Pelastusjohtaja Jari Sainio 7.2.2007 ja pelastuspäällikkö Mika Kontio 20.4.2011:

Visio 2017

Aluepelastuslautakunta on kuntia kuultuaan 8.9.2004 § 90 hyväksynyt Pelastuslain (Pelastuslaki 468/2003) edellyttämän pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätös tehdään valtuustokausittain ja on neljän vuoden mittainen. Nykyinen päätös on voimassa vuosina 2005- 2008 ja seuraava palvelutasopäätös tehdään vuosille 2009- 2012. 

Aluepelastuslautakunta on kuntia kuultuaan 23.10.2008 § 95 hyväksynyt Pelastuslain (Pelastuslaki 468/2003) edellyttämän pelastustoimen palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätös tehdään valtuustokausittain ja on neljän vuoden mittainen. Nykyinen päätös on voimassa vuosina 2009-2012 ja seuraava päätös tehdään vuosille 2013-2016.

Nykyisessä palvelutasopäätöksessä määritellään mm. se operatiivinen palvelutaso (pelastustoiminta), johon aluelaitoksen on alueellaan päästävä. Operatiivisen toiminnan suunnittelun pohjana käytetään valtakunnallista riskianalyysiä. Pelastustoiminnasta on nykyisessä palvelutasopäätöksessä todettu mm seuraavaa:

”3. Pelastustoiminta

Pelastustoiminnan voimavarat on mitoitettava siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien perusteella ovat todennäköisiä. Uhkien arviointi on tarpeen tehdä määrävälein ja aina kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä tapahtuu pelastustoiminnan kannalta merkittäviä muutoksia. Uhkien arvioinnissa määritetään riskialueet ja erityiset riskikohteet. Arvioitujen uhkien perusteella mitoitetaan henkilöstö, kalusto ja toimintavalmiusaika.

Päätös pelastustoiminnan suunnittelusta:

 Pelastustoiminnan suunnittelun perustana käytetään riskianalyysia, jota päivitetään määrävälein. Operatiivinen toimintavalmius sisältää riskianalyysin edellyttämien paloasemien miehityksen, kaluston ja lähtöajan. Operatiivista toimintavalmiutta määriteltäessä huomioidaan eri palokuntamuodot, joista hälytetään lähinnä tarkoituksenmukaiset yksiköt kuntarajoista riippumatta (vakinainen, puolivakinainen, sopimuspalokunta).

Operatiivista toimintavalmiutta ylläpidetään samankaltaisena ympäri vuoden.”

Operatiiviset palvelut tuottaa päätoiminen henkilöstö, sivutoiminen henkilöstö (ns. ½-vakinainen) ja vapaaehtoinen henkilöstö (VPK). Tukikohtia (paloasemia) pelastuslaitoksella on yhteensä lähes 80 kpl. Valtaosa paloasemarakennuksista on tällä hetkellä hyvässä tai ainakin kohtalaisessa kunnossa ja palvelevat ilman erillisiä suurempia muutos/korjaustoimia vision vuoteen 2017 asti. Paloasemien nykyinen määrä ja sijainti mahdollistavat hyvin palvelutasopäätöksen edellyttämän tason mukaisen operatiivisen toiminnan. Uuden paloaseman rakentaminen maksaa noin 3-4 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset (sisältäen henkilökustannukset) vaihtelevat 24h paloaseman noin 1 miljoonasta eurosta per vuosi noin 100 000 euroon per vuosi (VPK). Päivisin miehitetyn paloaseman (8h) käyttökustannukset ovat noin 300 000 euroa vuodessa.

Muutamien nykyisten paloasemien osalta on lähivuosina tarvetta peruskorjaukselle tai jopa kokonaan uuden paloaseman rakentamiselle, jotta toimintaa voidaan tiloissa jatkaa vision vuoteen 2017 asti. Nämä hankkeet voidaan määritellä otsikon ”Palvelutason säilyttämisen edellyttämät muutokset” alle.

Muutamien nykyisten paloasemien osalta on lähivuosina tarvetta peruskorjaukselle tai jopa kokonaan uuden paloaseman rakentamiselle, jotta toimintaa voidaan tiloissa jatkaa vision vuoteen 2017 asti ja myös siitä eteenpäin. Nämä hankkeet voidaan määritellä otsikon ”Palvelutason säilyttämisen edellyttämät muutokset” alle. Korjaustarpeisiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä otetaan tarkemmin ja laajemmin kantaa erillisessä esittelyssä, joka perustuu aluepelastuslaitoksen paloasemien kuntokartoitushankkeeseen (EAKR).

Turun seudulla palvelutasopäätöksen mukainen minimitaso olisi saavutettavissa myös nykyistä harvemmalla paloasemaverkolla, mutta edellytyksenä on kahden uuden paloaseman rakentaminen. Nämä hankkeet voidaan määritellä otsikon ”Toiminnan tehostaminen ”alle. Riskien kasvaessa, kasvaa myös operatiivisten palveluiden tarve. Riskejä lisäävät uudet riskikohteet, yleinen rakentaminen, asukasmäärän kasvu, liikennemäärien kasvu, jne. Jotta pelastustoimen palveluja pystytään tuottamaan kasvavien riskien edellyttämällä tasolla, tarvitaan joko uusia paloasemia tai nykyisten paloasemien valmiuden (miehitys, kalusto, lähtöaika) parantamista. Nämä hankkeet voidaan määritellä otsikon ”Palvelutason kehittäminen ”alle.

