Hankintalakimies Jukka Vanto 6.9.2012:

Asian tausta:

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus on Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimeksiannosta pyytänyt tarjouksia kolmesta C-luokan tehohoitoambulanssista. Annettuun määräaikaan, 1.8.2012 kello 11.00, mennessä saatiin kolme tarjousta joista yksi hylättiin tarjouspyynnön vastaisena. Profile Vehicles Oy:n (jäljempänä myös Profile) ja Veho Group Oy Ab:n / erikoismyynnin (jäljempänä myös Veho) tarjouksien todettiin täyttävän tarjouspyynnön vaatimukset ja niiden osalta suoritettiin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu tarjouspyynnössä asetetuilla vertailuperusteilla ja niiden painoarvoilla. Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta on hankintapäätöksellään 16.8.2012 § 71 muun ohella päättänyt, että kolme ambulanssia hankitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen antaneelta Veholta.

Hankintaoikaisua koskeva vaatimus perusteineen:

Profile on vaatinut oikaisua edellä mainittuun hankintapäätökseen. Profile on katsonut, että tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden painotus olisi määritelty virheellisesti kokonaishinnan ja vierailukustannusten osalta lopulliset vertailupisteet vääristävällä tavalla. Profilen mukaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ei siksi tullut valituksi.

Veho ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Hankintaoikaisuvaatimuksen arviointi:

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimuksen huomioon ottaen.

Hankintalain 41 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys.

Hankintalain 62 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on hyväksyttävä se, joka on hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan kohteeseen liittyvien vertailuperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006 vp, s. 107) todetaan, että ”Vertailuperusteiden ilmoittamisvelvoitteella pyritään edistämään hankintamenettelyn avoimuutta ja mahdollistamaan menettelyn jälkikäteinen arviointi. Tarjoajat voivat ottaa vertailuperusteet huomioon tarjouksia laatiessaan, mikä osaltaan edistää myös tarjousten vertailukelpoisuutta.”

Euroopan unionin tuomioistuin (30.11.2009 asti EY-tuomioistuin) on 24.1.2008 antamassaan tuomiossa (asia C-532/06, Emm. G. Lianakis AE ym. vastaan Dimos Alexandroupolis ym.) katsonut, että taloudellisten toimijoiden yhdenvertaista kohtelua koskevan periaatteen ja siitä seuraavan avoimuusvelvoitteen valossa edellytetään, että kaikki tekijät, jotka hankintayksikkö ottaa huomioon selvittääkseen, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin, ja niiden suhteellinen merkitys ovat mahdollisten tarjoajien tiedossa, kun nämä valmistelevat tarjouksiaan. Näin ollen hankintayksikkö ei voi soveltaa vertailuperusteisiin painotusta koskevia sääntöjä tai osatekijöitä, joita se ei ole etukäteen saattanut tarjoajien tietoon. Unionin tuomioistuin katsoi edellä mainitussa tuomiossaan, että julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista olisi se, että hankintamenettelyssä hankintayksikkö määräisi myöhemmin painoarvoja ja osatekijöitä tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa mainituille vertailuperusteille. Hankintayksikön on siis ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa tai hankintailmoituksessa ne vertailuperusteet, joita se aikoo soveltaa.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 25.10.2010 taltionumero 2805, joka on vuosikirjaratkaisu 2010:69, katsonut hankintayksikön menetelleen julkista hankintaa koskevien oikeusohjeiden vastaisesti kun hankintayksikkö oli soveltanut tarjousvertailussaan osatekijöiden painoarvoja, joita se ei ollut ilmoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa ja tarjousten vertailussa laskentakaavaa, joka ei ollut käynyt ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista sekä määrännyt vertailussa käyttämilleen osatekijöille painoarvoja, jotka eivät olleet ilmenneet tarjouspyynnöstä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että koska edellä mainittuja tarjousten valinnassa merkityksellisiä seikkoja ei ollut ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, tarjoajat eivät olleet tietoisia niiden merkityksestä tarjouksen valinnassa eivätkä ole siten voineet ottaa sanottuja seikkoja huomioon tarjousta laatiessaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hankintayksikön menettely tarjouspyynnön laatimisessa ja tarjouksia vertailtaessa ei näin ollen ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Korkein hallinto-oikeus on toisessa päätöksessään 26.3.2010 taltionumero 639, joka on vuosikirjaratkaisu 2010:19, katsonut hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti kun se ei ollut suorittanut tarjousten vertailua tarjouspyynnössä ilmoittamiensa hankinnan ratkaisemisen perusteiden mukaisesti ja kun se oli perustanut hankintapäätöksensä seikkoihin, joita se ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä hankinnan ratkaisemisen perusteiksi.

