Selvitys mahdollisesta jääviydestäni koskien Jorma Kauppilan siirtämistä Katariinan koulun rehtoriksi.

Mikko Nikkola esittää, että olisin ollut jäävi Katariinan koulun rehtorin tehtävän järjestelyjen yhteydessä, tekemään päätöstä toimipaikan siirrosta kyseisessä asiassa sekä toimimaan asiantuntijana varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnassa, kun kyseisestä päätöksestä tehtyä oikaisuvaatimusta käsiteltiin. Jääviyden perusteeksi hän esittää sitä, että olen mukana samassa yhteistyöalueiden toimintaa suunnittelevassa työryhmässä kuin Jorma Kauppila, joka siirrettiin sisäisellä siirrolla Katariinan koulun rehtoriksi. Yhteistyöalueiden toimintaa suunnittelevassa työryhmässä on jäsenenä myös Maait Jalo, joka tuli samana syksynä valituksi Nummenpakan koulun rehtorin tehtävään määräajaksi. Nikkola arvelee, että näitä kahta rehtoria olisi suosittu kyseisen työryhmän jäsenyyden vuoksi ja että jääviys syntyisi työskentelystä samassa työryhmässä.

Esteellisyys eli jääviys tarkoittaa virkamiehen sopimattomuutta osallistua asian käsittelemiseen tai ratkaisemiseen. Esteellisyys rikkoo hallinnon objektiviteettiperiaatetta, joka pyrkii turvaamaan hallintopäätöksen tai hallinnollisen menettelyn oikeellisuuden, puolueettomuuden ja objektiivisuuden. Esteellisyys syntyy, mikäli virkamies on sellaisessa suhteessa käsiteltävään asiaan tai sen asianosaisiin, joka saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa. Esteellisyyttä ei arvioida konkreettisesti vaan riittää, että puolueettomuus on objektiivisesti ajatellen saattanut vaarantua.

Jorma Kauppila ja Maarit Jalo eivät ole sukulaisiani tai hallintolain mukaisesti arvioituina läheisiäni (osallisuusjääviys), heidän valinnastaan ei ole minulle eikä läheiselleni hyötyä eikä vahinkoa (edustajanjääviys, intressijääviys), en ole palvelussuhteessa kumpaankaan (palvelussuhdejääviys), kyseessä ei rehtorin virka-asiassa ole myöskään minkään toimielimen asia tai etu (yhteisö- virasto- tai laitosjääviys). Kyseessä voisi olla siis ainoastaan ns. yleislausekkeeseen perustuva jääviys: jos luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Turun kasvatus- ja opetustoimen toimintasääntö linjaa perusopetuksen tulosaluejohtajan tehtäviä mm. siten, että tämä on rehtorien esimies, päättää tulosalueen sisäisestä työvoiman käytöstä ja toimii esittelijänä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkielisen jaoston kokouksissa sekä asiantuntijana varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan kokouksissa.

Rehtorien ottaminen yli vuoden kestävään työsuhteeseen kuuluu varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle, mutta rehtorin toimipaikan siirto koulusta toiseen kuuluu tulosaluejohtajalle (on tulosalueen sisäistä työvoiman käyttöä).

Käsittelen rehtorin toimipaikan siirtoa, teen siitä päätöksen ja olen lautakunnassa asiantuntijana, koska nämä ovat minulle kuuluvia työtehtäviä. Istun hyvin monissa työryhmissä, joissa on rehtoreita eri kouluista ja käsittelen kaikkien rehtoreitten ja heidän koulujensa asioita tasapuolisesti ja tarpeen vaatiessa. Tämä ei tee minua kuitenkaan jääviksi hoitamaan heidän ja heidän koulujensa asioita ja toimimaan tehtävien järjestelyissä ja virkojen täyttöön liittyvissä tehtävissä.

