Operatiivinen palvelutuotantosopimus Turun kaupungin lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2012
Sisällys
Tulosalueiden yhteiset tavoitteet 3
Varhaiskasvatuksen tulosalueen tavoitteet ja toimintavuoden painopisteet 3
Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa edustava tulosaluejohtaja sopivat varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan ja kaupunginhallituksen välisen strategisen palvelusopimuksen asettamien tavoitteiden mukaisesta palvelutoiminnan laajuudesta ja resursseista sekä toimista palvelutuotannon kehittämiseksi.
Tämän sopimuksen osapuolia ovat Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi, jota edustaa palvelujohtaja Vesa Kulmala sekä varhaiskasvatuksen tulosalue, jota edustaa tulosaluejohtaja Raili Koski. Ruotsinkielisiä palveluja edustaa ruotsinkielisten palveluiden johtaja Liliane Kjellman. Sopimuksen osapuolena on myös kasvatus- ja opetusviraston tulosalue, koska se tuottaa tukipalveluja varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Sopimuksen hyväksyy omalta osaltaan varhaiskasvatus ja perusopetuslautakunta. Prosessin valvojana toimii kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen.
Tulosalueiden yhteiset tavoitteet
Kaupunginvaltuusto on päättänyt käsitellessään vuoden 2012 talousarviota seuraavista sitovista tavoitteista, jotka koskevat kaikkia tulosalueita.
-Suunnataan henkilöstöresursseja ennaltaehkäisevään työhön ja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toteuttamiseen lain mukaisesti
-Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen osana perustoimintaa ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa
-Jatketaan rakenneuudistuksen toteuttamista ja käydään läpi toimintaprosesseja sekä tilaratkaisuja tuottavuuden lisäämiseksi
-Kasvatus- ja opetustoimen kustannukset ovat suurten kuntien keskimääräisellä tasolla – vertailukohta kuusikko ja opetushallituksen vertailut
-Henkilöstön hyvinvointi
Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että arvioidaan uudelleen sopimusohjaukseen sisältyvät kehittämistoimenpiteet koko opetustoimen osalta.
Varhaiskasvatuksen tulosalueen tavoitteet ja toimintavuoden painopisteet
Kaupunginvaltuusto on päättänyt käsitellessään vuoden 2012 talousarviota seuraavista sitovista tavoitteista, jotka koskevat varhaiskasvatuksen tulosaluetta.
-Varhaiskasvatuksessa monipuolistetaan palvelurakennetta ja palvelua laajennettaessa suunnataan painopiste hankittuihin palveluihin
-Päivähoitoa jonottavien lasten määrä ei kasva
Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että tuodaan päivähoidon järjestämissuunnitelma päätettäväksi helmikuun 2012 loppuun mennessä. Samassa yhteydessä palvelusetelijärjestelmää arvioidaan ja kehitetään vastaamaan kysynnän muutoksiin ja palvelutuotannon pitkäjänteiseen kehittämiseen ja arvioidaan resurssitilanne vallitseva taloudellinen tilanne huomioiden koko kaupungin näkökulma.
Strategissa palvelusopimuksessa vuodelle 2012 kaupunginvaltuusto ja varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta ovat sopineet seuraavista keskeisistä toimenpiteistä, joista tulee sopia tässä sopimuksessa.
-Varhaiskasvatuksen tulosalueella kehitetään asiakkaanohjausta, jotta asiakas ohjautuu tarvetta vastaavan palvelun piiriin.
-Omassa tuotannossa laajennetaan palveluntarjontaa vastaamaan laajenevaan kysyntään avointen palvelujen osalta ja tarjotaan ns. kevyempiä vaihtoehtoja.
-Kokopäiväisen päivähoidon kysynnän laajeneminen suunnataan yksityiseen palvelutuotantoon kaupunginvaltuuston 28.11.2011 tekemän päätöksen mukaisesti tarjoamalla asiakkaalle valinnan mahdollisuuksia palvelusetelin myötä.
-Laaditaan erillinen päivähoidon järjestämisselvitys.
-Kehitetään palveluseteliä asiakas- ja tuottajaystävällisemmäksi.
-Päivähoidon kuljetusperiaatteet tarkistetaan.
