Raportti: Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan opintomatka Bergeniin 3. – 4.5.2012

Osallistujat

Harry Nordqvist, LTK/puheenjohtaja

Leena Koikkalainen, LTK/varapuheenjohtaja

Marko Heinonen, LTK/jäsen

Pirkko Kunnari, LTK/jäsen

Timo Jalonen, kasvatus- ja opetustoimen johtaja

Liliane Kjellman, ruotsinkielisten palveluiden johtaja

Vesa Kulmala, palvelujohtaja/ varhaiskasvatus ja perusopetus

Pia Lagercrantz, kehitysjohtaja

Helena Mikkola, kv-koordinaattori

Anne Takalo, talouspäällikkö

Ohjelma

Torstai 3.5.

6.45     Lähtö Turusta, Bergenissä paikallista aikaa klo 9.30

n. 09.30/10.00 Kuljetus lentokentältä hotellille, First Hotel Marin

10.00 – 11.15 Lyhyt kävely keskusta-alueella: hotellilta kaupungintalolle

11.30 – n. 14.00 Bergenin kaupungintalo

•11.30 – 12.30 Poliittinen avustaja JAN ARTHUR NILSSEN

•Kaupunginhallituksen jäsen HARALD VICTOR HOVEn poliittinen avustaja/ päätoimialueena kasvatustoimen vastuualue

•Poliittinen päätöksenteko / poliittinen ohjaus Bergenissä

•12.30 – 13.45 Hallintojohtaja TORSTEIN JOHANNESEN

•Norjan koulutusjärjestelmä/ kunnallishallinnon esittely

•Pedagoginen ohjaus / opetusalan hallinnonala Bergenin kaupungin laatujärjestelmä

14.00 – 15.30 Tutustumista kaupungin keskustaan ja Bryggen alueeseen

15.30 Kuljetus Troldhaugeniin, vierailu Edvard Griegin kotimuseoon/opastus

17.30 Paluu Bergenin keskustaan

18.30    Illallinen, ravintola Bellevue

Perjantai 4.5.

9.00    Kuljetus hotellilta Kjøkkelvikenin koululle, Kjøkkelvikveien 27, 5178 Loddefjord

9.30 – 12.30         Kjökkelvikein koulu: sosiaalisen opetussuunnitelman esittely kouluvierailun yhteydessä

12.30 Kuljetus Laksevågin päiväkotiin, Sverre Hjetlandsvei 17, 5161 Laksevåg

13.00 –15.30 Laksevågin päiväkoti

15.30    Kuljetus lentokentälle

18.10    Lähtö Bergenistä Turkuun, perillä Turussa klo 22.40

BERGENIN KAUPUNGINTALO

Koulutusjärjestelmä ja hallinnon organisointi

Norjan koulutusjärjestelmästä ja Bergenin omasta opetustoimen organisoinnista kertoi hallintojohtaja Torstein Johannesen. Periaatteessa koulutusjärjestelmä on hyvin Suomen järjestelmän kaltainen, perusopetus tosin kestää 10 vuotta. Kouluun mennään kuusivuotiaina. Kolme viimeistä vuosiluokkaa vastaavat meidän yläkouluja, Lower Secondary Education. Opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa on määritelty opetussuunnitelman lisäksi laatutyön raamit, oppiaineiden sisällöt, opetustuntien määrä ja arviointi.

Hallinnollisesti kunnat vastaavat päivähoidosta ja kouluista. Toisen asteen koulutus on läänien vastuulla. Kunnan korkeinta päätösvaltaa edustaa kaupunginvaltuusto (Bystyret) ja Bergenin kaupungissa valtuutettuja on 67 kaikkiaan 9 eri poliittisesta puolueesta. Valtuusto valitsee kaupunginjohtajan neljäksi vuodeksi kerrallaan sekä jäsenet kaupunginhallitukseen (Byrådet). Pääosa valtuuston jäsenistä on nimitetty lautakunnan (Komité) jäseniksi ja nämä lautakunnat ovat vastuussa omasta toimialastaan. Päivähoito ja koulut kuuluvat kasvatuslautakunnan (Komité for oppvekst) alaisuuteen ja se vastaa osaltaan esitysten viemisestä ja raportoinnista valtuustolle.