Markkinaoikeus on päätöksessään 87/09 todennut, että käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta valintaperusteena vertailuperusteiden sekä niiden suhteellisen painotuksen asettaminen edellyttää hankintayksiköltä nimenomaan etukäteistä harkintaa ja punnintaa muun ohella sen suhteen, mitä seikkoja ja kuinka paljon se arvostaa tavaroita tai palveluita hankkiessaan. Kuten oikeuskirjallisuudessa (Pekkala – Pohjonen: Hankintojen kilpailuttaminen ja sopimusehdot, 2010, s. 398) puolestaan on todettu, hankintayksikkö ei voi poiketa ilmoittamistaan valinta- tai vertailuperusteista tai niiden painotuksesta. ”Jos seikkaa ei ole etukäteen jo otettu huomioon, ei tällaista uutta perustetta voi enää huomioida siitä riippumatta, kuinka edullinen tai tarkoituksenmukainen ehto voisi hankintayksikön mielestä olla.”

Profile on sinänsä oikeassa todetessaan, että sen antama tarjous on hinnaltaan halvempi kuin tarjouskilpailun voittanut tarjous. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista ei kuitenkaan valita hinnaltaan halvinta tarjousta vaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tarjouspyynnössä oli myös ilmoitettu ne perusteet, joilla kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous valitaan. Näin ollen tarjoajat ovat etukäteen tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella voineet tietää miten eri vertailuperusteita tullaan vertailussa painottamaan.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohde ja ehdottomat vaatimukset” mukaan Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos varaa oikeuden vierailla valvomassa korin valmistuspisteessä kolme kertaa korin valmistuksen aikana. Käynneistä aiheutuvat kustannukset huomioidaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa.” Sekä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet että niiden painoarvot olivat määritelty etukäteen ja julkaistu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyynnön kohdan ”Tarjousten kokonaistaloudellisuuden arviointi” mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus ja sen vertailuperusteita hinta 70 prosentin painoarvolla ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen kahden työntekijän kolmen vierailun vierailukustannukset korin valmistuspisteessä 10 prosentin painoarvolla sekä takuuaika 20 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnössä tarjoajille varattiin mahdollisuus esittää hankintaan liittyviä kysymyksiä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteista taikka niiden painoarvoista ei esitetty kysymyksiä tai muitakaan kommentteja. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen katson, ettei tarjoajille ole voinut jäädä tarjouksia laadittaessa epäselväksi, millä vertailuperusteilla ja painoarvoilla tarjousten vertailu tullaan suorittamaan.

Vierailukustannuksille on tarjouspyynnössä asetettu tietty laskemistapa tarjousten vertailun suorittamiseksi. On kuitenkin huomioitava, että aluepelastuslaitokselle aiheutuvat todelliset vierailukustannukset selviävät vasta myöhemmin tulevaisuudessa.

Hankintayksikön tekemästä tarjousten vertailusta ja hankintapäätöksestä ilmenee, miten hankintayksikkö on soveltanut ja painottanut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiksi etukäteen ilmoittamiaan seikkoja. Vierailukustannusten suhteellinen merkitys on kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa vastannut sille tarjouspyynnössä ilmoitettua painoarvoa.

Kun hankintayksikkö on jo tarjouspyynnössä erikseen ilmoittanut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja niiden painoarvot, tarjoajat ovat voineet ottaa ne huomioon tarjouksia laatiessaan. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin myöskään sillä Profilen esittämällä perusteella, että Suomessa on vastaavantyyppisissä hankinnoissa käytetty tarjouspyynnöissä myös toisenlaista pisteytystapaa.

Kotimaisessa oikeuskäytännössä on puututtu lähinnä sellaisiin vertailuperusteisiin, jotka ovat olleet syrjiviä. Julkisia hankintoja koskevaan oikeuskäytäntöön (MAO 415/11) viitaten on todettava, että kun tarjouspyynnössä ei ole esitetty korin valmistumispaikalle mitään rajoituksia, tarjoajilla on myös ollut halutessaan mahdollisuus tarjota korin valmistuspaikaksi muutakin kuin tarjoajayrityksen sijaintipaikkaa.

Ottaen huomioon edellä mainitut seikat sekä hankintayksikölle kuuluvan velvollisuuden soveltaa tarjousvertailussaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettujen osatekijöiden painoarvoja ja laskentakaavaa katson, ettei hankintayksikkö ole menetellyt asiassa Profilen esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätökset

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta hylännee Profile Vehicles Oy:n hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen perusteettomana.

Oheismateriaali 1               Profile Vehicles Oy:n hankintaoikaisua koskeva vaatimus