Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne ja ruotsinkielisten palveluiden johtaja Liliane Kjellman:

Perusopetuksen yleisopetuksessa olevien oppilaiden määrä vähenee koulujen arviointien perusteella ensi lukuvuonna. Vähennystä edellisvuoden resursointivaiheen tietoihin verrattaessa on alakouluissa 90 oppilasta (1,2 %) ja yläkouluissa n. 50 oppilasta (1,4 %). Keskitetyn palvelun koulujen oppilasmäärä vähenee vain 6:lla.

Lukuvuoden 2012 - 2013 kokonaisresurssi on 22980 h, mikä on 3,8 % edellisvuotista pienempi. Oppilasmäärän lasku vaikuttaa siihen, että oppilasta kohden laskettuna vähennys ei ole niin suuri.

Alakoulujen oppilaskohtainen kehys on 1,25, mikä on sama kuin edellisenä vuonna. Yläkoulujen oppilaskohtainen kehys on 1, 78 ja se on myös sama kuin edellisenä vuonna. Näissä luvuissa ei ole mukana perusopetusryhmien pienentämisen resurssia, osa- tai kokoaikaista erityisopetusta, maahanmuuttajien tuettua tai omakielistä opetusta eikä suomi/ruotsi toisena kielenä –opetusta.

Turku sai vuosiksi 2012 – 2013 perusopetusryhmien pienentämiseen valtionavustusta 1 742 520 euroa, mikä on n. 590 000 euroa edellisvuotista enemmän. Lukuvuonna 2011- 2012 rahoitus tuo lisää n. 750 oppituntia viikkoa kohti. Tulevana lukuvuotena tähän saadaan vielä huomattava lisäys, joka kohdennetaan yli 25 oppilaan ryhmiin. Perusopetusryhmien pienentämisen rahoituksella voidaan jakaa ryhmiä kokonaan tai yksittäisillä oppitunneilla tai sillä voidaan palkata samanaikaisopettaja. Tunteja ei voi käyttää kunnan oman resursoinnin asemesta, vaan niiden tulee olla edellisvuotisen perusopetusryhmien pienentämisen rahoituksen jatkeena ja perusresursoinnin lisänä. Rahoitusta ei voi myöskään käyttää erityisopetukseen.

Tiukassa taloustilanteessa pystytään opetusryhmät pitämään riittävän pieninä. Tämä saavutetaan siten, että säästetään muusta kuin opetustunneista. Rakenteellisia ratkaisuja on tehtävä, jotta tulevaisuudessa tilanne saadaan normalisoitua, sillä jatkuvasti emme voi säästää oppimateriaalista, sijaisista tai täydennyskoulutuksesta. Tämä tuntikehys kuitenkin takaa meille oikeuden käyttää saamaamme valtionrahoitusta. Näin opetus on priorisoitu tärkeimmäksi toiminnoksemme.

Vieraskielisten oppilaiden opetukseen kunnat saavat valtiolta tukea. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen, omakieliseen tukiopetukseen ja muuhun maahanmuuttajien tukiopetukseen saadaan valtionapua 86 % palkkakustannuksista. Suoran valtionavun piirissä ovat lisäksi maahanmuuttajien äidinkielen opetus. Edellä mainittuihin opetusmuotoihin on lukuvuodelle 2012 – 2013 budjetoitu 1154 vuosiviikkotuntia. Lisäksi valtionavun piirissä on perusopetukseen valmistava opetus. Turussa toimii 11 valmistavan opetuksen ryhmää.

Perusopetuslaki edellyttää entistä voimakkaammin oppilaan suunnitelmallista tukemista ja nopeaa puuttumista oppimisen vaikeuksiin. Koulujen onkin varattava resurssistaan riittävä määrä tunteja tukiopetukseen.

Oppilaan on mahdollista saada tukea oppimiseensa myös osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Tähän käytetään lukuvuonna 2012 – 2012 yleisopetuksen kouluissa 1206 vvh. Oppilaskohtainen peruskerroin on 0,08 eli sama kuin edellisvuonna. Lisäksi jotkut koulut saavat harkinnanvaraista osa-aikaisen erityisopetuksen resurssia, joka toimii samalla positiivisen diskriminaation välineenä. Harkinnanvaraista resurssia on jouduttu tänä lukuvuonna jonkin verran karsimaan. Osa-aikaista erityisopetusta antavat opettajat pystytään kuitenkin työllistämään.

