HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ (KAKSI VUOTTA)
Lailla pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001) päätettiin, että pelastustoimi järjestetään alueellisena 1.1.2004 alkaen. Valtioneuvosto oikeutettiin päättämään alueista, joiden kuntien tuli 31.12.2002 mennessä tehdä sopimus pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä.
Valtioneuvosto päätti 7.12.2002 / 174 pelastustoimen alueista. Päätöksen mukaan Varsinais-Suomi muodostaa pelastustoimen alueen. Alueen kielellisen jaotuksen osalta valtioneuvosto päätti, että Varsinais-Suomen alue on suomenkielinen suomenkielisten kuntien osalta, ruotsinkielinen ruotsinkielisten kuntien osalta ja kaksikielinen kaksikielisten kuntien osalta. Alueen asukkaiden enemmistö on suomenkielinen.
Koska Varsinais-Suomen kunnat eivät päässeet tarvittavaan yksimielisyyteen yhteistoiminnan järjestämisestä, määräsi valtioneuvosto 5.3.2003 alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) nojalla, että Varsinais-Suomen pelastustoimen alueella on noudatettava alueelle yhteisesti neuvotellun sopimusehdotuksen ehtoja. Aluepelastuslaitos on vastannut 1.1.2004 alkaen pelastuslain mukaisten tehtävien hoitamisesta Varsinais-Suomen alueella.
Varsinais-Suomen alueen muiden kuntien henkilöstö siirtyi 1.1.2004 Turun kaupungin palvelukseen Turun kaupungin perustamiin lähinnä vastaaviin virkoihin ja tehtäviin. Muut kunnat lakkauttivat siirtyvän henkilöstön virat ja toimet 1.1.2004 alkaen. Pelastuslain (468/2003) mukaan päätoimisesti pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto, joka täsmennetään valtioneuvoston pelastustoimesta antamassa asetuksessa (787/2003). Lain ja asetuksen määräämän kelpoisuuden lisäksi virkoihin ja työsuhteisiin liitetään vakanssikohtaisia vaatimuksia ja Turunmaan kuntien virkoja ja työsuhteita vastaaviin vakansseihin kielitaitovaatimukset, jotka vastaavat näissä tällä hetkellä olevia vaatimuksia.
Uudet virat tai toimet täytettiin aluelaitoksen sisäisillä hauilla. Perustettujen vakanssien kelpoisuusehdoista huolimatta siirrettävät henkilöt olivat / ovat kelpoisia vastaaviin virkoihin ja tehtäviin. Tehtävät, joihin liittyy tai saattaa liittyä julkisen vallan käyttöä, perustettiin/perustetaan viroiksi, muut työsuhteiksi. Pelastustoimen operatiivisen ja teknisen henkilöstön virka- ja työsuhteissa noudatetaan teknisten sopimuksen ehtoja (TS), muiden KVTES:n ehtoja.
Nyt esitettävään lyhyen aikavälin henkilöstösuunnitelmaan otetaan mukaan Turun kaupungin henkilöstöraportin mukainen strategia -ajattelu, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen strategia 2020 luonnos (laajennettu johtoryhmä + henkilöstönedustajat), Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen operatiivisen henkilöstön ikä ja työssä suoriutumisen –kysely tulokset, laitoksen johtoryhmän näkemykset pelastuslaitoksen palveluista (asiakkuus –projekti, strategiaprojekti) ja maan eduskunnan käsittelyssä olevat lakiluonnokset Pelastuslaista ja Terveydenhuoltolaista . Muilta osin teksti noudattelee pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmaa (Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta 15.2.2007 § 21).
Nykytilannekuvaus
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen henkilöstö koostuu päätoimisesta (580) ja toimenpidepalkkaisesta (100) henkilöstöstä virkapiirinä koko Varsinais-Suomen maakunnan alue. Lisäksi pelastustoimen palveluita sopimusperusteisesti tuottaa 70 sopimuspalokuntaa, joiden henkilöstön (n.1200 henkilöä) palkkioista pelastuslaitos vastaa joko suoraan henkilöille tai yhdistykselle. Henkilöstömäärä vastaa pelastuslain, toimintavalmiusohjeen, palvelutasopäätöksen, ensihoitosopimusten ja toimintasäännön velvoitteita pelastuslaitoksen palveluiden tuottamiseksi.