-Nykyistä palvelutasoa ei heikennetä;
-kokopäiväisen päivähoidon kysynnän kasvuun vastataan pääsääntöisesti omalla palvelutuotannolla;
-selvitetään kaikki palvelusetelin aiheuttamat kustannukset, kuten hallintokulut;
-palvelusetelin jatkosta päätetään erikseen, palvelusetelikokeilu päättyy 31.7.2013.
Ehdot:
Lautakunnan tulee huolehtia siitä, että vuoden 2012 toiminta voidaan toteuttaa talousarvioon hyväksytyn määrärahan puitteissa ottaen huomioon lisäksi kaupunginvaltuustolle tehtävä 2 miljoonan euron korotusesitys kuitenkin siten, että varhaiskasvatuksessa palveluja tarvitsevien lasten määrän merkittävä lisäys tässä vaiheessa ennakoituun verrattuna otetaan määrärahan tarpeen osalta myöhemmin erikseen huomioon.
Lautakunnan tulee huolehtia, että lautakunnan alaisen toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen käytön seurantaa tehostetaan siten, että lautakunta saa talousarvion noudattamismääräysten ja niiden perusteella annettavien ohjeiden mukaiset tiedot ja raportit ja raportoi niistä edelleen kaupunginhallitukselle, sekä että lautakunnan alaisten yksiköiden johdolla ja työntekijöillä on käytössään toimintaan ja sen ohjaamiseen tarvittavat tiedot.
Lautakunnan tulee varautua toimintansa ja taloudenpitonsa taloudellisuuden ja tuottavuuden edelleen parantamiseen kehittämis- ja säästötoimilla seuraavan taloussuunnitelmakauden ja strategisen palvelu-suunnitelman yhteydessä
Pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa johtava varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja ovat sopineet toimista, joilla vastataan Turku-sopimuksen, asukkaiden hyvinvointiohjelman, strategisen palvelusopimuksen, tuottavuusohjelman ja Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman pääprosessille asettamiin tavoitteisiin vuoden 2012 aikana, tavoitteet on koottu tämän sopimuksen liitteeksi. Lisäksi toimintaa ohjaa talousarvion 2012 käsittelyn yhteydessä päätetyt tavoitteet.
Operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tavoitteet varhaiskasvatuksen tulosalueella
Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus | SPS:n strategiset tavoitteet | Perusresurssien turvaaminen
Kaikille lapsille ja oppilaille taataan tasa-arvoiset kasvatus- ja opetusmahdollisuudet koko kaupungissa | ||
OPTS:n tavoite | Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi
Vastuu- ja yhteistyötahot | Mittari tavoitteen toteutumisen seurantaan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Palveluohjauksella asiakas ohjataan tarvetta vastaavan palvelun piiriin | Palveluohjauksen arviointi ja tarvetta vastaavan toimintamallin käyttöönotto
Tulosaluejohtaja | Asiakaspalaute: Saamani palvelu on vastannut tarpeitani | Prosessi kuvattu ja toiminnassa, tiimi perustettu Tavoitetaso 4 (asteikolla 1-5) | Ei lisäresurssia |
Laadunhallintajärjestelmällä varmistetaan tasalaatuinen palvelu | Palautejärjestelmä toimii laadunhallintaprosessin mukaisesti. Laadunhallintaprosessi on sidottu osaksi sopimusohjausta. Kehittämiskohteet nousevat arvioinnin pohjalta.