Kaupunginhallituksen jäsenet vastaavat kaupungin toimialojen poliittisesta johdosta. Kasvatustoimen (Byrådsavdeling for barnehage og skole) poliittista ohjausta johtaa kaupunginhallituksen jäsen Harald Victor Hove, joka edustaa konservatiivista puoluetta. Päivähoidon ja koulujen operatiivinen johto on toimialajohtajan (Kommunaldirektør) alaisuudessa ja se jakaantuu kehittämiseen, strategia- ja tutkimustyöhön, talouteen sekä aluejohtoon, jonka suorassa alaisuudessa tulosalueille kuuluvat yksiköt ovat. Bergenissä on 66 kaupungin päiväkotia, 81 koulua sekä koulut maahanmuuttajille ja näkö- ja kuulovammaisille sekä leirikoulu.

Kasvatus- ja opetustoimen hallinto-organisaatio Bergenissä (Byrådsavdeling for barehage og skole):

Laatutyö kouluissa

Laatutyön käytänteet Bergenissä olivat erityisen kiinnostavaa kuultavaa, sillä työtä on tehty systemaattisesti jo vuosia ja saatu järjestelmä toimimaan. Kaupungilla on vahvistettu suunnitelma ”Sammen for kvalitet” lukuvuosille 2012/2013 – 2015/2016. Keskeiset tavoitteet ovat melko pysyviä kaupunginhallituksen tekemiä linjauksia.

Joka vuosi toteutettava koulukohtainen laatuselvitys ja sen käytännön toteuttamisen malli, teki opintomatkaan osallistujiin suuren vaikutuksen. Laatutyössä keskitytään erityisesti lukemaan oppimiseen, laskemiseen ja luonnontieteiden hallitsemiseen ja ymmärtämiseen. Näitä varten on tehty kriteerit, joiden saavuttamista koulut itse arvioivat.

Bergenissä on käytössä BCS -tasapainotetut tuloskortit, joiden toteutuneet tulokset voidaan selvittää koulukohtaisesti keskitetystä tietojärjestelmästä, tietovarastosta. Opetustoimen virastossa 14 henkeä on keskittynyt laatutyöhön. Jokaiseen kouluun ”jalkaudutaan” yhdeksi päiväksi analysoimaan koulun saavutukset laadussa. Tässä arviointipäivässä kuullaan sekä opettajia, vanhempia että johtoa. Koulun johto saa arviointiraportin, jonka pohjalta koulu tekee oman kehittämissuunnitelmansa. Tähän palataan taas seuraavana vuonna. Seuraavana päivänä kouluvierailun yhteydessä saimmekin kuulla koulun henkilöstön kantaa järjestelmän toimivuudesta.

Laatutyön toimintamalliin oltiin tyytyväisiä ja me turkulaiset jäimme miettimään, miten tällainen toimintamalli saataisiin pysyväksi osaksi omaa toimintaamme. Tietovaraston tärkeys nousi keskusteluissamme myös esille.

KJØKKELVIKENIN KOULU

Koulu on yhtenäiskoulu, jossa toimii vuosiluokat 1- 10. Oppilaita on yhteensä n. 605 ja opettajia on noin 50. Koulussa toimii koulupsykologi, jonka on mahdollista osallistua opetukseen. Hänen tehtävänään ei ole testaaminen tms. toiminta. Tätä varten on erikseen olemassa kaupungin terveyspalvelujen psykologit.

Hallinnollisena henkilöstönä on rehtori ja neljä osastonjohtajaa. Osaston johtajilla on opetusvelvollisuutta enintään 9 tuntia viikossa.

Koulun visiossa on nostettu esille mm. seuraavat teemat:

-Olemme ylpeitä koulustamme ja haluamme pitää siitä hyvää huolta

-Haluamme, että koulussa jokaisen on turvallista olla

-Korostamme ystävyyttä ja toimimme yhdessä

-Haluamme kaikkien menestyvän

-Haluamme jokaisen kokevan, että hänestä välitetään ja pidetään huolta

Oppilaiden osallisuus

Oppilaiden osallisuuteen panostetaan monella tapaa. He ovat mukana suunnittelemassa esimerkiksi seuraavan jakson opetusta yhdessä opettajan kanssa. Opettaja ja oppilaat pohtivat yhdessä seuraavalle jaksolle asetettuja tavoitteita ja sen pohjalta, mitä heidän tulee tehdä, jotta tavoitteeseen päästään.

Oppilaat järjestävät myös välituntitoimintaa keskellä päivää olevalla pidemmällä välitunnilla. Osastonjohtaja vastaa, että välituntitoiminta toimii. Oppilaat ovat pääsääntöisesti yhden lukukauden välituntiohjaajina.