Päätoiminen henkilöstö on jaettu toiminnallisten ja maantieteellisten tulosalueiden henkilöstöön (toimintasääntö). Maantieteellisillä tulosalueilla käsitetään Paraisten alue, Turun alue, Uudenkaupungin alue, Loimaan alue ja Salon alue. Lisäksi toiminnallisina tulosalueina käsitetään: pelastustoiminta, ensihoito, riskienhallinta (palotarkastus, varautuminen ja koulutus) sekä tukipalvelut (hallinto, talous, tekniikka).
Pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstö on lähes pääsääntöisesti vuorotyötä tekevää henkilöstöä toimien koko maakunnan alueella. Pelastustoimintaan liittyen maakunnan alueella on järjestetty pelastustoimen tehtävien johtamisjärjestelmä (päällystöpäivystys), joka toteutetaan vapaamuotoisilla varallaolojärjestelmillä (6) ja yhdellä ”kasarmoidulla” päivystäjällä. Päivystysjärjestelmät perustuvat sisäasianministeriön toimintavalmiusohjeeseen ja pelastuslaitoksen palvelutasopäätökseen. Muu kuin pelastustoiminnan- ja ensihoidonhenkilöstö on päivätyöaikaa tekevää henkilöstöä.
Lyhyen aikavälin kehittämis- ja muutostarpeet
Pelastuslaitoksen johtaminen ja organisointi
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen johtamisesta on päätetty johtosäännöllä (Turun kaupunginvaltuusto (2009). Johtosääntö jakaa päätösvallan Turun kaupungin, aluepelastuslautakunnan ja pelastusjohtajan kesken. Johtosäännölle ei laitoksen johtoryhmän näkemyksen mukaan ole päivitystarvetta lyhyellä aikavälillä.
Pelastustoiminta
Pelastustoiminnan henkilöstöresurssit määritellään pelastustoimen palvelutasopäätöksessä. Henkilöstöresurssien sijoittumista tukee paloasemaverkosto, jonka kehittämiseksi aluepelastuslautakunta on päättänyt paloasemaverkosto vision 2017. Pelastuslaitoksen johtoryhmän mukaan pelastustoimintaan nyt osoitetut miehistön ja alipäällystön henkilöstöresurssit ovat nykyiseen paloasemaverkkoon nähden oikein mitoitetut. Mikäli visio 2017 paloasemaverkostosta toteutuu, niin henkilöstömäärää edellä mainituissa henkilöstöryhmissä on mahdollisuus supistaa. Taulukkomuotoisessa henkilöstösuunnitelmassa todetaan asian päätöksenteon keskeneräisyys ja päätösten mahdollisten vaikuttavuuksien esittely päätöksenteon toteutumisten jälkeen. Ensisijaisesti kyseessä ovat päätökset Liedon paloaseman ja RaiNa paloaseman vuokraamisista ja sitä kautta miehistö- ja alipäällystövakanssien vähentämisestä (tai uudelleen sijoittamisesta).
Pelastustoiminnan lakisääteinen onnettomuustehtävien hoitaminen edellyttää operatiivista johtamisvalmiutta toimintavalmiusohjeen mukaisesti koko maakunnan alueella. Nykytilanteessa virka-ajan ulkopuolinen johtaminen on toteutettu lähes pääsääntöisesti vapaamuotoisesta varallaolosta kaikilla maantieteellisillä tulosalueilla. Pelastuslaitoksen johtoryhmän näkemyksen mukaisesti muiden kuin suurten kaupunkien osalta pätevän pelastusalanhenkilöstön ja tässä tapauksessa erityisesti pelastustoiminnan operatiiviseen johtamiseen pätevän henkilöstön rekrytointi on vaikeaa tai lähes mahdotonta. Sama tilanne on todettu mm. Tampereen, Kymen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksissa, joissa toimenpiteet on ongelman poistamiseksi ja johtamisen varmistamiseksi / turvaamiseksi jo käynnistetty. Pelastustoiminnan päällystötasoinen operatiivinen johtamisjärjestelmä on uusittava vuoden 2011 aikana siten, että sen on mahdollista aloittaa vuoden 2012 alusta alkaen. Uudistettu johtamisjärjestelmä on valmistelussa ja valmistelun odotetaan saapuvan esittelyyn ja päätöksentekoon keväällä 2011. Päätöksellä tullee olemaan vaikutus jo vuoden 2011 henkilöstösuunnitelmaan, joten taulukkomuotoisessa henkilöstösuunnitelmassa todetaan asian päätöksenteon keskeneräisyys ja päätöksen mahdollisten vaikuttavuuksien esittely päätöksenteon toteutumisen jälkeen.
Pelastustoiminnan tulosalueella on lisäksi johtoryhmän näkemyksen mukaisesti syytä päivittää nimikkeiden kokonaismäärät vastaamaan toimintaa ja asemamiehityksiä vastaaviksi. Tarve huomioidaan taulukkomuotoisessa henkilöstösuunnitelmassa nimikemuutoksina.
Ensihoitopalvelut
Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluita erillisten sopimusten mukaisesti. Kustannuksista vastaavat tilaajaorganisaatiot täysimääräisesti. Ensihoitopalvelu työllistää tällä hetkellä 161 henkilöä. Pääosa ensihoitopalveluiden työsopimuksista on sidottu määräaikaisiin virkoihin vuoden 2011 loppuun asti. Virkojen määräaikaisuuden perusteena on odotettavissa oleva ensihoitopalvelun järjestämisvastuun muutos, joka liittyy maan eduskunnan käsittelyssä olevaa terveydenhuoltolakiin (astuu todennäköisesti voimaan toukokuussa 2011). Koska asia lain päätöksenteon osalta on kesken, niin pelastuslaitoksen johtoryhmän näkemyksen mukaan tässä vaiheessa on mahdotonta määritellä mahdollisia henkilöstömuutostarpeita osaksi henkilöstösuunnitelmaa. Taulukkomuotoisessa henkilöstösuunnitelmassa todetaan asian päätöksenteon keskeneräisyys ja tulevan päätöksen mahdollisten vaikuttavuuksien esittely sopimusneuvotteluiden jälkeen.
Riskienhallinta
Suomen eduskunnan käsittelyssä oleva Pelastuslaki on tuomassa alueellisille pelastuslaitoksille velvoitteen laatia alueen valvontasuunnitelma. Pelastuslain myötä laadittavan valvontasuunnitelman vaikutukset ovat laatua korostavia, kuten pelastuslaitoksen strategiakin on. Käytännössä valvontasuunnitelma on osa pelastustoimen palvelutasopäätöstä, jossa määritellään mm. palotarkastustoiminnan ja turvallisuusviestinnän minimitaso ennen kaikkea laadullisesti. Pelastuslaitoksen johtoryhmän näkemyksen mukaan valvontasuunnitelmalla on vaikutuksensa henkilöstöön, mutta käytännössä asia voidaan valmistella vasta vuonna 2011 ja valvontasuunnitelman odotetaan astuvan voimaan vuoden 2012 alusta. Laadullisten merkitysten korostuminen ohjaa myös henkilöstösuunnittelua ja toiminnan toteuttamista asiantuntijaorganisaatiolla eikä niinkään maantieteellisiin rajoihin ja määriin henkilöstöä sitouttaen (tarkoituksen mukaista huomioida myös toimintasäännössä). Taulukkomuotoisessa henkilöstösuunnitelmassa todetaan asian päätöksenteon keskeneräisyys ja tulevan päätöksen mahdollisten vaikuttavuuksien esittely Pelastuslain vahvistamisen ja valvontasuunnitelman hyväksynnän jälkeen.
