LUKIOVERKON JA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VERKON KEHITTÄMINEN 2010-LUVULLA
KAMPUSHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN ESITYS 10.10.2012
Sisällys
3 Vaihtoehdot lukioverkon kehittämiselle 2010-luvun loppupuolella 3
5 Ehdotus ammatillisen koulutuksen verkon kehittämisestä 2010-luvulla 5
6 Tila- ja kustannusvaikutukset 7
LUKIOVERKON JA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN VERKON KEHITTÄMINEN 2010-LUVULLA
Lukioita ja perusopetusta koskeva vuonna 2009 valmistunut kouluverkkoselvitys koskee vuosia 2011–2015. Osa ko. selvityksen edellyttämistä toimenpiteistä ulottuu pitemmällekin.
Ammatti-instituutti liitettiin osaksi Kasvatus- ja opetustointa 1.1.2011. Ammatillinen koulutus ei sisälly vuonna 2009 valmistuneeseen em. kouluverkkoselvitykseen.
Kouluverkkoselvityksen päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Varsinkin koko opetussektoria koskeva kampushanke edellyttää lukioiden ja ammatillisen koulutuksen verkon tarkistamista.
Turun ammattikorkeakoulun tilojen keskittämistarpeesta lähtevä kampushanke vapauttaa kaupungin omistamaa tilaa Sepänkadulta ja Ruiskadulta. Näihin kiinteistöihin on mahdollista samalla keskittämisperiaatteella sijoittaa lukiotoimintaa ja ammatillista koulutusta.
Kaupunginhallitus teki 31.10.2011 § 499 periaatepäätöksen kampushankkeen toteuttamisesta. Kaupunginhallitus päätti, että Kampuksen suunnittelu Kupittaan alueelle voidaan käynnistää ja että kaupunginjohtaja ohjaa hankkeen valmistelua ja päättää jatko-organisoinnista.
Kaupunginjohtaja käynnisti päätöspöytäkirjallaan 29.6.2012 kolmen kampuksen hankesuunnittelutyöryhmät sekä asetti ammatti-instituutti- ja lukiokampushankkeelle ohjausryhmän. Päätöksen mukaan ohjausryhmän tehtävä on
-tehdä KH:lle lukio-opetuksen ja ammatillisen koulutuksen kouluverkkoa koskeva esitys (suuntaviivat) syyskuun 2012 loppuun mennessä.
-varmistaa, että Ammatti-instituuttikampuksen ja lukiokeskittymän hankesuunnittelut sekä kouluverkkotarkastelu koordinoituvat keskenään.
-ohjata kampusten hankesuunnittelutyöryhmiä
-raportoida työnsä etenemisestä kaupunginjohtajalle.
Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii osaamistoimen sektorin apulais-kaupunginjohtaja (vuoden 2013 alusta toimialan toimialajohtaja) ja jäseninä osaamistoimen sektorin apulaiskaupunginjohtajan avustaja, kasvatus- ja ope-tustoimen virastopäällikkö, nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessista vastaava palvelujohtaja, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tu-losaluejohtajat, Tilakeskuksen edustajana hankkeista koordinaatiovastuussa oleva tilacontroller, kouluverkkosuunnitelman päivittämistyöstä vastaava tila-controller ja sihteerinä hankesuunnittelutyöryhmien puheenjohtajana toimiva Tilakeskuksen edustaja.
3 Vaihtoehdot lukioverkon kehittämiselle 2010-luvun loppupuolella
Ohjausryhmä tutki eri vaihtoehtoja lukioiden ja niihin suoraan liittyvien peruskoulujen tilakysymyksiin 2010-luvun lopulla.
Vaihtoehto A
Yhtenä selvityksen kohteena oli Sepänkatu 1:stä vapautuvien tilojen siirtäminen lukioiden käyttöön. Selvityksessä oli lähtökohtana, että ko. tiloihin (Sepänkadun lukiokeskus) sijoittuisivat
-Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (noin 700 opiskelijaa)
-Luostarivuoren lukio ja Turun Lyseon lukio (yhteensä noin 700 opiskelijaa)
-Turun Iltalukio (noin 850 opiskelijaa)
Selvitys piti sisällään jatkona em. lukioita koskeville ratkaisuille Runosmäen koulun (vuosiluokat 1-6) oppilaiden siirtämisen Turun Lyseon koulukiinteistöön sekä mahdollisesti Vasaramäen koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaiden sijoittamisen Luostarivuoren kouluun.
Vaihtoehto B
Toisena vaihtoehtoisena selvityksen kohteena oli Sepänkadun lukiokeskittymän perustaminen sillä eroavaisuudella vaihtoehtoon A nähden, että Luostarivuoren lukio jää toimimaan nykyisiin tiloihinsa. Tässä vaihtoehdossa lähtökohtana oli, että Sepänkatu 1 tiloihin sijoittuisivat
-Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (noin 700 opiskelijaa)
-Turun Lyseon lukio (yhteensä noin 350 opiskelijaa)
-Turun Iltalukio (noin 850 opiskelijaa)
Kuten vaihtoehdossa A, selvitys piti sisällään jatkona em. lukioita koskeville ratkaisuille Runosmäen koulun (vuosiluokat 1-6) oppilaiden siirtämisen Turun Lyseon koulukiinteistöön sekä Vasaramäen koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaiden sijoittamisen Luostarivuoren kouluun.
Vaihtoehto C
Kolmantena vaihtoehtoisena selvityksen kohteena oli lukioverkon järjestäminen ilman Sepänkadun kiinteistön käyttöä. Tässä selvityksessä oli lähtökohtana Turun Suomalaisen Yhteiskoulun koulukiinteistön korjaaminen ja toiminnan jatkaminen Kauppiaskadun tiloissa. Tämän seurauksena
-Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (noin 700 opiskelijaa) jatkaisi Kauppiaskadulla
-Luostarivuoren lukio ja Turun Lyseon lukio yhdistettäisiin (noin 650 opiskelijaa) ja lukio toimisi Luostarivuoren koulutalossa.
-Iltalukio (noin 850 opiskelijaa) jatkaisi toimintaansa Klassikon koulutalossa
Selvitys piti sisällään jatkona em. lukioita koskeville ratkaisuille Runosmäen koulun (vuosiluokat 1-6) oppilaiden siirtämisen Turun Lyseon koulukiinteistöön. Tässä vaihtoehdossa Vasaramäen koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaiden sekä kielikylpyluokkien 1-6 sijoittaminen Luostarivuoren koulutaloon ei ole mahdollinen. Tilat eivät riitä.
Vaihtoehto D
Neljäntenä vaihtoehtoisena selvityksen kohteena oli Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion sijoittaminen ammatti-instituutilta vapautuviin tiloihin Kellonsoittajankadulle. Tässä vaihtoehdossa
-Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (noin 700 opiskelijaa) ja Turun Lyseon lukio (noin 350 opiskelijaa) muuttaisi peruskorjattuihin tiloihin Kellonsoittajankadulle
-Luostarivuoren lukio (noin 350 opiskelijaa) jatkaisi toimintaansa Luostarivuoren koulutalossa.
-Iltalukio (noin 850 opiskelijaa) jatkaisi toimintaansa Klassikon koulutalossa
Selvitys piti sisällään jatkona em. lukioita koskeville ratkaisuille Runosmäen koulun (vuosiluokat 1-6) siirtämisen Turun Lyseon koulukiinteistöön sekä mahdollisesti Vasaramäen koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaiden sijoittamisen Luostarivuoren kouluun.
