Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne ja varhaiskasvatuksen vs. tulosaluejohtaja Virpi Kariluoma:

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne ja Varhaiskasvatuksen vs. tulosaluejohtaja Virpi Kariluoma:

1.8.2011 voimaan astuneet muutokset esiopetuksen opetussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostavat voimakkaasti pedagogisen arvioinnin ja oppilaantuntemuksen merkitystä tehtäessä valintoja lapsen oppimisen tuesta ja koulunkäynnin ratkaisuista. Asiantuntija-arvioita voidaan tarvittaessa pyytää pedagogisen arvioinnin täydennykseksi, mutta se ei ole enää välttämätöntä.

Psykologin tai lääkärin lausunto tarvitaan kuitenkin aina, jos lapselle tehdään erityisen tuen päätös ennen kouluikää ja hän aloittaa koulunsa 11-vuotisessa oppivelvollisuudessa. Tällöin on useimmiten kyseessä vaikeasti vammainen tai sairas lapsi. Lisäksi psykologin tai lääkärin lausunto tarvitaan, jos lapsen koulun aloitusta myöhennetään tai varhennetaan (ns. koululykkäys tai ali-ikäisenä koulun aloittaminen).

Tärkeää on tuen saannin turvaaminen ja jatkuminen nivelvaiheen yli esiopetuksesta kouluun. Esioppilaan kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantaa varten on kehitetty ns. kasvun ja oppimisen seurantalomake (KOS). Tähän merkitään havainnot lapsesta koko esiopetusvuoden ajalta. Sitä ennen varhaiskasvatuksessa on tehty Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja mahdollinen kuntoutussuunnitelma, jotka toimivat esiopetuksen arviointitiedon pohjana. Lapsella voi olla lisäksi esiopetuksessa myös yleisen tuen aikana yksilöllinen lapsen oppimissuunnitelma.

Esiopetuksen oppilaalle voidaan tehdä pedagogisen arvion perusteella yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa moniammatillisessa yhteistyössä tehostettuun tukeen siirryttäessä lapsen oppimissuunnitelma, johon kirjataan lapsen tarpeet ja annettava tuki. Mikäli tämä tuki ei ole riittävää ja kaikki tehostetun tuen muodot on käytetty, voidaan yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa moniammatillisessa yhteistyössä tehdä ns. pedagoginen selvitys, jonka perusteella tehdään erityisen tuen päätös. Tätä voi tarvittaessa täydentää psykologin tai lääkärin lausunnolla tai sosiaalisella selvityksellä. Erityisen tuen päätöstä ei voi tehdä ennen kuin tehostetun tuen mahdolliset tukimuodot ovat olleet käytössä. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.

Lähtökohtana oppilaan koulun aloittamista suunniteltaessa on seuraava tieto:

-lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

-lapsen mahdollinen varhaiskasvatuksen aikainen kuntoutussuunnitelma

-4-vuotis- ja 5-vuotisneuvolan tarkastuksissa saatu tieto.

-neuvolan, kasvatus- ja perheneuvolan, lastenneurologisen yksikön tai lastenpsykiatrisen poliklinikan psykologin tutkimuksissa saatu tieto

-neuvolatyöryhmässä saatu tieto

-KOS-lomakkeeseen kerätty seurantatieto

-konsultoivan erityislastentarhanopettajan (kelto) tekemät havainnot

-lastentarhanopettajan tuntemus lapsen valmiuksista

-lapsen oppimissuunnitelma tai HOJKS

-huoltajan käsitys omasta lapsestaan, tämän vahvuuksista ja tuen tarpeista

Tiedon kerääminen lapsen tilanteesta on lapsen oman esiopettajan tehtävä. Yhteistyössä huoltajan ja kelton kanssa lapsen koulussa tarvitsemaa tukea suunnitellaan.

Tieto niistä oppilaista (määristä), jotka tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea koulussa viedään alustavasti koulun alueellista tukea suunnittelevalle tiimille, johon kuuluvat alueen konsultoiva erityisopettaja, alkuopetuksen ohjaava opettaja, erityispalvelupäällikkö, aluerehtori ja kukin kelto vuorollaan. Tämä tapahtuu marraskuussa. Tammikuussa on kouluun ilmoittautuminen, helmikuussa tarkastellaan KOS-lomakkeiden pohjalta tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilannetta uudelleen ja tukea tarvitsevien oppilaiden määrät viedään lisäksi oppilaan tuen aluetiimille (OTA) ja alueelliselle rehtoriryhmälle.

OTA-tiimi kartoittaa, missä kouluissa tukiresurssia tarvitaan ja suunnittelee tarvittavat tuen muodot. Konsultoiva erityisopettaja esittelee asian rehtoriryhmässä, jolle kuuluu alustavan resurssiesityksen tekeminen maaliskuun puoliväliin mennessä perusopetuksen tulosaluejohtajalle, joka vie resurssiesityksen lautakunnalle.

Maaliskuun loppuun mennessä esiopetus toimittaa pedagogiset selvitykset erityispalvelupäällikölle, joka tekee tarvittavat erityisen tuen päätökset ja sijoittaa oppilaat opetusryhmiin. Päätökset tehdään ennen kuin koulu päättyy. KOS-lomakkeista menee kopiot oppilaiden kouluihin. Opettaja käyttää niitä syksyn ajan. Alkusyksyllä järjestetään esiopetuksen ja alkuopetuksen laajennettu oppilashuoltoryhmä, jossa opettajalla on mahdollisuus pyytää tarvitsemaansa tietoa esiopetuksen opettajalta ja keltolta.

Prosessin aikana on mahdollista kysyä perusopetuksen konsultoivalta erityisopettajalta oppilaan tuesta alueen kouluissa. Lisäksi voidaan konsultoida oppilaan tulevan koulun koulupsykologia, kun halutaan lisäarviota Alkuluokkaesityksen johdosta psykologin lausunto tarvitaan aina. On myös mahdollista konsultoida Kasvatus- ja perheneuvolan psykologia 11-vuotisessa oppivelvollisuudessa olevien ja vaikeasti sopeutumattomien lasten osalta ja niistä lapsista, joilla on hoitokontakti sinne. Myös muut hoitavat psykologit/tahot ovat tarvittaessa käytettävissä lisäarviointia varten.

Periaatteena on, että oppilaat ohjautuvat kullekin sopivan tuen piiriin ja tukea on tarjolla siellä, missä tarvetta esiintyy. Kouluvalmiuden ryhmätutkimuksista luovutaan kokonaan ja psykologista konsultaatiota ja tutkimuksia tarvitaan aiempaa vähemmän. Näin vapautetaan työvoimaa muuhun psykologiseen työhön.

Liite 1

Suunnitelma esiopetuksesta kouluun siirtymisen prosessista.

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne ja Varhaiskasvatuksen vs. tulosaluejohtaja Virpi Kariluoma:

Ehdotus         Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että siirtyminen esiopetuksesta kouluun tapahtuu edellä kuvatun pedagogisen arvioinnin mukaisesti hyödyntäen lapsesta olemassa olevaa tietoa. Muutos astuu voimaan välittömästi. Prosessia arvioidaan loppukeväällä ja sitä kehitetään edelleen saadun arviointipalautteen perusteella.