Tulosaluejohtaja | CAF-laadunhallintajärjestelmä, varhaiskasvatuksen laatukriteerit (Kuntaliitto 2010). | Laatuprosessi käytössä, tavoitetaso 50–70 (CAF-arvioinnissa, pisteet 0-100) | Ei lisäresurssia, laaturyhmän työaika |
Avoimet palvelut tuottavat lapselle ja perheelle virikkeitä ja lisäävät hyvinvointia | Avoimia palveluja lisätään jokaisella palvelualueella
Tulosaluejohtaja ja päälliköt | Asiakaspalaute. Osapäivä ja –viikkoisten lasten määrä | Tavoitetaso 4 (asteikolla 1-5) Osaviikkoisten lasten määrää vähenee siirryttäessä avoimiin palveluihin | Käynnistettäessä tarvitaan päällekkäistä resurssia, mutta pitkällä aikavälillä kokopäiväpaikkoja vapautuu |
Osaava henkilöstö mahdollistaan laadukkaan kasvu- ja oppimisympäristön sekä kasvatuksen lapselle | Mentorointitoiminta tukee työntekijää /asiantuntijaa työssään
Esimiehet ja koko tulosalueen henkilöstö | Prosessin eteneminen / Suunnitelman laatimisen edistyminen | Suunnitelma laadittu mentorointitoiminnasta ja henkilöstön perehdyttäminen asiaan on käynnistynyt | Työajan osoittaminen mentorointitoiminnan käynnistämiseen |
Lisätään perheiden vaikutusmahdollisuuksia palvelun suunnittelussa | Perustetaan asiakasraati yhteistyömuodoksi
Tulosaluejohtaja | Perustamisprosessin eteneminen | Asiakasraadin toimintaperiaatteet on luotu ja toiminta käynnissä | Ei lisäresurssia |
Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia | SPS:n strategiset tavoitteet | Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen antamiseen tarvittavat perusresurssit varmistetaan
Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn säilyttäminen osana perustoimintaa ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa | ||
OPTS:n tavoite | Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi
Vastuu- ja yhteistyötahot | Mittari tavoitteen toteutumisen seurantaan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Osallistuminen ennaltaehkäisevään työhön muiden toimijoiden kanssa | Hankkeissa kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen ja uusiin kehityshankkeisiin osallistuminen. Muuttuneiden asetusten (esim. neuvola-asetus) jalkauttaminen.
Tulosalueen henkilöstö | Prosessikuvaus | Prosessikuvauksen mukainen toiminta | Ei resurssitarvetta, toimintatapojen muutos, hankerahoitusten hyödyntäminen |
Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan tuen tarve ja käynnistetään tarvittavat tukitoimet | Perusopetuslain mukainen YTE-malli käytössä myös varhaiskasvatuspalveluissa ja painopiste siirtyy yleiseen tukeen
Varhaiserityiskasvatuksesta vastaava | Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä | Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä vähenee | Olemassa olevien resurssien kohdentaminen |
Kasvatuskumppanuus tukee lapsen kasvua | Koulutetaan kasvatuskumppanuuskouluttajia, vuosittain 6 hlö
Koulutusvastaava | Sisäiseen koulutukseen osallistuneiden määrä | noin 15 % henkilökunnasta koulutettu 5 vuoden sisällä | Sijaistarve ryhmiin koulutuksien ajaksi (6 pv/ hlö) |
Toiminnan tehostaminen | SPS:n strategiset tavoitteet | Palveluorganisaatio ja toiminnan rakenteet tukevat tehokkaasti lasten kasvatusta
Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen | ||
OPTS:n tavoite | Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi
Vastuu- ja yhteistyötahot | Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Henkilöstöresurssit ovat tehokkaassa käytössä | Henkilöstöresurssit on kohdennettu palveluntarpeen mukaisesti. Henkilökunnan liikkuvuus.
Tulosaluejohtaja | Effican tiedot kirjattu oikein. Effican hyödyntäminen resurssiseurannassa. | Vähintään 100 % täyttöaste | Resurssitarve seuraa palvelutarvetta (jatkuva arviointi) |
Toimitaan tehokkaasti kumppaneina yksityisten palveluntuottajien kanssa | SPS:n mukaisesti osa päivähoitopalveluista tuotetaan yksityisessä palvelutuotannossa.
Palvelujohtaja | Palvelusetelin piirissä olevien lasten lukumäärä | yksityinen tuotanto 23 % oma tuotanto 77 % | Resurssien kohdentaminen |
Kehitetään talouden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa | Tuotteet määritellään ja kustannukset kohdennetaan.