4 Ehdotus lukioverkon kehittämisestä 2010 – luvun loppupuolella ja sen suorat vaikutukset peruskoulua koskeviin järjestelyihin
Vertailtuaan em. vaihtoehtoja, ohjausryhmä päätyi esittämään lukioverkon kehittämistä kohdan 3 vaihtoehto B:n mukaisesti. Tämä vaihtoehto sisältää vähiten epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät vuokrakohteiden kanssa operoimiseen. Tämän vaihtoehdon myötä voidaan myös luopua merkittävästä määrästä huonokuntoista ja ulkoa vuokrattua tilaa sekä muodostaa kustannustehokkaita lukioyksiköitä, joissa voidaan synergiahyötyjen kautta tarjota mm. parempia kurssivaihtoehtoja opiskelijoille.
Tässä vaihtoehdossa perustetaan Sepänkadun lukiokeskus, jossa lukiot toimivat hallinnollisesti itsenäisinä yksiköinä samassa kiinteistössä:
Sepänkadun lukiokeskus:
Sepänkatu 1:stä Turun ammattikorkeakoululta vapautuviin tiloihin (16 741 m2) sijoitetaan
-Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (noin 700 opiskelijaa)
-Turun Lyseon lukio (noin 350 opiskelijaa)
-Turun iltalukio (noin 850 opiskelijaa)
Lisäksi Sepänkadun tiloihin sijoitetaan
-Kasvatus- ja opetusvirasto Käsityöläiskadulta ja Kellonsoittajankadulta
-TOP –keskus Lemminkäisenkadun Triviumista
-mahdollisesti osaan tiloista (n. 2000 m2) voidaan sijoittaa muuta kaupungin omaa toimintaa.
Tässä yhteydessä voidaan lisäksi:
-siirtää Runosmäen koulun (vuosiluokat 1-6) oppilaat Nunnavuoren koulukiinteistöstä, Piiparinpolku 19 -21, Turun Lyseon koulukiinteistöön, Varusmestarintie 19, jolloin kasvatus- ja opetustoimi voisi luopua Nunnavuoren huonokuntoisesta ja peruskorjauksen tarpeessa olevasta koulukiinteistöstä (2 998 m2)
-luopua peruskorjauksen tarpeessa olevasta Kupittaan koulukiinteistöstä, Syreenikuja 1 (4 569 m2), ja sijoittaa Vasaramäen koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaat Luostarivuoren kouluun (tämän edellytyksenä on Hirvensalon uuden koulun valmistuminen vuonna 2016)
-luopua ulkoa vuokratusta Turun Suomalaisen Yhteiskoulun koulukiinteistöstä (5 622 m2)
Yhteensä luovutettavia peruskoulu- ja lukiotiloja on noin 13 200 m2.
Luostarivuoren koulukiinteistö:
-Luostarivuoren koulun vuosiluokille 7-9 tulee yhteensä noin 485 oppilasta, mukana vuosiluokkien 7-9 kielikylpyoppilaat sekä Vasaramäen koulun vuosiluokkien 7-9 oppilaat.
-Lisäksi koulutaloon voidaan sijoittaa vuosiluokkien 3-6 kielikylpyoppilaat (noin sata oppilasta).
-Vuosiluokkien 1-2 kielikylpyryhmät eivät tässä vaihtoehdossa mahdu Luostarivuoren koulutaloon. Ryhmät on sijoitettava Martin koulutaloon.
-Kokonaisoppilasmäärä lukio (350 opiskelijaa) ja peruskoulu (585 oppilasta) mukaan lukien on yhteensä noin 935.
