Pelastusjohtaja Jari Sainio 5.5.2009:  

Pelastustoimi on pelastuslailla (468/2003) säädettyä toimintaa, joka vuoden 2004 alusta on ollut alueellista. Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen toimialue kattaa koko maakunnan, tällä hetkellä 28 kuntaa, ja maakunnan kunnat rahoittavat pelastustoimen järjestelyt ja toiminnan. Pelastuslaitoksella on jokaisessa kunnassa toimipiste, joko päätoimisesti miehitetty tai sitten sopimuspalokunnan toimesta miehitetty. Pelastustoimen kustannukset jakaantuvat kuntien kesken asukasluvun suhteessa (€ / asukas) joista Turun kaupungin osuus on kokonaisuudesta noin 38 %.

Pelastustoimen järjestelmän ylläpitovelvoite on määritelty laissa sekä lain nojalla annetussa asetuksessa ja edelleen näiden nojalla annetuissa määräyksissä ja ohjeissa. Pelastustoimen voimavarat on mitoitettava siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti sellaisissa onnettomuuksissa, jotka arvioitujen uhkien perusteella ovat todennäköisiä. Uhkien arvioinneissa määritetään riskialueet (1-4) ja erityiset riskikohteet. Turun talousalue on pääasiassa korkeariskisintä aluetta (riskialue 1; Naantali, Raisio, Turku ja Kaarina). Lisäksi riskialuetta 1 on Salon ja Uudenkaupungin ydinkeskustoissa. Riskialue 1:llä pelastustoiminta on aloitettava 6 minuutin kuluessa hälytyksestä, mikä vaikuttaa palvelutasopäätöksessä määriteltävien paloasemien sijaintiin ja henkilöstöön.

Pelastuslain mukaan alueellisten pelastustoimien tulee määrätä palvelutaso, jonka tulee vastata onnettomuusuhkia. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Alueen pelastustoimi (aluepelastuslautakunta) päättää pelastustoimen palvelutasosta alueen kuntia kuultuaan. Nykyinen palvelutasopäätös on voimassa 2009-2012.

Varsinais-Suomen aluepelastustoimen palvelutasopäätöksessä on määritetty mm.

• vuosittain suoritettavien tarkastusten lisäksi tarkastettavien kohteiden palotarkastukset suoritettavaksi kerran kymmenessä vuodessa,
• pelastusyksikön minimimiehitys
• riskikartoituksen ja riskialueiden edellyttämä toimintavalmius, joka käsittää paloasemat, kaluston ja miehityksen
• pelastusmuodostelmien johtamisjärjestelmän päivystysjärjestelyineen
• sairaankuljetus ja ensivastetoiminta niiltä osin kuin aluepelastuslaitos huolehtii tehtyjen sopimusten nojalla näistä tehtävistä.

Talous

Pelastustoimen järjestelyjen, toiminnan ja valmiuden tulee olla säädösten ja palvelutasopäätöksen mukaisia. Aluepelastuslautakunta on omassa talousarvioesityksessään yhteen sovittanut palvelutasopäätöksen mukaisen palvelutason ja taloudelliset resurssit. Turun kaupunginvaltuusto ei muuttanut pelastustoimen vuoden 2009 määrärahoja lisätalousarviopäätöksessään 30.3.2009, vaan määrärahat pysyivät kaupunginvaltuuston 17.11.2008 tekemän talousarviopäätöksen mukaisina. Turun kaupunginvaltuusto on vahvistanut pelastustoimen määrärahat 30.3.2009. Palvelutasopäätöksen ja sairaankuljetussopimusten edellyttämä taso on vuonna 2009 mahdollista toteuttaa annettujen määrärahojen puitteissa. Budjetissa pysyminen ei edellytä ylimääräisiä toimenpiteitä, esim. lomautuksia. Näin ollen lomautusten taloudellista perustetta 28 kunnan ylläpitämällä pelastustoimella ei ole.

Pelastustoimi on viime vuosina pysynyt budjeteissaan, mm. viime vuoden tilinpäätös osoitti toiminnan tehostamisella aikaansaatua noin100 000 euron ylijäämää. Toimintojen tehostaminen (mm. asemavahvuuksien ja työvuorojen suunnittelulla) jatkuu myös vuonna 2009.

Henkilöstö

Suorassa operatiivisessa toiminnassa on mukana noin 300 henkilöä jaettuna neljään työvuoroon sekä lisäksi johtamisjärjestelmän päivystysjärjestelyn edellyttämät henkilöt. Työturvallisuusmääräykset sekä toimintavalmiuksille asetetut vaatimukset eivät mahdollista yksikköjen vahvuuksien pienentämistä.