Tulosaluejohtaja, palvelujohtaja, talouspalvelut | Palvelut on tuotteistettu ja kustannukset ovat selkeästi vertailtavissa | Tuotteistus suoritettu. | Ei resurssitarvetta |
Kestävä kehitys | SPS:n strategiset tavoitteet | Ilmasto- ja ympäristöohjelman toteuttaminen
Vastuullisuuden lisääminen osana perustoimintaa | ||
OPTS:n tavoite | Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi
Vastuu- ja yhteistyötahot | Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan | Tavoitetaso | Resurssitarve |
Kestävän kehityksen toimintakulttuurin luominen | Laajennetaan ekotukihenkilöverkostoa jokaiseen yksikköön
Yksikön esimies | Vastuuhenkilöt/yksikkö
| Jokaisessa yksikössä on vastuuhenkilö
| Perehdyttämiskoulutuksesta tulee kustannuksia |
Hankinnat toteutetaan kestävästi ja kustannustehokkaasti | Hankinnoissa ja palvelujen ostoissa noudatetaan hankintaohjeistusta ja toimitaan kustannustehokkaasti ta:n puitteissa
Hankintoja tekevä henkilöstö | Ta:n toteuma, kestävään hankintaan siirtyminen | Talousarvio toteutuu suunnitellusti, kestävään hankintaan on kiinnitetty humio | Olemassa olevat hankintaresurssit |
Varhaiskasvatuspalvelujen piiriin hakeutuneiden määrä on ollut kasvussa vuodesta 2008. Viralliset ennusteet alla kouluikäisten määrästä ennustavat myös kasvua tulevina vuosina. Samaan aikaan palvelujen piirissä olevien lasten määrän suhteellinen osuus on ollut hitaassa kasvussa. Vieraskielisten lasten määrä on kasvussa. Myös erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus on ollut kasvussa. Palvelujen kysynnän kasvu asettaa haasteen rekrytointiin, erityisesti lastentarhanopettajien rekrytointiin on panostettava.
Haasteena on perhepäivähoidon säilyminen yhtenä päivähoidon vaihtoehtona. Uusien perhepäivähoitajien rekrytointi työelämästä poistuvien hoitajien tilalle on haasteellista. Perhepäivähoidossa korostuu yksityisen palvelutuotannon osuus.
Asiakasmäärät
2011 | 2012/02 | |
Kaupungin omat yht | 5 532 | 5 694 |
1.Päiväkoti | 5 085 | 5 244 |
1. -joista esiopetuksessa | 1 239 | 1 214 |
2.Perhepäivähoito | 447 | 450 |
6. Avoin varhaiskasvatus | 482 | 468 |
Ostetut yht | 799 | 923 |
3.Maksusitoumus (ent. ostop) | 216 | 141 |
4.Palveluseteli | 551 | 751 |
5.Seutusopimus | 7 | 137 |
Avohuollon tukitoimenpide | 25 | 8 |
-ostetuista esiopetuksessa | 131 | 23 |
Avoin varhaiskasvatus | 17 | 52 |
Lasten hoidon tuet |
|
|
Kotihoidon tuki | 2 234 | 2 104 |
Yksityisen hoidon tuki yht. | 735 | 659 |
- päiväkoti | 406 | 302 |
- perhepäivähoito | 279 | 302 |
- hoito lapsen kotona | 51 | 55 |
Varhaiskasvatuksen omaan tuotantoon on varattu talousarviossa määrärahoja seuraavasti.
| Tot. 1 - 12 2011 (EUR) | TA 2012 (EUR) | |
Rakenne |
| EUR | EUR |
TA-TULOT YHTEENSÄ |
| -6 632 410,03 | -8 064 764,04 |
TA-MENOT YHTEENSÄ |
| 53 276 819,68 | 53 743 122,36 |
NETTO (TU-ME) |
| 46 644 409,65 | 45 678 358,32 |
Lisäksi palvelujen hankintaan ja lasten hoidon tukiin on varattu määrärahoja 18.878.399,28 euroa.
Turussa **.**.2012
Lasten kasvatuksen ja opetuksen Pääprosessin tulosalueiden puolesta
pääprosessin puolesta
Vesa Kulmala Raili Koski
Palvelujohtaja Tulosaluejohtaja
Varhaiskasvatus
Liliane Kjellman
Ruotsinkielisten palveluiden johtaja
Timo Jalonen
Kasvatus- ja opetustoimen johtaja
Liite 1. Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat
Liite 2. Toiminnan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet
Liite 3. Tukipalvelut
Liite 4: Yleiset sopimusperiaatteet
Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat
Valtakunnan taso
Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016 Kehittämissuunnitelma
Varhaiskasvatusta koskevat merkittävimmät suunnitelmat
Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle.
Yhteiskunnan järjestämissä varhaiskasvatuksen palveluissa yhdistyy lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen päivähoitopaikka.
Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien.
Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Varmistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu.
Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa.
Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2014.
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020
Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia ottaa kantaa perhe-elämän ja työn sujuvaan yhdistämiseen. Perhevapailla, laadukkailla varhaiskasvatuksen palveluilla ja työajan joustoilla helpotetaan perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Pienten lasten hoitojärjestelmän on mukauduttava lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin sekä tuettava lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä.
