Konsernihallinto, Lakiasiat, kaupunginlakimies Jukka Vanto 17.2.2016:

Asian tausta:

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus on 29.9.2015 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimeksiannosta tarjouksia piirinuohouspalveluista nuohouspiirien 4 (Uusikaupunki Kalanti), 7 (Mynämäki), 24 (Lieto), 30 (Marttila), 42 (Paimio), 45 (Halikko), 52 (Houtskari), 53 (Korppoo) ja 54 (Nauvo) osalta.

Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtaja on 11.1.2016 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 valinnut edellä mainittujen nuohouspiirien piirinuohouspalveluiden palveluntuottajat.

Hankintaoikaisuvaatimus:

Kominik Oy on vaatinut haastattelun uusimista rekrytointialan ammattilaisen toimesta. Kominik Oy on vaihtoehtoisesti vaatinut haastattelupisteiden huomiotta jättämistä.

Kominik on perusteinaan esittänyt saaneensa liian vähän pisteitä haastattelusta suhteessa muihin tarjoajiin. Kominik Oy on pitänyt suoritettua haastattelua ennakkoasenteellisena ja puolueellisena.

Ammatillisen koulutuksen osalta Kominik Oy on myös kokenut saaneensa liian vähän pisteitä suhteessa sen henkilökuntaan kuuluvien henkilöiden nuohousmestarin ja toisaalta nuohousalan ammattitutkintoihin sekä tulisija- ja hormitarkastussertifikaatteihin.

Vielä Kominik Oy on todennut yhden tarjoajan saaneen kymmenen pistettä yritystoiminnan kokemuksesta, vaikka kyseinen tarjoaja ei ole toiminut piirinuohousyrittäjänä.

Kuultavien lausumat:

Kuultavat eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausuman antamiseen.

Hankintaoikaisuvaatimuksen tutkiminen:

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 81 §:n 1 momentissa säädetään niistä tahoista, joilla on oikeus hankintalaissa tarkoitetun hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen tekemiseen. Hankintalain 81 §:n mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp, s. 55) mukaan asianosaisella tarkoitetaan yleisesti sellaista tarjoajaa, jonka oikeusasemaan hankintapäätöksellä on vaikutusta ja että asianosaisen käsite on siten rinnasteinen hankintalain 85 §:ssä tarkoitettuihin muutoksenhakuun oikeutettuihin tahoihin.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Hankintalain esitöiden (HE 190/2009 vp, s. 58–59) mukaan lain 85 §:n 1 momentti vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 120–121) tällaisella asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Hakijana on voinut olla myös toimittaja, jonka hankintayksikkö on muutoin lainvastaisesti jättänyt tarjousmenettelyn ulkopuolelle. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut kysymyksessä olevat nuohouspalvelut ja julkaissut hankintaa koskevan hankintailmoituksen. Tarjouspyynnön kohdan 4 mukaan osatarjoukset hyväksytään tarjouspyynnön mukaisesti. Asiassa hankintaoikaisuvaatimuksen tehnyt Kominik Oy ei ole tehnyt tarjousta nuohouspiireistä 7 (Mynämäki), 52 (Houtskari), 53 (Korppoo), 54 (Nauvo) ja 4 (Uusikaupunki Kalanti). Yhtiöllä ei siten ole hankintalain 81 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta saattaa asiaa vireille hankintaoikaisuna viimeksi mainittujen nuohouspiirien osalta. Nuohouspiirien 45 (Halikko), 24 (Lieto) ja 30 (Marttila) ja 42 (Paimio) osalta, joita koskevat tarjoukset Kominik Oy on antanut, Kominik Oy:llä on hankintalain 81 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus saattaa asia vireille hankintaoikaisuna ja hankintaoikaisuvaatimus on niiden osalta näin ollen tutkittava.

Kominik Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen arviointi

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 21 §:n 2 momentin mukaan käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan, mitä lain I, III ja IV osassa säädetään.

Hankintalain 69 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta vertailuperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Pykälän 3 momentin mukaan tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava kaikissa hankintamenettelyissä ennalta ilmoitettuja, tarjoajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen suorituskykyyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyviä taikka muita objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita noudattaen.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa, joissa palvelun tarjoamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa. Pykälän 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta myös arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Vertailuperusteiden asettamisessa voidaan noudattaa soveltuvin osin myös, mitä EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta lain 62 §:ssä säädetään.

Hankintalain 72 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Palveluhankinnoissa, joissa palvelun tarjoamisesta tai rakennustyöstä vastaavien henkilöiden asiantuntemuksella, ammattitaidolla tai pätevyydellä on erityinen merkitys, vertailuperusteina voidaan käyttää myös hankinnan toteuttamisessa tarvittavaa tarjoajien soveltuvuuden vähimmäisvaatimukset ylittävää laadunhallintaa, pätevyyttä, kokemusta ja ammattitaitoa.