Tukipalvelut
Hallinnon tulosalue sisältää henkilöstöhallinnon. Henkilöstöhallinnolle ei ole organisoitu erillistä päätoimista henkilöstöä. Pelastuslaitoksen johtoryhmän näkemyksen mukaan toimintasäännön muutoksella henkilöstöhallintoon voitaisiin kohdentaa ilman uusia palkkakustannuksia asiantuntijoita (luonnollinen poistuma – rekrytointi – nimikemuutos). Henkilöstöhallinnon vahvistamista puoltavat työntekijöiltä saadut palautteet (Kunta 10, ikä- ja työssä suoriutuminen –kysely) sekä pelastuslaitoksen vaihtoehtoisten urapolkujen –projektin käynnistäminen vuonna 2011. Asia huomioidaan ensivaiheessa taulukkomuotoisessa henkilöstösuunnitelmassa.
Hätäkeskus – toiminnasta annettujen säädösten mukaan hälytysalue laajentuu vuoteen 2015 siten, että se kattaa Varsinais-Suomen maakunnan lisäksi Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen pelastuslaitosten alueet. Pelastuslaitoksen johtoryhmän mukaan, muutokseen on perusteltua varautua pelastuslaitosten yhteisellä etukäteissuunnittelulla ja että nykyisen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen infopisteen toiminnan uudelleen tarkastelulla (jatkossa viesti- ja johtokeskus). Valmistelutarve huomioidaan taulukkomuotoisessa henkilöstösuunnitelmassa.
Yhteenveto
Alueellisen pelastustoimen kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää hyväksyä maakunnallinen toiminta ilman seutukunta- /kuntarajoja. Näin asiaa tarkastellen pelastustoimen palvelutuotannon sijoittaminen riskikartoituksen mukaisesti antaa mahdollisuuden palveluiden tasapuoliseen tuottamiseen laatua korostaen (asiantuntijaorganisaatio). Johtamisen työkaluina on ensiarvoisen tärkeää saada johtosääntö – toimintasääntö – pelastuslaitoksen strategia 2020 - palvelutasopäätös – valvontasuunnitelma ”työkalut” sellaiseen muotoon, että maakunnallisen palvelun tuottaminen on laadukasta ja tasapuolista. Näillä on merkittävä vaikutus myös henkilöstöstrategiaan ja pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelmaan.
Toiminnallisten muutostarpeiden lisäksi merkittävimpänä kehittämishankkeena on keskeneräisenä palkkauksen eriarvoisuuden korjaaminen. Tästä kehittämishankkeesta on jäljellä kaksi vuotta (kokonaisuus neljä vuotta). Palkkauksen eriarvoisuuden korjaamisen jälkeen seuraavana kehittämishankkeena odottaa työn vaativuuden mukaisen palkkausjärjestelmän kehittäminen ja Varsinais-Suomen pelastushenkilöstön palkkauksen kehittäminen tavoitteellisesti lähemmäksi valtakunnallisesti keskiarvoa (rekrytointi ongelman korjaaminen, palkkauksen kehittäminen). Tämän kehittämishankkeen rahoitus on mahdollista toteuttaa toimintaa tehostamalla.
Eläköityminen vaikuttaa olevan näinkin suuressa organisaatiossa ”maltillista”. Keskiarvona 10 henkilöä vuodessa eikä suuria harppauksia ole näköpiirissä. Sen sijaan työssä jaksaminen ja työhön asetetut fyysiset vaatimukset etenkin palomiesten osalta tuottavat henkilöstön tehtäviin sijoittelussa ongelmia. Vastauksia em. kysymyksiin on haettu pelastuslaitoksen ja aluetyöterveyslaitoksen yhteistyössä järjestämässä operatiiviselle henkilöstölle suunnatussa kyselyssä, jonka vastauksia on käsitelty työyhteisössä syksyn 2005 ja talven 2008/2009 aikana. Kysely toistetaan määräajoin, jolloin saavutetaan selkeät kehittämistarpeet työssä jaksamisen osalta. Kyselyn nimi on ikä ja työssä suoriutuminen. Kyselyistä on nyt tarkoituksenmukaista siirtyä projektiin, jossa haetaan arjen keinoja tilanteen helpottamiseksi (pelastushenkilöstön urapolut ja työ hyvinvointi Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksessa). Projektikokonaisuudesta on alustavasti sovittu Tampereen, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten välillä. Projekti on tarkoitus käynnistää alkuvuodesta 2011.