Mikäli Kampus-hanke toteutuu suunnitellun aikataulun mukaisesti, Turun kaupungin lukioverkko käsittää 2010-luvun lopulla seuraavat oppilaitokset:
•Kerttulin lukio (noin 550 opiskelijaa)
•Sepänkadun lukiokeskus
•Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio (noin 700 opiskelijaa)
•Turun Lyseon lukio (noin 350 opiskelijaa)
•Turun iltalukio (noin 850 opiskelijaa)
•Luostarivuoren lukio (noin 350 opiskelijaa)
•Puolalanmäen lukio (noin 500 opiskelijaa)
•Turun Klassillinen lukio (noin 650 opiskelijaa)
•Katedralskolan i Åbo (noin 290 opiskelijaa)
5 Ehdotus ammatillisen koulutuksen verkon kehittämisestä 2010-luvulla
Turun ammatti-instituutti antaa tällä hetkellä opetusta kahdeksassa toimipisteessä ympäri Turkua:
-Amiraalistonkatu 6-10 (104 opiskelijaa)
-Aninkaistenkatu 7 (620 opiskelijaa)
-Hamppukatu 2, Peltola (822 opiskelijaa)
-Kellonsoittajankatu 9-11 (694 opiskelijaa)
-Kukkulakuja 3, Juhannuskukkula (595 opiskelijaa)
-Lemminkäisenkatu 18 (616 opiskelijaa)
-Tommilankatu 24 (112 opiskelijaa)
-Uudenmaantie 43 (694 opiskelijaa)
Keskeisessä asemassa ammatti-instituutin toimipisteverkon kehittämisessä on Ruiskadun AMK:lta vapautuvien tilojen käyttöönotto. Tässä mallissa luodaan:
Ruiskadun ammatti-instituuttikampus, johon sijoitetaan
Kaikki Kellonsoittajankadun toiminnot
•kaupan ja tietotekniikan yksikkö
•enhet handel och data
•maanmittaus (Peltola)
Kaikki Tommilankadun toiminnot
•kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
•valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
•talouskoulu
Osa Aninkaistenkadun toiminnoista
•Hiusalan perustutkinto
•Kauneudenhoitoalan perustutkinto
•Ammattistartti
•Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus
•Aikuisten maahanmuuttajien koulutus
Uudenmaankadun toiminnot (sijaitsevat jo ko. kiinteistössä)
•sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja)
•lääkealan perustutkinto
•välinehuoltajan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
•sosiaali- ja terveysalan aikuisten alalle ohjaava koulutus sekä täydennyskoulutus
Tässä yhteydessä voidaan:
-luopua Kellonsoittajankadun vuokratiloista (7 832 m2)
-luopua tai osoittaa Tommilankadun tilat kaupungin muuhun palvelutuotantoon (1 818 m2)
-siirtää osa Aninkaistenkadun tiloista Konserttitalon tarvitsemiksi harjoitustiloiksi
Opiskelijamäärä ammatillisen koulutuksen kampuksella tulee tämän hetken tiedon mukaan olemaan yhteensä yli 2000 henkilöä. Opiskelijamäärät jakautuvat seuraavasti nuoriso- ja aikuisopiskelijoihin:
Taulukko 1 Opiskelijamäärät kampuskokonaisuuteen liittyvissä koulutaloissa 20.9.2012
Edellä mainittujen Ammatti-instituutin toimintojen tilatarpeiden jälkeen Ruiskadun kiinteistöön jää vielä joitain tuhansia neliöitä liikkumavaraa (tarkentuu hankesuunnittelun yhteydessä), johon voidaan suunnitella muita toimintoja.
6 Tila- ja kustannusvaikutukset
Lukiokeskittymään liittyvien koulujen tämän hetkiset tilamäärät ja kustannukset sekä ehdotetun toteutusvaihtoehdon aiheuttama muutos tilamääriin on esitetty alla olevassa taulukossa. Karkean arvion mukaan vuokrakustannukset vuonna 2017 olisivat alla esitettyjen lukioiden osalta vuositasolla noin 1 897 000 euroa. Summa perustuu olettamukseen remonttien jälkeisestä neliövuokrasta. Tuleva vuokra voidaan laskea vasta kun hankesuunnittelu on edennyt siihen pisteeseen, että kohteesta on tehty tilaohjelma ja luonnossuunnitelmat sekä niihin pohjautuva kustannusarvio.