Edellä mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 50/2006 vp s. 116) mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikön tulee noudattaa ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita. Hankintayksikkö voi harkita kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuperusteet, joiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja joiden on oltava objektiivisia ja taloudellisesti merkityksellisiä.

Edelleen esitöissä on kyseisen säännöksen kohdalla (HE 50/2006 vp s. 116) todettu, että erityistä asiantuntemusta, ammattitaitoa ja henkilökohtaista palvelusuoritusta edellyttävissä hankinnoissa voidaan tarjousten valinnassa ottaa huomioon hankinnan toteuttamiseen liittyvä palveluntarjoamisesta suorittamisesta vastaavan henkilöstön kelpoisuuden vähimmäisvaatimukset ylittävä laadunhallintajärjestelmä, pätevyys, kokemus ja ammattitaito. Siten hankintayksiköllä on mahdollisuus antaa tarjousten arvioinnissa esimerkiksi lisäpisteitä vähimmäisvaatimukset ylittävästä ammattitaidosta, kuten lisätutkinnosta, jolla on merkitystä palvelun suorittamiselle.

Hankintamenettely on kaksivaiheinen niin, että hankintayksikkö arvioi ensivaiheessa tarjoajien soveltuvuuden eli sen, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset ja muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus, minkä jälkeen tehdään tarjousten vertailu niiden tarjoajien, joita ei ole suljettu tarjouskilpailusta, tekemien tarjouspyynnön mukaisten tarjousten kesken.

Tarjouspyynnön kohdassa 6.3.1 (vaatimus 5) on edellytetty muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan sekä hänen käyttämiensä työntekijöiden tulee täyttää nuohoojalle asetettu kelpoisuusvaatimus (pelastuslaki 379/2011 63 §).”

Pelastuslain 63 §:n 1 momentin mukaan nuohoojan ammatin harjoittajalta, hänen palveluksessaan olevalta itsenäisesti nuohoustyötä tekevältä ja pelastuslaitoksen palveluksessa olevalta nuohoojalta vaaditaan nuohoojan ammattitutkinto. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa säädetystä poiketen nuohoojan ammattitutkintoa suorittava henkilö on koulutuksen aikana kolmen vuoden ajan kelpoinen toimimaan nuohoojana itsenäisesti, jos hän on suorittanut nuohoojan ammattitutkintoon kuuluvat tulisijojen ja savuhormien nuohousta ja kiinteistöjen turvallisuuden tarkkailua koskevat osiot. Nuohouspalvelujen tuottajan tulee riittävällä tavalla ohjata ja valvoa ammattitutkintoa suorittavan henkilön itsenäistä nuohoustyötä.

Tarjouspyynnön kohdassa 9.3 (”tarjousten vertailu ja tarjouksen valinta) todetaan seuraavaa:

”Tarjouskilpailu ratkaistaan annettujen tarjousten perusteella. Annetuista tarjouksista valitaan se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Arviointiperusteet ja niiden painoarvot ovat ammatillinen koulutus (10 %), työkokemus nuohousalalla (20 %), työkokemus yritystoiminnasta (20 %), kalusto (20 %), tarjottavat lisäpalvelut (10 %) sekä haastattelu (20 %).

1. Ammatillinen koulutus, enimmäispisteet 10

- Nuohoojamestarin ammattitutkinto, pisteet 5

- Tarjoaja on saanut täydennyskoulutusta, pisteet 5

2. Työkokemus nuohousalalla, enimmäispisteet 20

- Työkokemus yli 10 vuotta, pisteet 20

- Työkokemus yli 5 vuotta, pisteet 15

- Työkokemus yli 2 vuotta, pisteet 10

- Työkokemus 0-2 vuotta, pisteet 0

3. Yritystoiminnan kokemus, enimmäispisteet 20

- Kokemus yli 10 vuotta, pisteet 20

- Kokemus yli 5 vuotta, pisteet 15

- Kokemus yli 2 vuotta, pisteet 10

- Kokemus 1-2 vuotta, pisteet 5

- Kokemus alle 1 vuotta, pisteet 0

4. Kalusto, enimmäispisteet 20

- Tarjoajalla on kattava kalusto ja välineistö, pisteet 20

- Tarjoajalla on peruskalusto ja välineistö, pisteet 10

5. Tarjottavat lisäpalvelut, enimmäispisteet 10

- Tarjoaja tarjoaa lisäpalveluna ilmanvaihtotöitä (puhdistus, mittaus, säätö), pisteet 5

- Tarjoaja tarjoaa lisäpalveluna kattiloiden puhdistusta ja mittausta, pisteet 5

6. Haastattelu, enimmäispisteet 20

Enimmäispisteet 100 pistettä. Vertailussa pistemäärät lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella.