Palvelutason säilyttämisen edellyttämät muutokset

Sopimuspalokuntien käytössä olevat paloasemakiinteistöt ovat pääosin kohtalaisessa kunnossa, osa jopa hyvässä kunnossa, ja palvelevat siten riittävän hyvin vision vuoteen 2017 asti. Pyhärannan, Kiskon, Liedon, Metsämaan ja Merimaskun VPK:ien paloasemat vaativat lähivuosina joko peruskorjausta tai osa jopa kokonaan uusia korvaavia tiloja.

Sopimuspalokuntien käytössä olevat paloasemakiinteistöt ovat vaihtelevassa kunnossa. Tarkempi kuvaus sopimuspalokuntien käytössä olevista kiinteistöistä saadaan syksyllä 2011 lautakunnan esittelyyn tuotavassa paloasemien kuntokartoitushankkeen (EAKR) loppuraportissa.

Jatkuvasti miehitettyjen paloasemien (24h) osalta vuoteen 2017 mennessä täytyy Loimaan, Liedon, Jaanin, Paraisten, Naantalin ja Turun keskuspaloaseman nykyisiin rakennuksiin tehdä laajat peruskorjaukset tai rakentaa kokonaan uudet korvaavat tilat. Toisaalta, jos Turun seudun alueelle rakennetaan nyt esitetyt kaksi uutta paloasemaa, voidaan Artukaisten, Liedon, Jaanin, Naantalin ja Raision nykyisistä tiloista luopua.

Jatkuvasti miehitettyjen paloasemien (24h) osalta vuoteen 2017 mennessä täytyy Paraisten ja Turun keskusaseman nykyisiin rakennuksiin tehdä laajat peruskorjaukset tai rakentaa kokonaan uudet korvaavat tilat. Aikaisempaan päätökseen on tullut uutena tekijänä Kärsämäen paloaseman kunto (heikko – peruskorjaustarve) osana palvelutason säilyttämisen edellyttämiä muutoksia. Kärsämäen paloaseman nykytilaan ja toimintaan vaikuttavat olennaisesti myös heikot tieyhteydet ja sitä kautta heikentyneet toimintavalmiusajat riskikohteisiin nähden ja päättynyt sopimus ilmailuhallinnon kanssa lentoaseman palo- ja pelastusturvallisuuden valmiudesta. Peruskorjausta huomattavasti perustellumpana vaihtoehtona pidetään korvaavien tilojen rakentamista Kuninkojan alueelle välittömään ohikulkutien läheisyyteen. Hanke on toteutuessaan arviokustannuksiltaan neljännes muun muassa Liedon paloasemahankkeeseen (noin 5 M€) verrattuna. Uusi, nykyiset Kärsämäen paloasematilat korvaava ”Kuninkojan paloasema” parantaisi toimintavalmiudellaan laajalta alueelta pelastustoimen tuottamien palveluiden saatavuutta (ohikulkutien mahdollistamat nopeat liikenneyhteydet) huomioiden lisäksi nyt päätöksenteossa olevan RaiNa aseman sijainti ja rakenteilla oleva Liedon paloaseman sijainti. Nykyisen Kärsämäen paloaseman peruskorjauksen kustannusarvio vastaa uuden pienemmän ”Kuninkojan” paloaseman rakentamiskustannuksia.

Toiminnan tehostamisen edellyttämät muutokset

Pelastustoimen kustannuksista valtaosa on henkilöstökustannuksia. Muita suuria kustannustekijöitä ovat kalusto (huolto, korjaus, hankinta) ja tilavuokrat. Turun seudun jatkuvasti miehitetyt paloasemat ovat Naantali, Raisio, Artukainen, Kärsämäki, Lieto, Jaani, Kaarina ja Keskuspaloasema. Kunkin paloaseman paikka on aikanaan valittu siten, että paloaseman sijainti palveli mahdollisimman hyvin aikaisempaa kuntapohjaista pelastustointa. Nykyisessä alueellisessa pelastustoimessa lähes samantasoinen ja joka tapauksessa riittävä palvelutaso olisi mahdollista saavuttaa myös nykyistä harvemmalla paloasemaverkolla. Paloasemien määrän vähentämisen edellytyksenä on kuitenkin kahden uuden paloaseman rakentaminen Turun seudulle siten, että uudet paloasemat ovat operatiivisesti keskeisillä paikoilla pääliikenneväylien varrella.

Turun seudun nykyisin miehitettyihin paloasemiin (sijainnit) on tulossa muutoksia jo tehtyjen päätösten kautta. Nykyisessä maakunnallisessa pelastustoimessa (ei kuntarajoja) on mahdollisuus saavuttaa päätetty palvelutaso aikaisempaa harvemmalla asemaverkolla, kun uudet asemat ovat sijoitettu pääliikenneväylien varrelle.

Naantalin, Raision ja Artukaisten alueen operatiiviset palvelut on mahdollista tuottaa myös yhdeltä uudelta paloasemalta yhdessä Keskuspaloaseman, Kärsämäen ja sopimuspalokuntien nykyisten paloasemien kanssa. Rakennettavan uuden paloaseman tulee sijaita Naantalin ja Raision nykyisten paloasemien välillä päätien varrella. Paloaseman yhteyteen olisi myös mahdollista sijoittaa tilat molemmille alueen VPK:lle.

Tehdyn RaiNa –paloasemapäätöksen (aluepelastuslautakunta 24.3.2011 § 30) mukaisesti Naantalin Luolalaan suunnitellaan rakennettavaksi uutta korvaavaa paloasemaa. Naantalin, Raision ja Artukaisten alueen operatiiviset palvelut on tarkoitus tuottaa uudelta RaiNa paloasemalta (Luolala, Naantali) yhdessä Turun keskuspaloaseman, Kärsämäen paloaseman (sijainnin muutostarve tai peruskorjaustarve) ja alueen sopimuspalokuntien kanssa. Hanke odottaa Naantalin kaupungin päätöstä toteutuksesta.

Nykyisen Jaanin paloaseman vastuualueen operatiiviset palvelut olisi mahdollista tuottaa palvelutasopäätöksen mukaisina nykyiseltä Kaarinan paloasemalta, Keskuspaloasemalta, Liedon ”uudelta” paloasemalta yhdessä alueen sopimuspalokuntien kanssa. Edellytyksenä on, että Liedon nykyinen paloasema korvataan uudella paloasemalla, joka sijoittuisi lähelle ohikulkutietä valtatie 10 varrelle. Uudelta paloasemalta olisi mahdollista osoittaa myös tilat Liedon VPK:lle.

Liedon Loukinaisiin on rakenteilla Liedon nykyiset paloasematilat ja Turun Jaanin nykyiset paloasematilat korvaava uudisrakennus. Uudelle paloasemalle sijoittuu myös Liedon vapaaehtoinen palokunta ry. Loukinaisiin sijoittuva paloasema pystyy tuottamaan palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut yhdessä Kaarinan paloaseman, Turun keskusaseman ja alueen sopimuspalokuntien kanssa.

Toteuttamalla edellä mainitut tehostamistoimenpiteet voidaan vaadittu palvelutason minimitaso toteuttaa nykyistä pienemmällä henkilö- ja kalustomäärällä. Henkilöstömäärävaihtoehdot esitellään aluepelastuslautakunnalle talousarvion esittelyn yhteydessä sekä osana palvelutasopäätöstä. Hankkeiden ensisijainen tavoite ei ole säästäminen vaan taloudellisuuden ja tehokkuuden uudelleen arviointi (määrärahojen uudelleen kohdentaminen).

Palvelutason kehittäminen

Palvelutason kehittäminen (=nostaminen nykyisestä tasosta) tulevaisuudessa koskee niitä alueita, joilla riskitaso nousee lähivuosina. Riskitasoa nostaa asukasmäärän ja liikenteen lisääntyminen, teollisuusrakentaminen sekä uudet mahdolliset riskikohteet. Vision vuoteen 2017 mennessä pelastuslaitoksen alueella riskitason olennaisia muutoksia tullee olemaan Hirvensalo/Satavan alueella, valtatie 8 varrella (Masku, Nousiainen, Mynämäki) sekä mahdollisesti Turku-Helsinki moottoritien varrella.

Pelastustoimen palvelujen osalta riskitason muutokset edellyttävät lähivuosina Satavan alueelle uuden paloaseman (24h) rakentamista ja miehittämistä. Valtatie 8 alueen osalta on mahdollista, että nykyistä VPK tuottamaa operatiivista palvelua täytyy vahvistaa ns. päiväpaloasemalla (0800-1600) hälytysmäärien kasvaessa nykyisestä. Valtatie 8 osalta muutos ei edellytä välttämättä uudisrakentamista tai laajaa peruskorjausta, mutta edellyttää noin neljän henkilötyövuoden lisäpanostamista.

Muita mahdollisia alueita, joilla lähivuosina riskitaso saattaa selkeästi nykyisestä nousta ovat Laitilan, Paimion ja Someron alueet. Alueilla on jo nyt ns. päiväpaloasema, joka on miehitettynä klo 8-16 ja jonka tukena on joko VPK tai puolivakinainen palokunta. Mikäli riskitaso ja hälytysmäärät nousevat merkittävästi nykyisestä tasosta, vaaditaan palvelutason säilyttämiseksi päätoimisia 24h paloasemia. Muutos ei edellytä välttämättä uudisrakentamista tai laajaa peruskorjausta, mutta edellyttää noin 16 henkilötyövuoden lisäpanostamista per paloasema. 24h paloaseman käyttömenot vuodessa ovat noin 1 miljoona euroa. Edellä mainituilla alueilla palvelutason kehittäminen voisi olla ajankohtaista vision ajanjakson viimeisinä vuosina tai vuoden 2017 jälkeen.