Koulussa on käytössä Olweus–kiusaamiseen estämisen ohjelma, http://helse.uni.no/default.aspx?site=29 ja ylemmillä luokilla on käytössä MOT-ohjelma, www.mot.no. Ohjelman tavoitteena on uskalluksen ja rohkeuden vahvistaminen, tavoitteena myös ehkäistä kiusaamista. Ohjelmassa pyritään mm. toiminnallisin harjoituksin siihen, että nuori uskaltaa tehdä itsenäisiä päätöksiä ja että nuorilla on uskallusta välittää, elää ja sanoa ei.

Koulussa toimii aktiivisesti oppilaskunta ja oppilaskunnan edustaja on mukana kaupunkitason lapsi/nuorisoparlamentissa. Oppilaat kokivat tämän erittäin tärkeäksi. Oppilaiden osallisuuden ja sosiaalisten taitojen systemaattinen kehittäminen onkin osa kouluissa käytössä olevaa sosiaalista opetussuunnitelmaa.

Laatu

Keskustelimme opettajien kanssa laadunhallintajärjestelmästä, joka esiteltiin edellisenä päivänä. Opettajat pitivät järjestelmää hyvä. Kaikki tietävät, mihin koulujen ja opettajien on panostettava. Toisaalta taas he näkivät tärkeänä sen, että hallinto ja päättäjät ovat tietoisia koulun asioista. Yhteisen keskustelun merkitys korostui.

Lisätietoa koulutuksesta http://www.udir.no/

LAKSEVÅGIN PÄIVÄKOTI

Kunnat vastaavat Norjassa päiväkotien toiminnasta; Bergenissäkin on tarjolla niin julkista kuin yksityistä päivähoitoa. Päivähoitopaikkoja on tarjolla 1–5-vuotiaille lapsille. Norjassa on käytössä keskitetty internetpalvelu, josta löytyvät kaikki yksityisten ja kunnallisten päiväkotien yhteystiedot.

Oikeus päiväkotipaikkaan tuli Norjassa voimaan 1. tammikuuta 2009. Sen mukaan oikeus päiväkotipaikkaan on lapsella, joka täyttää vuoden viimeistään sen vuoden elokuun loppuun mennessä, jolloin päiväkotipaikkaa haetaan. Syyskuussa ja myöhemmin syntyneillä lapsilla on oikeus päiväkotipaikkaan seuraavan vuoden elokuusta alkaen

Vierailukohteenamme oli kaupungin ylläpitämä päiväkoti.

Se toimii kahdessa eri rakennuksessa. Rakennuksessa, johon tutustuimme toimi neljä lapsiryhmää. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä on yhdeksän lasta ja kolme pedagogisen koulutuksen saanutta kasvattajaa. Yli 3-vuotiaden ryhmässä oli 17 lasta ja kolme pedagogisen koulutuksen saanutta kasvattajaa. Lisäksi päiväkodissa työskenteli ns. kaksikielisiä avustajia, muuta henkilöstöä ei päiväkodissa ole. Tässä päiväkodissa henkilökunta valmisti lapsille lounaan, mutta yleisesti päiväkotiin tuodaan omat eväät kuten kouluihin.

Merkittävä huomio oli, että Norjassa ei ole vuorohoitoa. Päiväkodit ovat avoinna noin 7.30 – 16.30. Ympärivuorokautisia päiväkoteja tai edes ilta-aikaan auki olevaa päivähoitoa ei ole siis tarjolla. Myöskään perhepäivähoitomallia ei ole käytössä. Tällä hetkellä on vielä olemassa ns. lapsiparkki/puistotoiminta, johon voi jättää lapsen neljäksi tunniksi, mutta tämäkin toiminta on loppumassa.

Monikulttuurisuus on arkipäivää

Päiväkodissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Esimerkiksi yhdessä 17 lapsen ryhmässä käytettiin 16 kieltä. Perehdyimmekin monikulttuurisuuden asettamiin haasteisiin pedagogisessa toiminnassa sekä yhteistyössä vanhempien kanssa. Tutustuimme alle kouluikäisten kielenopetusmenetelmiin. Päiväkoti oli soveltanut monenlaisten projektien avulla kehitettyjä aineistoja itselleen sopiviksi.

Laatinut: Vesa Kulmala, Pia Lagercrantz, Helena Mikkola ja Anne Takalo