Pelastuslaitos haastattelee tarjoajat ammatillisen koulutuksen, työkokemuksen, kaluston ja lisäpalveluiden pisteytyksien mukaan tehdyn vertailun perusteella. Haastattelun perusteella saatu pisteytys lisätään kokonaisvertailuun.

Tarjouksessa on ilmoitettava tarjousten arvioinnissa tarvittavat tiedot. Tietojen puuttuminen voi johtaa tarjouksen jäämiseen vertailun ulkopuolelle tai vähintään, että tarjous saa ko. arviointiperusteesta nolla pistettä.”

Oikeuskäytännössä (MAO 404/15) on todettu, etteivät hankintasäännökset sinänsä kiellä haastattelun käyttämistä vertailuperusteena. Kun otetaan huomioon tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden periaatteet, pisteytyksen perusteena oleva mahdollinen haastattelu tulee oikeuskäytännön mukaan kuitenkin toteuttaa niin, että haastattelukysymykset ja ne seikat, joihin kysymysten arvioinnissa tullaan kiinnittämään huomiota, ovat tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella etukäteen tarjoajien tiedossa ja haastattelut dokumentoidaan riittävän tarkasti. Mikäli tarjousten vertailu perustuu osin haastattelussa suullisesti annettaviin tietoihin, on hankintayksikön erityisesti varmistuttava siitä, että menettelyä ei toteuteta sellaisella tavalla, joka ei ole omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintasäännökset eivät edellytä sitä, että haastattelut tulisi suorittaa esimerkiksi juuri rekrytointialan ammattilaisen toimesta. Tarjouspyyntöaineistossa ei ole kuitenkaan tarkemmin yksilöity, mitä seikkoja vertailuperusteen kohdalla "haastattelu” tullaan tältä osin arvioimaan ja pisteyttämään. Kyseinen vertailuperuste on ollut niin yleinen ja yksilöimätön, etteivät tarjoajat ole sen perusteella voinut riittävällä tavalla ennakoida, mitä seikkoja tullaan kyseisen vertailuperusteen osalta ottamaan huomioon tarjousten vertailussa. Vertailuperusteen yksilöimättömyys on ollut myös omiaan antamaan tältä osin lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa.

Tarjouspyyntö ei viimeksi mainittu seikka huomioon ottaen ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousten vertailussa. Tarjouspyyntö on siten virheellinen. Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Hankintalain 73 a §:n perusteella hankintamenettely voidaan todellisesta ja perustellusta syystä keskeyttää.

Hankintalain 80 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen tai ratkaisun korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta. Päätöstä tai ratkaisua ei kuitenkaan voida korjata hankintaoikaisuna, jos hankintasopimus on tehty.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankintapäätös, siltä osin kuin se koskee nuohouspiirejä 24, 30, 42 ja 45 poistetaan ja että hankintamenettely viimeksi mainittujen nuohouspiirien osalta keskeytetään. Mikäli Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos aikoo edelleen toteuttaa viimeksi mainittujen nuohouspiirin nuohouspalvelujen hankinnan julkisena hankintana, sen olisi järjestettävä uusi tarjouskilpailu.

Johtopäätökset

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta jättänee Kominik Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen tutkimatta nuohouspiirien 7 (Mynämäki), 52 (Houtskari), 53 (Korppoo), 54 (Nauvo) ja 4 (Uusikaupunki Kalanti) osalta ja hankintaoikaisuna poistanee Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtajan 11.1.2016 tekemän hankintapäätöksen § 1 siltä osin kuin se koskee nuohouspiirien 45 (Halikko), 24 (Lieto), 30 (Marttila) ja 42 (Paimio) piirinuohouspalveluiden palveluntuottajien valintaa ja viimeksi mainittujen neljän nuohouspiirin osalta keskeyttää hankintamenettelyn.

Oheismateriaali 1Kominik Oy:n hankintaoikaisuvaatimus

Pelastusjohtaja Jari Sainio:

EhdotusVarsinais-Suomen aluepelastuslautakunta jättää Kominik Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen tutkimatta nuohouspiirien 7 (Mynämäki), 52 (Houtskari), 53 (Korppoo), 54 (Nauvo) ja 4 (Uusikaupunki Kalanti) osalta ja hankintaoikaisuna poistaa Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen pelastusjohtajan 11.1.2016 tekemän hankintapäätöksen § 1 siltä osin kuin se koskee nuohouspiirien 45 (Halikko), 24 (Lieto), 30 (Marttila) ja 42 (Paimio) piirinuohouspalveluiden palveluntuottajien valintaa ja viimeksi mainittujen neljän nuohouspiirin osalta keskeyttää hankintamenettelyn.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.