Kolmas sektori on keskeinen toimija edistäessään terveyttä ja hyvinvointia. Maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava. Erityisesti maahanmuuttajanaisten opiskelua ja sosiaali- ja terveyspalveluja on tuettava, tällöin päivähoitopalvelujen merkitys korostuu.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
Varhaiskasvatusta koskevia valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia on aikaisemmin esitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Uusi KASTE-ohjelma on hyväksytty vuosille 2012-2015. Kasvatus- ja opetustoimi osallistuu aktiivisesti osaltaan kehittämishankkeisiin, joita toteutetaan poikkihallinnollisesti ja osana kasvatus- ja opetustoimen perustehtävää.
Kaupunkitaso
Valtuustoryhmien välinen sopimus
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille. Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita hallintokunnalle:
-Vetovoimaisuus ja kilpailukyky sekä asukkaiden hyvinvointi - vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä
-Laadukkaan ja monipuolisen kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen riittävin resurssein ja tukipalveluin
-Resurssien tasapainoinen ohjaus
-Tilojen käytön tehostaminen: palveluverkko, esiopetus ja 1 – 2 luokat lähipalveluna
-Palvelusetelijärjestelmän käytön laajentaminen
-Henkilöstön määrän vähentäminen
-Seudullisen yhteistyön tiivistäminen
Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma
Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan. Näistä lähinnä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma on keskeinen kyseessä olevassa pääprosessissa.
Tässä ohjemassa tavoitteiksi on asetettu:
-Panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja varmistetaan kouluterveydenhuollon resurssit
-Kehitetään lasten ja nuorten kuulemisjärjestelmää
-Painopiste erityispalveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin
-Kevennetään ja monipuolistetaan alle kouluikäisten ja kouluikäisten palvelurakennetta lähipalveluperiaatteella järjestämällä palveluja saman katon alle
-Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi
-Panostetaan palvelujen järjestämisessä hallintokuntien väliseen yhteistyöhön
Turun kaupungin henkilöstöohjelmassa 2010 - 2013 Turun kaupungin henkilöstöjohtamiselle ja -työlle on kolme päätavoitetta
-Oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen
-Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen ja tukeminen
-Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö
Liite 2
Toiminnan arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet
Turun kaupungin visio 2015
”Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö.”
Lähtökohtana on kestävästi kehittyvä ja tasapainoinen Turku ja keskeisiä tavoitelinjauksia ovat:
-Tasapainoinen talous
-Kilpailukykyinen Turku
-Ydinpalveluihin keskittyminen
-Hyvä hallinto
Kasvatus- ja opetustoimen visio
Turun Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.
Kasvatus- ja opetustoimi on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa.
Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille.
Kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus
Turun kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.
Kasvatus- ja opetustoimi edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.
Kasvatus- ja opetustoimen arvot
Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat
Asiakaslähtöisyys
-palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin
-palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasa-arvoisesti asiakkaiden käytettävissä
-asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen
Osaaminen ja luovuus
-monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen
-muiden osaamisen arvostaminen
-ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa
-rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla
Vastuullisuus
-sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)
-kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)
-ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)
-taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)
Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus
-tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle
-tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen
-yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti
-toimivat työyhteisötaidot
-hyvä johtaminen
Kansainvälisyys
-valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen
-kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen
-liikkuvuuden lisääminen
Liite 3
Tukipalvelut
Palveluverkko
Kaupunginvaltuusto vastaa kouluverkosta ja varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta vastaa päiväkotiverkosta. Palveluverkko määritellään yhteistyössä pääprosessin ja tulosalueiden kanssa.
Palvelutoimintaa harjoitetaan Turun kaupungin omistamissa tai vuokraamissa toimintaa varten varustetuissa kiinteistöissä ja muissa kaupungin tarkoitukseen osoittamissa soveltuvissa tiloissa. Kiinteistöt ja muut toimitilat luovutetaan sopimuksen kestoajaksi tuottajalle. Tilojen, laitteiden ja välineiden tulee olla tarkoituksenmukaiset. Tuottaja vastaa tilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksista sekä laitteiden ja välineiden hankinnasta ja ylläpidosta. Tuottajan velvollisuus on huolehtia käytössä olevan kiinteistön, kaluston ja muun irtaimiston sekä piha-alueen ja sen kalusteiden huollosta ja kunnosta asianmukaisella tavalla.