Yhteistyöalueitten tehtäviä koskevalla työryhmällä ei ole mitään tekemistä yksittäisten koulujen rehtorintehtävien täyttämisen kanssa. Se on tästä aivan irrallinen työryhmä. Turun perusopetus on maantieteellisesti jaettu kolmeen yhteistyöalueeseen, joissa kussakin yksi rehtoreista on yhteistyötä koordinoiva aluerehtori. Keväällä 2011 lautakunnassa oli asia, jossa esitettiin, että aluerehtoreille olisi annettu rehtoreiden esimiestehtävät ja päätösvaltaa. Rehtorit eivät kaikki kuitenkaan olleet tällä kannalla ja osa ryhtyi toimiin ottaen yhteyksiä lautakunnan jäseniin sillä seurauksella, että esitystä ei hyväksytty. Silloin päätettiin, että Timo Jalonen kokoaa työryhmän, joka syksyn aikana suunnittelee alueyhteistyön kehittämistä. Minä olin itsestään selvästi jäsenenä, koska kyse oli johtamani tulosalueen oleellisesta ja keskeisestä työnjaosta. Jorma Kauppila oli yksi rehtorien muutosvastarinnan johtavista voimista (toimi siis Timo Jalosen esittelemää ja minun laatimaani esitystä vastaan) ja oli tärkeä henkilö työryhmässä, jotta oppositiovoimat saatiin mukaan tuleviin linjauksiin. Maarit Jalo on yksi aluerehtoreista. Hän on ehkä voimakkain alueyhteistyön puolestapuhuja ja toimii tehtävässään aluetoiminnan koordinoijana esimerkillisesti. Hän ja muut aluerehtorit olivat olleet mukana laatimassa esitystä lautakunnalle yhdessä minun kanssani. Näin työryhmään oli koottu eri näkemyksiä edustavat voimakkaat johtohahmot. Ei liene sattumaa, että henkilöt, jotka toimivat aktiivisesti perusopetuksen yhteisten asioiden hoitamisessa ja laittavat itsensä likoon, ovat myös niitä, jotka toimivat perustehtävässään rehtoreina esimerkillisesti. Pitkäaikaiset ja monipuoliset ansiot ovat syy siihen, että ko. henkilöt ovat saaneet osakseen luottamusta myös rehtorin tehtäviä järjesteltäessä.

Maarit Jalo on ollut Nummen koulun (myöh. Nummenpakan koulu) rehtori (luokat 1-6) ja Nummenpakankoulun apulaisrehtori ennen kuin tuli valituksi Nummenpakan koulun varsinaiseksi rehtoriksi (luokat 1-9). Yhteistyö yhtenäiskoulun rehtorien kesken oli esimerkillistä ja koulua käytettiin esiteltäessä yhtenäiskoulun mallikasta toimintaa ulkopuolisiillekin. Pedagogisesti toiminta oli pitkälle suunniteltua ja oppilaiden tarpeet huomioon ottavaa. Aluerehtorin tehtävien lisäksi Maarit Jalo on ollut alkuopetuksen ja opetussuunnitelmatyön ohjaavana opettajana ja mm. laatimassa koulutustarvekartoitusta koko perusopetuksen henkilöstölle.

Turun perusopetuksen oppilasmäärä pienenee. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen uudistus linjaa opetusta siten, että oppilaan ensisijainen opetuspaikka on oman lähikoulun luokka. Tämä on johtanut siihen että erityisesti Samppalinnan erityiskoulu, jonka rehtori Jorma Kauppila on ja jossa annetaan opetusta yksilöllistettyjä oppimääriä opiskeleville oppilaille, on pienentynyt voimakkaasti ja pienenee edelleen. Jorma Kauppilalla on pitkä kokemus erityisopetuksesta ja hän on toiminut myös valtakunnallisena linjanvetäjänä valmisteltaessa erityisopetuksen strategiaa. Hän on kokenut rehtori ja on aiemmin toiminut myös rehtorikouluttajana. Joman Kauppilan sisäisen siirron yhteydessä ajatuksena oli tunnettujen rehtoritaitojen lisäksi, että Samppalinnan koulu on niin pieni, että siitä voi tehdä koulunjohtajakoulun (yksi opettajista on johtaja eikä rehtorinvirkaa tarvita). Kauppilan johtamistaidot ja erityisopetuksen tuntemus voidaan hyödyntää Katariinassa eikä uusia rehtoreita tarvitse palkata tilanteessa, jossa koulut vähenevät.

Samppalinnan koulun tulevaisuutta käsitellään ensi syksynä kouluverkkouudistusta suunniteltaessa. Ajatuksena on, että sen toiminnat siirretään Puropellon kouluun ja koulu lakkautetaan. Näin rehtorijärjestelyt Katariinan osalta palvelevat lopulta myös suurempaa kokonaisuutta. Viimeistään Samppalinnan lakkauttamisen yhteydessä (mahdollisesti 2013 tai 2014) Kauppila olisi tarvinnut siirtää muualle.

Tämä tausta huomioon ottaen sillä, että Kauppila on vastustanut tulosaluejohtajan ehdotusta uuden esimiesportaan käyttöön otosta ja toimii sen seurauksena yhteistyöalueiden toimintaa suunnittelevassa työryhmässä, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että hänet on siirretty Katariinan koulun rehtoriksi. Mikko Nikkolan ajatusmallia käyttäen asian tulisi olla päinvastoin. Kauppilahan on vastustanut esimiehensä ehdotusta ja toiminnallaan estänyt sen läpi menemistä ja siksi määrätty kyseiseen työryhmään. Ei siitä hyvästä häntä ainakaan tulisi suosikkina pitää.

Olen toiminut virkani edellyttämissä tehtävissä ilman jääviyttä aiheuttavia sidoksia kyseisiin rehtoreihin ja rehtorivalinnat on tehty valittujen omiin ansioihin perustuen.

Outi Rinne

Perusopetuksen tulosaluejohtaja

Turun kasvatus- ja opetustoimi