Liite 5

Tulospalkkion maksamisen perusteet / tavoitteet Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksessa hallinto- ja toimistotehtäviä suorittaville vuodelle 2014:

Aluepelastuslaitoksen palvelualueiden ja toiminnallisten palveluyksiköiden taloudellista ja toiminnallista strategiaa sekä toimintaa ja kehittämistä, johtaa ja koordinoi laitoksen johtoryhmä. Hallinnon tulosalueen toimistohenkilöstö toimii koko laitosta palvelevissa tehtävissä, joista osa on erikoistuneita ja osa useammasta tehtäväalueesta koostuvia kokonaisuuksia, ja näillä on tulospalkkion määrittämisen perusteeksi soveltuvia mitattavia suoritteita.

Laitoksen ylimmän johdon ja hallinnon tulosalueen henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä on perusteltua rakentaa koko pelastuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuteen, jota mitataan mitattavissa olevien suoritteiden (palkanmaksu, sairaankuljetuslaskutus, ostolaskut ja asiakirjojen kirjaaminen) mukaan laskettavalla suoriteindeksillä. Lisäksi käytetään pelastustoimelle talousarviossa hyväksyttyjä tasapainotettuja tuloskortteja ja niissä määriteltyjä mittareita sekä talouden toteutumisen mittareita.

Ketkä kuuluvat tulospalkkion piiriin

Vuoden 2014 tulospalkkion piiriin kuuluvat laitoksen taloudellisesta ja toiminnallisesta johtamisesta sekä toiminnan resursoinnista vastaava johto (johtoryhmä) sekä hallinto- ja toimistotehtäviä suorittavista kaikki hallinnon toimistovirkailijat.

Tavoitteet, joiden toteutumista seurataan

Pelastustoimen säädökset asettavat tulospalkkion perusteena oleville toiminnallisille tavoitteille, so. ennaltaehkäisevälle työlle ja palotarkastuksille, operatiiviselle pelastustoiminnalle sekä väestönsuojelulle, koko pelastuslaitosta koskevat tavoitteet. Lisäksi toiminnan on oltava taloudellista ja laadullisesti korkeatasoista. Pelastustoimi järjestetään ja palvelut tuotetaan aluepelastuslautakunnan tekemän pelastustoimen palvelutasopäätöksen mukaisesti, ja tulospalkkiojärjestelmässä seurataan pelastustoimen palvelutasosta sekä taloudellisista ja laadullisista tavoitteista johdetuista hallintokunnan kriittisistä menestystekijöistä valittujen tavoitteiden toteutumista. Mittarit, joita seurataan, ovat:

1.  Työtyytyväisyys, jota seurataan kahden vuodenvälein suoritettavalla, henkilöstölle kohdistettavalla työtyytyväisyyskyselyllä.

2.  Asiakastyytyväisyys, jota seurataan kahden vuoden välein suoritettavalla, alueellisen pelastustoimen osakaskunnille kohdistettavalla kyselyllä.

3.  Taloudellisuus.

4.  Toimintavalmiusaika (johdon mittari)

5.  Suorite / henkilötyövuosi-indeksi (toimistohenkilöstön mittari).

Tavoitteiden painoarvot

Tavoitteiden saavuttamista mitataan viidellä mittarilla painoarvoin 10 – 65 %.

Mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan

Tasapainotetun tuloskortiston tavoitteiden saavuttamista seurataan ”liikennevalo” -symboleilla. Mittareiden kehittyminen tavoitteen suuntaan (vihreä), pysyminen ennallaan (keltainen) tai muuttuminen tavoitteen vastaiseen suuntaan (punainen) vaikuttaa tulospalkkioon, jota maksetaan täysi määrä mittarilta, jos väri on vihreä, 50 % mittarilta, jos väri on keltainen, ja tulos- palkkiota ei makseta lainkaan mittarilta, jos väri on punainen.

 • Työtyytyväisyys

Pelastustoimen henkilöstön kehittämisohjelman tavoitteina on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö tasapuolisesti, oikeudenmukaisesti ja henkilöstöä kannustavasti johdetussa pelastuslaitoksessa. Työntekijöiden työtyytyväisyyttä mitataan kahden vuoden välein toteutettavalla tyytyväisyyskyselyllä. Tavoitteena on aikaisempaan kyselyyn verrattuna parempi työtyytyväisyys.

