja kehittyminen ovat lisänneet pelastustoimen tehtävämääriä ja muuttanut alueen riskiarviointia.  Jaanin paloaseman palauttaminen takaisin pelastustoimen laajempaan käyttöön peruskorjauksen ja laajennuksen kautta on perusteltua. Asiaan on jo mm. aluehallintoviranomainen ottanut kantaa ja asiasta on käyty keskustelua sisäministeriön kanssa. 

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella tehdyn Varsinais-Suomen paloasemien kuntokartoituksen perusteella on paloasemat laitettu kunnon / korjauskustannusten mukaiseen järjestykseen. Kuntokartoituksen loppuraportti on esitelty lautakunnassa aikaisemmin (Aluepelastuslautakunta 19.10.2011 § 78). Loppuraportin sekä toteutuneiden peruskorjausten ja uudisrakentamisen perusteella voidaan todeta, että valtaosa paloasemarakennuksista on tällä hetkellä vähintään kohtalaisessa kunnossa. Toisaalta muutamien nykyisten paloasemien osalta on lähivuosina tarvetta peruskorjaukselle tai jopa kokonaan uuden paloaseman rakentamiselle, jotta toimintaa voidaan tiloissa jatkaa työturvallisesti ja pelastustoimen asiakkaita palvellen. Pelastustoimen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että kuntien kanssa tehdyt vuokrasopimukset jatkuvat toistaiseksi voimassa olevina myös hyvinvointialueen käynnistymisen jälkeen. Tällä turvataan nykyisellä paloasemaverkostolla nopea avun saanti, häiriötön palvelutuotannon jatkuvuus sekä mm. sopimuspalokuntien toimintaedellytykset.

Riskien kasvaessa, kasvaa myös pelastustoiminnan palveluiden tarve. Riskejä lisäävät uudet ns. riskikohteet, yleinen rakentaminen, asukasmäärän kasvu, liikennemäärien kasvu jne. Jotta pelastustoimen palveluja pystytään tuottamaan kasvavien riskien edellyttämällä tasolla, tarvitaan joko uusia paloasemia tai nykyisten paloasemien valmiuden (miehitys, kalusto, lähtöaika) parantamista (palvelutason kehittäminen).

Palvelutason säilyttämisen edellyttämät muutokset

Jatkuvasti miehitettyjen paloasemien (24/7) osalta on perusteltua toteuttaa yhteistyössä Turun kaupungin kanssa Turun keskuspaloasemaan laaja peruskorjaus. Kuten aiemmasta esittelytekstistä ilmenee, on keskuspaloaseman rooli Varsinais-Suomessa merkittävä sijaintinsa perusteella toiminnoiltaan, mutta myös kulttuurihistoriallisesti merkittävänä kiinteistönä. Keskuspaloaseman korvaaminen kokonaan uudisrakennuksella toiseen paikkaan murentaisi viimeisten vuosikymmenten aikana tehdyt muut paloasemien rakentamis- ja sijoituspäätökset ja johtaisi taloudellisesti kalliisiin uusiin ratkaisuvaihtoehtoihin toimintavalmiusaikojen toteuttamiseksi. Paloasemakiinteistöjen omistajapolitiikan näkökulmasta pelastuslaitos arvostaa vahvaa yhteistyötä kuntien kanssa. Toimintojen jatkuvuuden turvaaminen kuntalaisten nopean avun turvaamiseksi on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa yhteistyössä hyvinvointialueen pelastustoimen ja kiinteistön kuntaomistajan välillä. Tässä yhteistyössä toteutuu taloudellisen hyödyn tavoittelun sijaan kuntalaisen ensisijaisesti juuri nopean avun saannin jatkuvuus.

Jatkuvasti miehitettyjen paloasemien osalta myös Salon ja Paraisten paloasemat tarvitsevat lähivuosina peruskorjauksen ja laajennuksen tai vaihtoehtoisesti uuden paloasemakiinteistön. Nykyinen Salon kaupungin omistama paloasemakiinteistö on alun perin rakennettu 1970-luvulla linja-autovarikoksi ja myöhemmin muutettu paloasemaksi. Kiinteistöön toteutettiin 2000-luvun alussa peruskorjaus ja laajennus. Yli 50-vuotias jatkuvassa työpaikkakäytössä oleva kiinteistö alkaa kuitenkin olemaan käyttöikänsä päässä ensisijaisesti työturvallisuuden toteuttamisen näkökulmasta. Puhdas paloasema konsepti (syöpää aiheuttavien altisteiden minimoiminen) ei toteudu. Toisaalta aseman toimintojen kehittäminen vastaaviksi ja kustannustehokkaaksi kuten alueen muilla päätoimisilla asemilla on toteutettu (päätoiminen henkilöstö ja sopimushenkilöstö kalustoineen) samoissa tiloissa ei ole mahdollista nykyisessä kiinteistössä. Vastaavasti Paraisten paloasema on rakennettu ja otettu käyttöön 1970-luvun lopussa. Tämän jälkeen rakennusta ei ole koskaan täysin peruskorjattu. Paloasemalla on kuntokartoituksen yhteydessä havaittu merkittäviä korjaustarpeita. Rakennuksen tilat ovat vanhoja ja epäkäytännöllisiä, ja ne eivät täytä puhdas paloasema ajatuksen vaatimuksia. Paloasema on alun perin rakennettu myös sopimuspalokunnan käyttöön ja näin ollen asemalla toimii myös Pargas FBK. Paloasemalta tuotetaan palveluja Paraisten kaupunkialueen lisäksi myös saariston ja mantereen suuntaan. Paloasema toimii venetukikohtana ympäristövahinkojen varalta. 

