Turun kaupunki, riskienhallintapäällikkö Heikki Kunnas 11.1.2012:

Yhteiskuntamme on rakennettu vahvasti sähköstä riippuvaiseksi ja kehitys lisää riippuvuutta.

Ilmasto on muuttunut siten, että voimakkaita sääilmiöitä esiintyy useammin ja niiden voima on kasvanut. Sääilmiöt ovat viime aikoina näyttäneet voimansa, vaikkakin Turku on selvinnyt vähäisin vaurioin niin vuoden 2010 kesämyrkyistä kuin vuoden 2011 joulun tuulistakin.

Sähköt voivat mennä poikki myös teknisistä syistä tai inhimillisen virheen johdosta sekä sabotaasin seurauksena.

Tekemäni kyselyn (marraskuu 2011) vastausten mukaan Turulla on hyvin vähän varavoimaa käytettävissään (sairaala-alue, hätäkeskus, polttoainejakelu).

Sähköttömyys aiheuttaa yhteiskunnassamme mm. seuraavia häiriöitä:

-kahvia ei keitetä (ruuanvalmistus loppuu)

-vettä ei saa (vain ½ - 1 vuorokautta ja vesitornit ovat tyhjät)

-polttoainetta ei saa (pumput toimivat sähköllä)

-WC:tä voi käyttää vain kerran (vesi loppu)

-kauppa sulkee ovensa (kassat eivät toimi)

-lämmitys loppuu (kiertovesipumppu ei pyöri, öljypoltin ei toimi)

-pimeää (ei valoja)

Jotta yhteiskuntamme selviäisi paremmin mahdollisista sähkön häiriötilanteista, ehdotan perustettavaksi aggregaatti-varikkoa, jossa olisi eri kokoisia aggregaatteja toimintavalmiina kriittisimpien kohteiden turvaamiseksi.

Kaikkein kriittisimpien kohteiden toki kuuluu huolehtia toimintansa varmistamisesta itse (esim. leikkaussali), mutta meillä on mm. useita hoitolaitoksia, veden ja jäteveden pumppaamoja, joissa ei ole tarkoituksenmukaista olla kiinteää varavoimaa, mutta joita pystyttäisiin toimivalla ja saatavilla olevalla aggregaatilla auttamaan.

Tällainen aggregaatti-varikko olisi tarkoituksenmukaista sijoittaa palvelemaan aluettamme yli kuntarajojen. Luonnollinen sijoituspaikka on aluepelastuslaitos.

On myös sovittava etukäteen, kuka päättää laitteiden sijoitteluista hädän hetkellä. Aluepelastuslaitoksella on kyky ja valmius tehdä nopeasti sijoitusratkaisut aggregaattien suhteen. On odotettavissa, että häiriötilanteessa syntyy kilpailutilanteita, eivätkä laitteet riitä kaikille tarvitsijoille. Tällöin ylikunnallinen organisaatio pystyy parhaiten tekemään kokonaisuuden kannalta häiriön hoitamiseksi hyvän päätöksen.

Kun aggregaatti-varikko on toiminnassa, se edellyttää palvelukohteissa etukäteen tehtyjä valmiustöitä aggregaatin nopean kytkennän mahdollistamiseksi. Tämä työ on ehdottomasti varmistettava.

Koska aggregaattien määrän ei tarvitse olla kaikkien tarvitsevien kohteiden yhteismäärä, voidaan liikkeelle lähteä jollakin arviolla. Voisi ajatella, että pitää pystyä sähköistämään kaksi isompaa kohdetta (vanhainkoti, vesipumppaamo) ja useita pienempiä kohteita. Arvioisin tällaisten laitteiden hankintakustannuksen jäävän alle 500.000 euron. Laitteet edellyttävät kuitenkin jatkuvaa huoltoa ja testausta (vähintään kerran kuussa testausta), sekä tarvittavaa kuljetuskapasiteettia tarpeen tullessa.

Ehdotan, että aluepelastuslautakunta käynnistää selvityksen, jossa kunnat luetteloivat kohteensa, joissa sähkön puuttuminen aiheuttaa merkittävää haittaa, eikä varajärjestelyjä ole olemassa. Selvityksen pitäisi sisältää ko. paikan sähkötarvemitoituksen sekä arvion vahingoista tai haitoista, joita sähköttömyys kohteessa aiheuttaa (esim. 50.000 henkilöä ilman vettä, 100-paikkainen vanhainkoti pimeänä ja kohta kylmänä).

Tällainen selvitystyö olisi hyvä saada toteutettua alkuvuodesta 2012 ennen talousarvion laadintaa vuodelle 2013. Mahdollinen aggregaatti-varikko voisi siten käynnistyä vuoden 2013 aikana.

Seuraavaa myrskyä odotellessa.