Ruokahuollon sopimus tehdään ravitsemispalvelujen tuottajan kanssa, sopimuksen laadinnasta vastaa kasvatus- ja opetusviraston talouspalvelut.
Tietohallinto ja muut hallintopalvelut
Palvelut suunnitellaan yhdessä sopijaosapuolten kesken kustannustehokkaasti.
Liite 4
Yleiset sopimusperiaatteet
Palvelujen järjestäminen perustuu lainsäädäntöön mm. päivähoidosta ja perusopetuksesta, opetussuunnitelman valtakunnallisiin perusteisiin, kaupungin palvelutoimintaa ohjaaviin ohjelmiin, strategiseen palvelutuotantosopimukseen ja viranomaismääräyksiin sekä tässä sopimuksessa ja liitteissä yksilöityihin asioihin.
Kaupungin sisäinen tuottaja tuottaa palvelun itse käyttäen tukipalveluihin kaupunkiorganisaation muita tuottajia. Tuottajalla ei ole oikeutta käyttää ulkoisia alihankkijoita ilman pääprosessin suostumusta niiden palvelujen hankintaan, jota tuottaja itsekin tuottaa.
Palvelujen tulee täyttää lainsäädännössä ja muussa viranomaisohjeistuksessa asetetut vaatimukset sekä tässä sopimuksessa sovitut toimintaa koskevat ehdot. Palveluprosessien tulee olla tarkoituksenmukaiset palvelun tuottamiseen. Varhaiskasvatuksessa otetaan käyttöön laadunhallintajärjestelmä.
Se, että jostakin asiasta ei ole tässä sopimuksessa erikseen sovittu, ei oikeuta jättämään asiaa huomiotta tai palvelua järjestämättä, jos se jonkin muun määräyksen tai sopimuksen mukaan on toimitettava.
Tilaajan ja tuottajan vastuut ja velvollisuudet
Tilaajan ja tuottajan vastuut määräytyvät lainsäädännön ja muiden sopimusten ja lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasäännön mukaisesti.
Tulosalue huolehtii siitä, että niillä on resurssien ja henkilökunnasta yleisesti annettujen ohjeiden ja päätösten puitteissa riittävä ja pätevä henkilökunta. Tilaaja ja tuottaja ovat osa kaupungin työnantajakokonaisuutta ja siksi ne tätä sopimusta toteuttaessaan noudattavat voimassaolevaa työ- ja virkaehtosopimusta sekä kaupungin henkilöstöä koskevia määräyksiä ja ohjeita.
Palveluun liittyvä viranomaistoiminta
Viranomaistoiminta on osa palvelua. Viranomaistoiminnasta on voimassa mitä lainsäädännössä, ohje- ja johtosäännöissä sanotaan.
Vahingonkorvaus ja riskienhallinta
Vahingonkorvaus ja riskienhallinta toteutuvat kaupungin voimassa olevien säännösten mukaisesti.
Tilaaja ja tuottajat vastaavat yhteistyössä palvelujen järjestämiseen liittyvästä julkisesta tiedottamisesta kaupunkilaisille.
Raportointi ja seurattavat mittarit
Tulosalue huolehtii siitä, että pääprosessi saa käyttöönsä tarvittavat raportit palvelutuotannon tilasta ja kehittämistarpeiden edistymisestä.
Sopimuksen voimassaolo, muuttaminen ja erimielisyyksien ratkaiseminen
Tämä sopimus astuu voimaan, kun se on asianmukaisesti allekirjoitettu ja varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta on sen hyväksynyt. Sopimus on voimassa siihen saakka, kun uusi operatiivinen palvelutuotantosopimus vuodelle 2013 on allekirjoitettu ja astunut siten voimaan. Sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen toimintavuosi alkaa elokuussa ja päättyy heinäkuun lopussa. Tämä tekijä on huomioitava, koska merkittäviä muutoksia toiminnassa kesken toimintavuoden on vaikea toteuttaa.
Sopimuksen toteutumista tarkastellaan puolivuosittain, viimeistään 31.8.2012. Sopimusta voidaan osapuolten yhteisellä sopimuksella muuttaa muulloinkin, jolloin osapuolten tulee hyväksyä uusittu sopimus. Sopimuksen muutostarpeesta tulee ilmoitta toiselle osapuolelle riittävän ajoissa kirjallisesti.
Sopimuserimielisyydet ratkaistaan osapuolten välisin neuvotteluin.