Palvelutasopäätöksen mukaisia tarkastus-, valvonta- ja koulutuspalveluja on päätoimisesti tuottamassa noin 50 henkilöä.

Sairaankuljetuksen yksikkömäärät ja sitä kautta henkilöstömäärä (134 henkilötyövuotta) perustuvat sairaankuljetuspalveluiden tilaajien määrittelemiin tarpeisiin (sopimukset voimassa 2011 asti). Tilaajat myös maksavat sairaankuljetuksen kustannukset (netto) täysimääräisesti.

Tuki ja hallintopalveluissa on 50 henkilöä.

Työvoimaseurannan mukaan pelastuslaitoksen työvoiman käyttö oli maaliskuun 2009 lopussa 572.

Lomautukset:

Palvelutasopäätöksen mukaisten paloasemien työvuorovahvuudet ovat tämän hetken henkilöstömäärällä minimivahvuuksia siten, että yksikön toiminnallinen ja työsuojelullinen valmius säilyy yhden henkilön virkavapaasta (vuosiloma, sairasloma) huolimatta. Jos poissa olevien määrä on suurempi, joudutaan jo nyt ottamaan aina tilalle sijainen. Tästä johtuen eivät myöskään talkoovapaat ole operatiivisessa ja sairaankuljetuksessa mahdollisia.

Lomautukset eivät pelastustoimessa ole mahdollisia ilman uutta palvelutasopäätöstä, jossa uusi alennettu taso todettaisiin. Lomautusten vaikutuksia (toiminnallisia ja taloudellisia) ei ole mahdollista kohdentaa vain yhteen kuntaan. Lomautukset vaikuttavat aina kaikkien 28 kunnan palvelutasoon. Operatiivisessa mielessä lomautukset olisi kohdennettava matalan riskitason alueisiin eli käytännössä riskialueille 2-3. Toteutuessaan lomautukset (2 viikkoa) tarkoittaisivat, että ajanjaksolla syyskuu-joulukuu (lomakauden ulkopuolella) olisi pelastustoiminnasta lomautettuna 10 henkilöä per työvuoro. Lomautusten vaikutuksena jouduttaisiin riskialueelta 2 (Paraisten, Loimaan ja Liedon 24h asemien vastuualue muodostuu pääasiassa riskialueista 2-4) sulkemaan 1-2 paloasemaa koko ajanjakson ajaksi, mikä ei käytännössä ja toiminnallisesti ole mahdollista.

Lomautusten seurauksena myös palotarkastusten osalta palvelutasopäätöksen edellyttämää minimitasoa ei olisi mahdollista saavuttaa.

Lomautukset eivät ole juridisesti mahdollisia sairaankuljetuksessa, sillä tilaajien kanssa laadittu sopimus velvoittaa tiettyyn määrään sairaankuljetusautoja henkilöstöineen. Taloudellisessa mielessä lomautukset sairaankuljetuksessa eivät tuota mitään säästöä, sillä mikäli autojen määrää vähennetään, jäävät tulot asiakkaalta, Kelalta ja tilaajilta, saamatta, jolloin kustannussäästö on 0€.

 

Pelastusjohtaja Jari Sainio:

EhdotusVarsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

• toteaa, että aluepelastuslaitoksen henkilöstön taloudellista lomautusperustetta ei ole olemassa,
• lomautukset eivät ole pelastustoimessa mahdollisia ilman palvelutasopäätöksen muutosta lain edellyttämää tasoa alhaisemmaksi,
• lomautukset eivät ole sairaankuljetussopimuksia muuttamatta toiminnallisesti mahdollisia eivätkä yleensäkään taloudellisesti perusteltuja sairaankuljetuksessa,

joilla perusteilla aluepelastuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että koko pelastuslaitoksen 28 kunnan alueella työskentelevä henkilöstö rajataan lomautusten ulkopuolelle.

 

PäätösVarsinais-Suomen aluepelastuslautakunta

-         toteaa, että koska Turun kaupunginvaltuuston päätöksessä 30.3.2009 § 97 ei osoitettu aluepelastustoimelle säästötavoitetta, ei aluepelastuslaitoksen henkilöstön taloudellista lomautusperustetta ole olemassa;

-         lomautukset eivät ole pelastustoimessa mahdollisia ilman palvelutasopäätöksen muutosta lain edellyttämää tasoa alhaisemmaksi;

-         lomautukset eivät ole sairaankuljetussopimuksia muuttamatta toiminnallisesti mahdollisia eivätkä yleensäkään taloudellisesti perusteltuja saiaankuljetuksessa;

joilla perusteilla aluepelastuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että koko pelastuslaitoksen 28 kunnan alueella työskentelevä henkilöstö rajataan lomautusten ulkopuolelle.

Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta