Pelastuspäällikkö Mika Kontio, tekninen päällikkö Mikko Särmä, hallintopäällikkö Pertti Soininvaara 18.2.2014:

Visio 2017

Aluepelastuslautakunta päätti kuntia kuultuaan 15.11.2012 § 99 hyväksyä pelastuslain edellyttämän pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätös tehdään valtuustokausittain ja on neljän vuoden mittainen. Nykyinen päätös on voimassa vuosina 2013 - 2016 ja seuraava palvelutasopäätös tehdään vuosille 2017 - 2020.

Nykyisessä palvelutasopäätöksessä määritellään mm. se operatiivinen palvelutaso (pelastustoiminta), johon aluelaitoksen on alueellaan päästävä. Operatiivisen toiminnan suunnittelun pohjana käytetään valtakunnallista riskianalyysiä. Pelastustoiminnasta on nykyisessä palvelutasopäätöksessä todettu mm seuraavaa:

”…Pelastustoiminnan voimavarat pyritään mitoittamaan siten, että toimintaan määritetyillä resursseilla kyetään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuustilanteissa, jotka arvioitujen uhkien perusteella ovat todennäköisiä. Uhkien arviointia tehdään määrävälein sekä silloin, kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä tapahtuu pelastustoiminnan kannalta merkittäviä muutoksia. Uhkien arvioinnissa määritetään riskialueet, erilaiset onnettomuustyypit ja erityiset riskikohteet valtakunnalliset ohjeet huomioiden. Arvioitujen uhkien perusteella mitoitetaan henkilöstö, kalusto, toimipisteet ja toimintavalmiusaika.”

Pelastustoiminnan palvelut tuottaa päätoiminen henkilöstö, puolivakinainen henkilöstö (toimenpidepalkkaiset) ja vapaaehtoinen henkilöstö (VPK). Paloasemia pelastuslaitoksella on maakunnan alueella yhteensä 83 kpl. Paloasemien nykyinen määrä ja sijainti mahdollistavat palvelutasopäätöksen edellyttämän tason mukaisen pelastustoiminnan palvelut.  Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella tehdyn Varsinais-Suomen paloasemien kuntokartoituksen perusteella on paloasemat laitettu kunnon / korjauskustannusten mukaiseen järjestykseen. Kuntokartoituksen loppuraportti on esitelty lautakunnassa aikaisemmin (Aluepelastuslautakunta 19.10.2011 § 78). Loppuraportin perusteella voidaan todeta, että valtaosa paloasemarakennuksista on tällä hetkellä vähintään kohtalaisessa kunnossa ja palvelevat ilman suurempia muutos-/korjaustoimia vision vuoteen 2017 asti. Toisaalta, muutamien nykyisten paloasemien osalta on lähivuosina tarvetta peruskorjaukselle tai jopa kokonaan uuden paloaseman rakentamiselle, jotta toimintaa voidaan tiloissa jatkaa vision vuoteen 2017 asti ja myös siitä eteenpäin.

Riskien kasvaessa, kasvaa myös pelastustoiminnan palveluiden tarve. Riskejä lisäävät uudet ns. riskikohteet, yleinen rakentaminen, asukasmäärän kasvu, liikennemäärien kasvu  jne. Jotta pelastustoimen palveluja pystytään tuottamaan kasvavien riskien edellyttämällä tasolla, tarvitaan joko uusia paloasemia tai nykyisten paloasemien valmiuden (miehitys, kalusto, lähtöaika) parantamista (palvelutason kehittäminen).

Palvelutason säilyttämisen edellyttämät muutokset

Jatkuvasti miehitettyjen paloasemien (24h) osalta, vuoteen 2017 mennessä, on perusteltua tehdä Paraisten ja Turun keskusaseman nykyisiin rakennuksiin laajat peruskorjaukset. Lisäksi Kärsämäen paloaseman heikko kunto edellyttää toimenpiteitä aseman osalta. Kärsämäen paloaseman nykytilaan ja toimintaan vaikuttavat olennaisesti myös heikot tieyhteydet ja sitä kautta heikentyneet toimintavalmiusajat riskikohteisiin nähden ja päättynyt sopimus ilmailuhallinnon kanssa lentoaseman valmiudesta. Tällöin perusteltuna vaihtoehtona peruskorjaukselle pidetään korvaavien tilojen rakentamista Kuninkojan / Myllyn alueelle välittömään ohikulkutien läheisyyteen. Uusi, nykyiset Kärsämäen paloasematilat korvaava ”Kuninkojan paloasema” parantaisi toimintavalmiudellaan laajalta alueelta pelastustoimen tuottamien palveluiden saatavuutta (ohikulkutien mahdollistamat nopeat liikenneyhteydet) huomioiden lisäksi nyt rakenteilla olevan Luolalan paloaseman sijainti ja Liedon Loukinaisten paloaseman sijainti. Nykyisen Kärsämäen paloaseman peruskorjauksen kustannusarvio vastaa uuden pienemmän ”Kuninkojan” paloaseman rakentamiskustannuksia.

Toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten seurauksena Kaarinan paloaseman tarkoituksenmukainen sijoituspaikka on Krossin alueella. Uudelle korvaavalle paloasemalle sijoittuisi myös alueen vpk. Hankesuunnittelu on tarkoituksenmukaista käynnistää vuoden 2014 aikana.

Sopimuspalokuntien käytössä olevien kiinteistöjen osalta vuoteen 2017 mennessä on hankesuunnittelussa ja mahdollisesti päätöksenteossa joko peruskorjauksen tai uudisrakentamisen (korvaavat tilat) osalta Kemiön, Piikkiön, Askaisten, Rymättylän, Korppoon, Hitis (Kemiönsaari), Turun Paattisten ja Tarvasjoen paloasemat.

Muut mahdolliset akuutisti esille tulevat hanke-ehdotukset (ennen vuotta 2017) esitellään aina talousarvioseminaarin yhteydessä aluepelastuslautakunnalle. 

Palvelutason kehittäminen

Palvelutason kehittäminen (=nostaminen nykyisestä tasosta) tulevaisuudessa koskee niitä alueita, joilla riskitaso nousee lähivuosina. Riskitasoa nostaa asukasmäärän ja liikenteen lisääntyminen, teollisuusrakentaminen sekä uudet mahdolliset riskikohteet. Harkittavana ja seurannassa ovat edelleen aikaisemman paloasemaverkkopäätöksen (visio 2017) mukaiset asiat:

”Vision vuoteen 2017 mennessä pelastuslaitoksen alueella riskitason olennaisia muutoksia tullee olemaan Hirvensalo/Satavan alueella, valtatie 8 varrella (Masku, Nousiainen, Mynämäki) sekä mahdollisesti Turku-Helsinki moottoritien varrella.

Pelastustoimen palvelujen osalta riskitason muutokset edellyttävät lähivuosina Satavan alueelle uuden paloaseman (24h) rakentamista ja miehittämistä. Valtatie 8 alueen osalta on mahdollista, että nykyistä VPK tuottamaa operatiivista palvelua täytyy vahvistaa ns. päiväpaloasemalla (0800-1600) hälytysmäärien kasvaessa nykyisestä. Valtatie 8 osalta muutos ei edellytä välttämättä uudisrakentamista tai laajaa peruskorjausta, mutta edellyttää noin neljän henkilötyövuoden lisäpanostamista.

Muita mahdollisia alueita, joilla lähivuosina riskitaso saattaa selkeästi nykyisestä nousta ovat Laitilan, Paimion ja Someron alueet. Alueilla on jo nyt ns. päiväpaloasema, joka on miehitettynä klo 8-16 ja jonka tukena on joko VPK tai puolivakinainen palokunta. Mikäli riskitaso ja hälytysmäärät nousevat merkittävästi nykyisestä tasosta, vaaditaan palvelutason säilyttämiseksi päätoimisia 24h paloasemia. Muutos ei edellytä välttämättä uudisrakentamista tai laajaa peruskorjausta, mutta edellyttää noin 16 henkilötyövuoden lisäpanostamista per paloasema. 24h paloaseman käyttömenot vuodessa ovat noin 1 miljoona euroa. Edellä mainituilla alueilla palvelutason kehittäminen voisi olla ajankohtaista vision ajanjakson viimeisinä vuosina tai vuoden 2017 jälkeen.”

Pelastusjohtaja Jari Sainio:

EhdotusVarsinais-Suomen aluepelastuslautakunta päättää hyväksyä edellä esitetyn päivitetyn Vision 2017 jatkosuunnittelun pohjaksi siten, että jokainen yksittäinen hankesuunnitelma hyväksytään aina erikseen aluepelastuslautakunnassa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.