Johtokeskusluolan toimintojen varmistaminen edellyttää nykyisten tilojen pienimuotoista saneerausta lähinnä teknisten valmiuksien osalta ja tämä on turvallisuusluokittelun takia laitettu ainoastaan investointisuunnitelmaan määrärahaesityksenä.

Sopimuspalokuntien käytössä olevien kiinteistöjen osalta vuoteen 2030 mennessä on hankesuunnittelussa ja mahdollisesti päätöksenteossa joko peruskorjauksen tai uudisrakentamisen (korvaavat tilat) osalta Jäkärlän (Turku), Kokkilan (Salo), Oripään (Oripää), Paattisten (Turku), Paimion (Paimio), Taalintehtaan (Kemiönsaari) ja Västanfjärdin (Kemiönsaari) paloasemat.

Muut mahdolliset akuutisti esille tulevat hanke-ehdotukset esitellään aina talousarvioseminaarin yhteydessä aluepelastuslautakunnalle tai hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä muulle monijäseniselle päätöksentekoelimelle. 

Palvelutason kehittäminen

Palvelutason kehittäminen koskee niitä alueita, joilla riskitaso on noussut tai nousee lähivuosina. Riskitasoa nostaa asukasmäärän ja liikenteen lisääntyminen, teollisuusrakentaminen sekä uudet mahdolliset riskikohteet.

Turun Jaanin paloasemalla sijaitsee tällä hetkellä pelastustoiminnan kevytyksikkö sekä kaksi ensihoidon yksikköä. Paloasemaa on viime vuosien aikana peruskorjattu ja tilat ovat nykytoimintaan välttävät, mutta eivät mahdollista toiminnan laajentamista tasolle, jota riskianalyysi ja tehtävämäärät edellyttäisivät. Kuten edellä todettua, toiminnan laajentamistarpeeseen on aluehallintovirasto ja sisäministeriö ottanut kantaa ja asiaan on reagoitava. Pelastuslaitoksen näkökulmasta tämä tarkoittaa pelastusyksiköiden sijoittamista Jaanin asemalle ensihoitoyksiköiden lisäksi. Pelastusyksiköiden sijoittaminen asemalle edellyttää edelleen aseman peruskorjausta ja laajennusta lisähenkilöstön sijoittamiseksi asemalle. Hanke on välttämätön siitäkin huolimatta, että Kaarinan paloaseman nykyiset toiminnot sijoittuvat Krossin alueelle vuoden 2023 aikana.

Liite 1Paloasemaverkkosuunnitelma 2030

Liite 2Investointisuunnitelma (investointien arvioidut tulot ja menot)

Paloasemaverkkosuunnitelmaa 2030 ja siihen liitettyä investointisuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon, että Kaarinan Krossin paloasema (uudisrakennus) ja Turun Kärsämäen paloasema/harjoitusalue (peruskorjaus ja aluerakentaminen) hankkeet ovat toteutusvaiheessa.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen johtosäännön 3 §:n (Turun hallintosäännön liite) mukaan aluepelastuslautakunta hyväksyy tilahankkeiden tarveselvitykset ja hankesuunnitteluohjeen määräysten estämättä vuokrahankkeiden hankesuunnitelmat, kun vuokrattava toimitila sijaitsee muun kunnan kuin Turun kaupungin alueella.

Pelastusjohtaja Jari Sainio:

EhdotusVarsinais-Suomen aluepelastuslautakunta päättää hyväksyä paloasemaverkkosuunnitelman pelastuslaitoksen tilahankkeiden tarveselvityksenä sekä investointisuunnitelman alustavana hankekohtaisena meno- ja tuloarviona. Edelleen Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta päättää lähettää edellä mainitut asiakirjat Turun kaupunginhallitukselle, Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle sekä alueen kunnille tiedoksi sekä mahdollisia toimenpiteitä varten.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.