 • Asiakastyytyväisyys

 Pelastustoimen alueellistamisen tavoitteena oli järjestää tasapuoliset ja oikeudenmukaiset palvelut pelastustoimen alueelle. Kuntientyytyväisyyttä palveluihin mitataan kahdenvuoden välein tyytyväisyyskyselyllä. Tavoitteena on kehittää palvelutasoa kuntien ja kuntalaisten toiveiden mukaisesti.

 • Taloudellisuus

Taloudellisuutta mitataan pelastuslaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen (pl. ensihoito) menojen vertailulla. Taloudellisuutta mittaavalla mittarilla talousarvion menojen toteutuma 99 % - 100,2 %:sti oikeuttaa 50 % - 100 %:n tulospalkkio-osuuteen tällä mittarilla.

 • Toimintavalmiusaika (johdon mittari)

Kiireellisten hälytystehtävien pelastustoiminnalle on määritelty riskiluokituksen mukainen toimintavalmiusaika, joka tarkoittaa pelastustoiminnanaloittamiseen hälytyksestä kulunutta aikaa. Toiminnan resursointi (paloasemien sijainti, miehitys ja kalusto) vaikuttaa toimintavalmiusaikoihin. Tavoitteena on, että 90 %:ssa hälytystehtävistä toiminta alkaa toimintavalmiusajan puitteissa. Mittarin mukaan ei makseta tulospalkkiota, jos toimintavalmiusaikaa ei saavuteta vähintään 50 %:ssa hälytyksistä.

 • Suorite / henkilötyövuosi -indeksi

Hallintokunnille on annettu tehtäväksi suunnitella toimintansa siten, että vuoteen 2012 mennessä mm. hallintoon käytettävissä oleva henkilötyö- vuosimäärä vähenee 15 %, mikä hallinnon tulosalueen osalta merkitsee vajaan 3 htv:n vähennystavoitetta ja siten suoritemäärien kasvua / henkilötyövuosi. Tavoitteen saavuttamista mitataan indeksillä, joka lasketaan mitattavissa olevien suoritemäärien (sairaankuljetuslaskutus-, Rondo-ostolasku- ja diariointimäärien, palkanlaskentatapahtumien, palotarkastusmaksujen, ERHE-maksujen) ja hallinnon henkilöstön normaalin henkilötyövuosimäärän mukaan saatavilla suorite/htv-luvuilla. Samalla tai pienemmällä henkilötyövuosimäärällä suoritetun lisääntyneen suoritemäärän osoittaman, toiminnan tehostumista mittaavan indeksin tuloksen mukaan, osa tehostumisen aikaansaamasta säästöstä osoitetaan tulospalkkiona hallinnon henkilöstölle.

Seuranta-ajanjakso

Seurantajakso on vuosi 2014.

Maksettavan tulospalkkion määrä

Tulospalkkioina maksetaan enintään 4 % tulospalkkion piiriin kuuluvien henkilöiden vuosiansioista, kuitenkin enintään 1.500 €. Kunkin henkilökohtainen maksuprosentti määräytyy koko laitokselle asetettujen, seurattavien tavoitteiden saavuttamisasteiden ja näiden painokertoimien mukaan.

Palvelussuhteen alkamisen ja päättymisen vaikutus

Henkilö, jonka palvelussuhde alkaa kesken seurantajakson, saa tulospalkkion työssäoloajan suhteessa. Henkilö, jonka palvelussuhde päättyy kesken seurantajakson muusta kuin eläkkeelle jäämisen johdosta, ei saa tulospalkkiota ao. seurantajaksolta.

Tulospalkkion maksaminen edellyttää vähintään 6 kuukauden palvelussuhdetta/ työssäoloa seurantajakson päättymiseen mennessä.

Työnteon määräaikaisen keskeytyksen vaikutus tulospalkkioon

Työnteon määräaikaisesti keskeytyessä maksetaan tulospalkkio vain työajan suhteessa vuosityöaikaan.

Keskeytettäessä työnteko palkattomalla virkavapaalla toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen johdosta ei tulospalkkiota makseta.

Henkilöiden tulospalkkioiden suuruuden määräytyminen

Henkilön kokonaispisteet (toiminnalliset + taloudelliset) muodostuvat asetettujen tavoitteiden saavuttamisprosentin ja taloudellisuusasteikon sijoituksen mukaan annettavien, painokertoimilla painotettujen pisteiden summalla, joka jaetaan maksimituloksen ja 4 %:n tulospalkkiokaton mukaan määräytyvällä jakajalla. Saatu tulos on ko. henkilön tulospalkkion maksuprosentti vuosiansioista.

 Liitteenä taulukko tulospalkkioprosentin muodostumisesta (liite 5:1).