Sekä ala- että yläkoulut saavat lisäresurssia integroiduista erityisoppilaista. Lisäksi otetaan huomioon poikkeuksellisen runsas A2-kielitarjonta. Musiikkiluokat saavat tukea musiikkikerhotoimintaan ja kieliluokat syntyperäisen opettajan tunteihin. Muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen koulut saavat lisätukea.

Ruotsinkieliset koulut saavat ns. kaksikielisyyslisää. Suurin osa oppilaista tulee kaksikielisistä perheistä ja pieni määrä myös suomenkielisistä perheistä. Koska ruotsi ei välttämättä ole oppilaan vahvempi kieli, sen tukeminen vaatii kouluilta lisäpanostusta ja tuo haastetta oppimiseen. Kaksikieliset kunnat saavat valtionosuutta 12 % suomenkielisiä kuntia enemmän ruotsinkielisten koulujen ylläpitoon suomenkielisten rinnalla. Em. syistä ruotsinkielisten koulujen resursointi on jonkin verran suomenkielisten koulujen resursointia korkeampi.

Keskitetyn palvelun koulujen oppilaskohtainen tuntimäärä laskee jonkin verran. Tunteja käytetään lukumääräisesti yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Ryhmiä on kuitenkin yksi enemmän. Luolavuoren koulu suurenee kolmella opetusryhmällä. Mikaelin kouluun siirtyvät Joustavan perusopetuksen (JOPO) luokat Samppalinnasta, Samppalinnan koulu pienentyy yhteensä 6 opetusryhmällä, kun taas Katariinan ja Sirkkalabackenin koulut pysyvät entisen kokoisina. C.O. Malmin koulusta siirtyy 3 yläkoululuokkaa 1.8.2012 Nummenpakan kouluun. C.O. Malmin koulussa tarvitaan lisäresurssi yhdelle alakouluryhmälle. Sairaalakoulussa psyykkisesti oireilevien lasten nivelluokkaopetukseen tulee kolmas ryhmä, koska palvelujen kysyntä on jatkuvasti ylittänyt tarjonnan. Oppilaat tulevat Keskussairaalan kuntainliiton kunnista. Koulu ei pyydä tähän lisäresurssia, vaan järjestää opetuksen sisäisin muutoksin.

Kaupunkikohtaisia erityisluokkia yleisopetuksen yhteydessä on Puropellon koulussa ja Nummenpakan koulussa. Topeliuksen koulussa ei jatkossa ole enää keskitettyä yläkoululuokkaa.

Alueellisia pienluokkia toimii ensi lukuvuonna Moision koulussa 2, Rieskalähteen koulussa 6, Aunelan koulussa 1, Nummenpakan koulussa 5, Lausteen koulussa 1, Varissuon koulussa 2 ja Vähä-Heikkilän koulussa 2 luokkaa.

Joustavan alkuopetuksen ryhmät Raunistulan, Hannunniitun ja C.O. Malmin, Wäinö Aaltosen, Topeliuksen ja Haarlan kouluissa jatkavat. Uusi (3.) ryhmä aloittaa Topeliuksen koulussa. Lykkäystä koulunkäynnin aloittamiseen saaville lapsille tarkoitetut alkuluokat Pansion ja Varissuon koulussa jatkavat. Ilpoisten koulussa on kaksi pienluokkaa alkuopetuksen tukemiseen ja Vähä-Heikkilän koulussa toimii inkluusioperiaatteella resurssiopettaja vastaavassa tehtävässä. Yksi lisäluokka eli ns. kymppiluokka toimii Rieskalähteen koulussa. Tukea niille 9.-luokkalaisille, joilla on heikot oppimissuoritukset ja vaara jäädä jatko-opintojen ulkopuolelle, kehitetään lisäksi Kelpo-kehittämistoiminnan avulla.

Ruotsinkielisissä kouluissa on erityisluokat Cygnaueksen koulussa 1.- 2. luokilla ja S:t Olofskolanissa. Lisäksi kouluilla on resurssia osa-aikaiseen pienryhmätukeen.

Oheismateriaali 1:                Resurssitaulukko

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Ehdotus         Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta merkitsee perusopetuksen resurssijaon lukuvuodeksi 2012 -2013 tiedokseen.