Taulukko 2 Tilamäärät ja –kustannukset kampuskokonaisuuteen liittyvissä lukio- ja perusopetustiloissa vuonna 2013 ja arvio tilamääristä vuonna 2017
Ammatti-instituuttikampukseen liittyvien koulutalojen tämän hetkiset tilamäärät ja kustannukset sekä ehdotetun toteutusvaihtoehdon aiheuttama muutos tilamääriin on esitetty alla olevassa taulukossa. Karkean arvion mukaan vuokrakustannukset vuonna 2017 tulisivat olemaan vuositasolla noin 4 156 000 euroa. Myös tämä summa perustuu olettamukseen ja tuleva vuokra voidaan laskea vasta kun hankesuunnittelun edetessä.
Taulukko 3 Tilamäärät ja –kustannukset kampuskokonaisuuteen liittyvissä ammatillisen opetuksen ti
loissa vuonna 2013 ja arvio tilamääristä vuonna 2017
Alla on esitetty taulukkomuodossa vuokranmuutos vuosien 2012 ja 2017 välillä. Taulukossa on huomioitu kaikki lukio- ja peruskoulutilat sekä ammatillisen koulutuksen tilat, jotka ovat kytkeytyneitä kampuskokonaisuuteen. Kun otetaan huomioon hankkeeseen sisältyvät lukiot, peruskoulut ja ammatillisen koulutuksen tilat, ei näiden kaikkien yhteenlaskettu kokonaisvuokrataso ylitä tämän hetken vuokratasoa.
Taulukko 4 Arvio vuokrien muutoksista 2013-2017
Lukio ja AI- kampushanketta tulee tarkastella kustannusten näkökulmasta myös suurempana kokonaisuutena.
Mikäli vertaillaan kustannuksia Sepänkadun ja Ruiskadun kampusten toteuttamisen ja nykyisissä tiloissa toiminnan jatkamisen (lukiot ja AI) välillä, voidaan todeta kampusmallin olevan kokonaiskustannuksiltaan todennäköisesti hieman kalliimpi vaihtoehto. Tärkeä huomio kuitenkin on, että mikään laskelma ei huomioi hankkeen mukanaan tuomia keskittämisestä saatavia toiminnan tehostumiseen liittyviä hyötyjä. Pitkällä aikavälillä (tarkastelukausi noin 20 vuotta) keskittämisen myötä saadut hyödyt kompensoivat hankkeen toteutusvaiheen mahdollisesti hieman suuremmat investointikustannukset. Sepänkadun ja Ruiskadun kiinteistöjen korjaustarpeiden laajuus tarkentuu hankesuunnittelun edetessä. Keskittämisen kautta saavutetaan myös konkreettisia synergiahyötyjä opiskelijoille.
Toinen tärkeä huomio on, että nykyisiin toimitiloihin jäämistä ei voida suoraan perustella edullisemmilla vuokrilla. Kaikki kiinteistöt, joista kampushankkeen yhteydessä muutettaisiin pois, tulevat tarvitsemaan remontteja lyhyelläkin aikavälillä ja tämä vaikuttaa vuokriin nostavasti. Mm. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tilat ja Kupittaan koulutalo ovat peruskorjauksen tarpeessa. Myös Sepänkadun ja Ruiskadun kiinteistöissä olisi tehtävä peruskorjaukset, vaikka ammattikorkeakoulu ei muuttaisikaan niistä pois.
Ohjausryhmä esittää, että kolmen kampuksen hankkeessa lukioiden ja ammatti-instituutin osuus on kappaleissa 4 ja 5 esitetty kokonaisuus.
-Lukiokeskus Sepänkadulle (TSYK, Turun Lyseon lukio ja Turun iltalukio)
-Ammatti-instituuttikampus Ruiskadulle (Kellonsoittajankatu, Tommilankatu, Aninkaistenkadun osa sekä Uudenmaankatu)
Tälle kokonaisuudelle haetaan nyt periaatepäätöstä. Yksityiskohtaisempi suunnitelma kampushankkeen toteuttamisesta ja tätä kautta lukioverkon ja ammatillisen koulutuksen verkon kehittämisestä tehdään syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana.