LUONNOS

 

 

STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS 2012

 

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi

 

1. Sopimusosapuolet..................................................................................................................................3

2. Sopimuksen tarkoitus.............................................................................................................................3

3. Kasvatus- ja opetustoimen visio ja toiminta-ajatus................................................................................3

4. Kasvatus- ja opetustoimen arvot............................................................................................................3

5. Kasvatus- ja opetustoimen toimintaympäristö.......................................................................................3

6. Väestömäärät, asiakas- ja oppilasmäärät..............................................................................................3

7. Resurssit................................................................................................................................................3

8. Tavoitteet ja mittarit Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi.....................................................3

9. Allekirjoitukset.........................................................................................................................................3

1. Sopimusosapuolet

 

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta. Sopimuksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen puolesta kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä hallintokunnan puolesta lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

 

2. Sopimuksen tarkoitus 

 

Tällä strategisella palvelusopimuksella (SPS) kaupunginhallitus sekä varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta sopivat lautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

 

Kasvatus- ja opetustoimen strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessia yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon hallintokunnan toiminta-ajatuksen, vision ja toimintaa ohjaavat periaatteet sekä ryhmien välisen sopimuksen ja valtuuston hyväksymät ohjelmat.

 

 3. Kasvatus- ja opetustoimen visio ja toiminta-ajatus

 

Turun kaupunki järjestää korkeatasoisia ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.

 

Kasvatus- ja opetustoimi vahvistaa Turun ja Turun seudun vetovoimaa ja edistää asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.

 

4. Kasvatus- ja opetustoimen arvot

 

Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat

 

Osaaminen ja luovuus

·henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen

·monialainen asiantuntijuus

·ajantasaiset tiedot ja taidot varmistavat toiminnan laadun ja tehokkuuden

·ennakkoluuloton vaihtoehtojen etsintä kaikelle toiminnalle sekä yksilö että organisaatiotasolla

·sujuvasti toimivat käytännöt

·verkko- ja etäpalveluiden kehittäminen asiakkaille ja henkilöstölle

 

Asiakaslähtöisyys

·työtä tehdään asiakkaita varten

·toimiva palveluverkko lähipalveluperiaatteen mukaisesti

·asiakaslähtöisten palvelumuotojen ja tapojen sekä viestinnän edistäminen

·palveluvalikoimaa muokataan jatkuvasti niin, että asiakkailla on riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja palvelut ovat joustavasti käytettävissä

·palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin

·palveluiden turvaaminen asiakkaalle tasa-arvoisina ja monipuolisina kaupungin kaikilla alueilla

 

Kestävä kehitys

·sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)

·kulttuurinen kestävyys (monikulttuurinen oppimisympäristö sekä suomalaisen että paikallisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen)

·ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, ei tuhlata raaka aineita eikä energiaa)

 

Oikeudenmukaisuus ja yhteistyökyky

·tasapuolinen tuki kasvulle ja kehittymiselle

·toisten ihmisten huomioonottaminen

·tasa- arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu

·yhteistyö sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

·toimivat työyhteisötaidot

 

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

·kulttuurituntemukseen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun kasvattaminen

·valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen

·kansainväliseen opiskelu ja työelämään valmentaminen

·kansainväliseen kasvatuksen ja opetuksen kehittämistyöhön osallistuminen

·liikkuvuuden lisääminen

 

5. Kasvatus- ja opetustoimen toimintaympäristö

 

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

 

Vuoden 2010 alussa aloitti uusi kasvatus- ja opetustoimi, se jakaantuu lasten kasvatuksen ja opetuksen sekä nuorten ja aikuisten pääprosesseihin. Virastoon muodostui viisi tulosaluetta, joista lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessiin kuuluvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tulosalueet.

 

Valtakunnantaso

 

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020

Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia ottaa kantaa perhe-elämän ja työn sujuvaan yhdistämiseen. Perhevapailla, laadukkailla varhaiskasvatuksen palveluilla ja työajan joustoilla helpotetaan perhe- ja työelämän yhteensovittamista. Pienten lasten hoitojärjestelmän on mukauduttava lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin sekä tuettava lasten tasapainoista kasvua ja kehitystä. Perheillä on oltava vaihtoehtoisia tapoja lastenhoidon järjestämiseksi. Vanhemmilla on vastuu omasta vanhemmuudestaan ja sen mukanaan tuomista oikeuksista ja velvollisuuksista.

 

Kolmas sektori on keskeinen toimija edistäessään terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistessään ongelmia ja kehittäessään uusia toimintamalleja. Monikulttuurisuus lisää yhteiskunnan moniarvoisuutta ja innovatiivisuutta. Maahanmuuttajien ja heidän perheenjäsentensä kotouttamista suomalaiseen yhteiskuntaan on tuettava. Erityisesti maahanmuuttajanaisten opiskelua ja sosiaali- ja terveyspalveluja on tuettava, tällöin päivähoitopalvelujen merkitys korostuu.

 

Varhaiskasvatus vuoteen 2020

Raportissa Varhaiskasvatus vuoteen 2020 Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta nostaa varhaiskasvatuksen kehittämisen taustaksi varhaiskasvatuksen moniulotteisuuden sekä lapsen hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen tukemisen. Neuvottelukunta esittää päivähoitoa koskevan lainsäädännön uudistamista, henkilöstön osaamisen ja koulutuksen kehittämistä, päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistä, varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmän selkiyttämistä sekä varhaiskasvatuksen tutkimuksen ja kehittämisen vahvistamista.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Varhaiskasvatusta koskevia valtakunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia on esitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Ohjelman valtakunnallisina tavoitteina ovat:

 

-lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä

-lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

-parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja

 

Ohjelman tavoitteet pyritään saavuttamaan ennalta ehkäisten ja varhain puuttuen, henkilöstön riittävyyden varmistaen ja osaamista vahvistaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eheällä kokonaisuudella ja vaikuttavilla toimintamalleilla. Ohjelman tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia vuonna 2012. Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Lasten Kaste -hankkeissa haetaan työ- ja toimintatapoja, joilla asiantuntemus viedään lapsen ja nuoren arkiympäristöön kotiin, kouluun ja päivähoitoon.

 

Lasten Kasteen tavoitteet:

-lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään kokonaisuutena

-tuki tuodaan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin

-ongelmien ehkäisy, varhainen tuki ja nopea puuttuminen

-tiivis yhteistyö eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken

-laaja hyvinvointivastuu kaikessa päätöksenteossa.

 

 

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012

Perusopetuksen osalta edellinen valtioneuvosto päätti opetuksen kehittämislinjoista 2007 hyväksymällä periaatepäätöksenä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2007-2012. Uutta suunnitelmaa valmistellaan valtakunnan tasolla ja se valmistunee syksyn aikana, joten seuraava osuus päivittyy syksyn aikana.

 

Erityisenä painopisteenä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen laatu. Perusopetuksen kehittämistä tuetaan hallituskaudella 80 miljoonan euron lisäpanostuksella. Tavoitteena on mm. pienentää opetuksen ryhmäkokoja ja vahvistaa tuki- ja erityisopetusta. Ryhmäkokojen kehitystä ryhdytään myös seuraamaan säännöllisesti. Opettajien ja muun henkilöstön mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen parannetaan. Perusopetuksen laatukriteerit valmistuivat vuonna 2010 ja niiden käyttöönottoa valmistellaan seudullisessa hankkeessa.

 

POP-ohjelma on koko edellisen hallituskauden kestävä ohjelma, joka liittyy hallituksen tavoitteisiin parantaa koulutuksen laatua. Hallitus on päättänyt käyttää ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat koulutuksen laadun kehittämiseen. Voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen laadun kehittämiseen. POP-ohjelman painopisteenä ovat:

-perusopetuksen laatukriteerit

-tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien kehittäminen

-oppilaanohjauksen kehittäminen

-kerhotoiminta sekä kodin ja koulun yhteistyö

-opetusryhmien pienentäminen

-opetustoimen täydennyskoulutus

-vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

 

Tavoitteena on:

-opetuksen korkean laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen

-opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille lapsille ja nuorille

-ehkäisevän ja varhaisen tuen lisääminen

 

Yleissivistävän koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on taata koulutuksen perusturva kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Tavoitteena on varmistaa oppilaiden ja opiskelijoiden oikeus ammattitaitoiseen, laadukkaaseen opetukseen ja ohjaukseen sekä turvalliseen oppimisympäristöön ja hyvinvointiin.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan yleissivistävän koulutuksen kehittämisessä on keskeistä

-koulutuksen perusturvan vahvistaminen

-opetussisältöjen ja -menetelmien kehittäminen

-oppimisympäristön laadun parantaminen

-syrjäytymisen ennaltaehkäisy

-koulutuksen ohjausjärjestelmän vahvistaminen

-laadukkaiden ja monipuolisten koulutuspalvelujen tarjoaminen maan kaikissa osissa

 

Hallitusohjelma 17.6.2011

Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Koulutus- ja kulttuuripolitiikan tarkoituksena on taata kaikille, syntyperän, taustan ja varallisuuden rajoittamatta, yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet sivistykseen, laadukkaaseen maksuttomaan koulutukseen. Hallitus huolehtii koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen riittävästä rahoituksesta.

 

Hallitusohjelma ottaa kantaa myös ammatillisen koulutuksen riittävään tarjontaan ja kohdentamiseen alueellisesti. Hallitus turvaa työvoiman saatavuuden mm. koulutus- ja hyvinvointipalveluissa. Hallitusohjelmassa nostetaan esille opettajankoulutuslaitosten kehittäminen, nähtäväksi jää vaikuttaako tämä lastentarhanopettajapulaan.

 

Kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti osallistamiseen niin lasten, oppilaiden kuin henkilöstönkin osalta. Tavoitteeksi on asetettu myös työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistaminen. Edelleen painopisteenä on opinto-ohjauksen kehittäminen ja maahanmuuttajien kotoutuminen ja rasisminvastaisuuden edistämiseen. Erityisesti kiinnitetään huomio maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella.

 

Varhaiskasvatukseen säädetään hallituskaudella laki. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena ja päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille joustavampia mahdollisuuksia käyttää palvelua. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa.

 

Perusopetuksessa jatketaan laadunparantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä ja edistetään laatukriteerien käyttöönottoa. Perusopetuksen valtionosuuden perusteet selvitetään. Tavoitteena on se, että rahoitus perustuisi nykyistä enemmän toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin. Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa kehitetään opiskelijahuoltoa. Erityis- ja tukiopetuksen riittävä tarjonta turvataan.

 

Kaupunkitaso

 

Valtuustoryhmien välinen sopimus

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.

 

Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita hallintokunnalle:

-Vetovoimaisuus ja kilpailukyky sekä asukkaiden hyvinvointi, vahvistetaan ennaltaehkäisevää työtä

-Laadukkaan ja monipuolisen kasvatuksen ja opetuksen järjestäminen riittävin resurssein ja tukipalveluin

-Resurssien tasapainoinen ohjaus

-Tilojen käytön tehostaminen: palveluverkko, esiopetus ja 1 – 2 luokat lähipalveluna

-Palvelusetelijärjestelmän käytön laajentaminen

-Henkilöstön määrän vähentäminen (ei koske opetushenkilöstöä)

-Seudullisen yhteistyön tiivistäminen

 

Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma

Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan. Näistä lähinnä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma on keskeinen kyseessä olevassa pääprosessissa.

 

Tässä ohjemassa tavoitteiksi on asetettu:

-Panostetaan varhaiseen puuttumiseen ja varmistetaan kouluterveydenhuollon resurssit

-Määritellään perusopetuksen ryhmäkoot

-Turvataan perusopetuksen päättötodistus kaikille luodun toimintamalli mukaisesti ja tuetaan toisen asteen koulutukseen siirtyminen riittävällä yksilöllisellä ohjauksella

-Tuodaan harrastusmahdollisuudet koulupäivän jatkeeksi

-Kehitetään lasten ja nuoren kuulemisjärjestelmää

-Painopiste erityispalveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin

-Kevennetään ja monipuolistetaan alle kouluikäisten ja kouluikäisten palvelurakennetta lähipalveluperiaatteella järjestämällä palveluja saman katon alle

-Palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi

-Panostetaan palvelujen järjestämisessä hallintokuntien väliseen yhteistyöhön

 

Turun kaupungin henkilöstöohjelmassa 2010 - 2013 Turun kaupungin henkilöstöjohtamiselle ja -työlle on kolme päätavoitetta:

-Oikeudenmukainen ja osallistava johtaminen

-Henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon varmistaminen ja tukeminen

-Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö

 

 

6. Väestömäärät, asiakas- ja oppilasmäärät

 

Seuraavissa kaavioissa on kuvattu 0-6 –vuotiaiden ja 7-14 -vuotiaiden määrän kehitys Turussa. Kuvioista voidaan päätellä, että varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten määrä on kasvussa lähivuosina, kun taas perusopetuksessa olevien lasten määrä vähenee, kuitenkin ruotsinkielisten lasten osuus perusopetuksessa on kasvussa.

 

Lisäksi on huomioitava alle kouluikäisten määrän kasvu ennustettua enemmän. Päivähoidonkysyntä onkin kasvanut merkittävästi, joten resursseja on kohdenneltava päivähoitopalveluihin. Hallitusohjelman mukaisesti palveluntarjontaa on myös laajennettava ja tarjottava perheille palveluita kokopäivähoidon lisäksi. Resursseja on kohdennettava sekä oman palvelutuotannon laajentamiseen että yksityiseen päivähoitoon. Yksityisellä päivähoidolla tulee olla mahdollisuus vastata laajenevaan kysyntään.

 

 

0-6 –vuotiaiden määrän muutos suurimman lisäyksen ja vähennyksen pienalueilla 2007 - 2010

 

 

Lapsiperheiden määrän muutos suurimman lisäyksen ja vähennyksen pienalueilla 2009 - 2010

 

PÄIVTYS KÄYNNISSÄ

 

Seuraavissa taulukoissa on esitetty pääprosessin oppilas- ja asiakasmäärät.

 

Varhaiskasvatus	2010/01	2011/01	2011/09	2012	2013
Kaupungin omat yht	5446	5560		5600	5650
Päiväkoti	4965	5109
-joista esiopetuksessa	1127	1287
Perhepäivähoito	481	451
Avoin varhaiskasvatus	473	472
Ostetut yht	538	718		750	770
Maksusitoumus (ent. ostop)	536	290
Palveluseteli	2	425
Seutusopimus	0	3
Avohuollon tukitoimenpide	12	25
-ostetuista esiopetuksessa	104	124
Avoin varhaiskasvatus	0	0
Lasten hoidon tuet	0	0
Kotihoidon tuki	2082	2082
Yksityisen hoidon tuki yht.	923	808		700	750
- päiväkoti	597	475
- perhepäivähoito	272	290
- hoito lapsen kotona	54	43
- ryhmäperhepäivähoito	0	0
Myydyt yht	6	11		20	25
Seutukunnat	0	6
Avohuollon tukitoimenpide	6	7
Muut kunnat	0	0

 

Perusopetus	2010	2011	2012	2013
Oppilasmäärä 20.9.
Luokat 1-6, yleisopetus
Oppilasmäärä	7 645		7 550	7 539
Keskitetyn palvelun koulut	1010		960	944
Opetusryhmänkoko yleisopetuksessa	20,5		18	18
Luokat 7-9, yleisopetus
Oppilasmäärä	4 154		3 941	3 892
Erityisen tuen piirissä olevat	1518

 

 

 

7. Resurssit

 

Tämä päivitetään myöhemmin

8. Tavoitteet ja mittarit Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessi

 

Päämäärä/menestystekijä: Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen kasvatus ja opetus
SPS:n strateginen tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi   Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Riittävien ja kilpailukykyisten perusresurssien turvaaminen	Varhaiskasvatuspalveluita on saatavilla lakisääteisesti ja ryhmäkoot on suhteutettu käytössä oleviin tiloihin Pääprosessin tulosalueet ja talous- ja tilapalvelut	Täyttö- ja käyttöaste	Lakisääteinen henkilöstön suhdeluku toteutuu	Hoitopaikan kustannus vuodessa noin 9200 euroa
		Hoitopaikkatilanne	Ryhmässä pääsääntöisesti kolme hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa	tähän selvitetään syksyn tilanne, monessako ryhmässä on jo syksyllä 4 työntekijää
	Tuntikehys mahdollistaa riittävän pienet opetusryhmät Pääprosessin tulosalueet ja talouspalvelut	Luokkakoko 1-6 vuosiluokilla	Perusopetusryhmän koko < 29 keskimääräinen luokkakoko alakouluissa < 19	POP rahoitus 67 000, vaatii myös omarahoitusta
Kaikille lapsille ja oppilaille taataan tasa-arvoiset kasvatus- ja opetusmahdollisuudet koko kaupungissa	Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisesti huomioiden alueiden ominaispiirteet ja lasten/oppilaiden tarpeet Pääprosessin tulosalueet ja talous- ja tilapalvelut	Palveluverkkoa koskeva tarkastelu on jatkuvaa ja muutokset huomioon ottavaa	Lasten ja nuorten palvelut päivähoidossa ja perusopetuksessa ovat laadukkaat ja monipuoliset ja ne on tuotettu kustannustehokkaasti	Olemassa olevien resurssien kohdentamista, ei tarvetta lisäresurssiin

 

Päämäärä: Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia
SPS:n strateginen tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi   Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Jatketaan varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä yhteistyössä muiden hallintokuntien ja eri toimijoiden kanssa	Moniammatillinen palveluorganisaatio tukee lasta ja perhettä kasvussa ja kasvatustehtävässä, painopisteenä nivelvaiheet mm. Remontti-hankkeessa kuvattujen toimintakäytäntöjen mukaisesti Kasvatus- ja opetustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi	Seurataan Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman toteutumista sekä Remontti-hankeen tavoitteiden toteutumista	Toimijoiden roolit ja toimintaperiaatteet ovat selkeät ja käytössä	Toimintatavan muutoksia ja resurssien uudelleen kohdentamista
	Poikkihallinnollisen hyvinvointijohtoryhmän ja sen alaryhmien työskentely mahdollistaa ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisen Kasvatus- ja opetustoimi, nuorisotoimi, sosiaali- ja terveystoimi	Hyvinvointijohtoryhmän erillinen seuranta ja raportointi	Aktiivinen osallistuminen ja yhteistyön kehittäminen	Henkilöstöresurssin kustannukset
	Osallisuuden ja lasten kuulemisen lisääminen päätöksenteossa Pääprosessin tulosalue, muut hallinnonalat ja päättäjät	Seuranta toteutumisesta	Lapset osallisia omassa kouluyhteisössä ja lasten parlamentin toteuttaminen	Järjestämiseen liittyvät kustannukset ?? euroa
Riittävät tehostetun ja erityisen tuen sekä oppilashuollon resurssit esi- ja perusopetukseen	Tehostetun ja erityisen tuen toimintamallin toteuttaminen lain mukaisesti Pääprosessin tulosalueet	Tuen piirissä olevat	Kaikki lapset/oppilaat riittävän tuen piirissä	Mahdolliset erityisentuen henkilöstöresurssien lisäykset
	Lisätään henkilöresursseja oppilashuoltoon ja varhaiskasvatuksen erityiseen tukeen Pääprosessin tulosalueet	Resurssiseuranta	Kaksi koulupsykologin ja kaksi koulukuraattorin sekä kaksi erityislastentarhaopettajan vakanssia on perustettu ja henkilöt valittu	n. 260 000 euroa/vuosi

 

Päämäärä: Toiminnan tehostaminen
SPS:n strateginen tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi   Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Toimitilat sellaisessa että kunnossa kasvatus ja opetus voidaan toteuttaa	Toimitilojen terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä ajanmukaisuuteen liittyvät tekijät kartoitetaan, priorisoidaan ja korjataan Kasvatus- ja opetustoimi ja tilakeskus, sosiaali- ja terveystoimi	Tilojen puutteet opetuksen kannalta	Puutelistaa saadaan systemaattisesti lyhennettyä vuosittain	Korjaus- ja uudistamiskustannukset
Palveluorganisaatio ja toiminnan rakenteet tukevat lasten ja nuorten kasvatusta ja opetusta	Sopimusohjausmalli jäntevöittää ja selkiyttää strategisia tavoitteita ja suuntaa toimintaa tavoitteiden mukaisesti Kasvatus- ja opetustoimi	Sopimuksien ja sopimusohjausmallin arviointi kollegiaalisesti	Sopimukset ohjaavat toimintaa tavoitteiden mukaisesti
	Jatketaan kasvatus- ja opetustoimen rakenneuudistuksen toteuttamista ja käydään läpi toimintaprosesseja Kasvatus- ja opetustoimi	Henkilöstömäärä vähenee 1.1.2011 tasosta (ei kasvatus- ja opetushenkilöstö)	Rakenteelliset ja toiminnalliset uudistukset on toteutettu vuoden 2012 aikana	Henkilötyövuosien väheneminen
	Henkilöstön osaamisen varmentaminen sekä osaamisen joustava hyödyntäminen Kasvatus- ja opetustoimi	Työvoimaseuranta	Henkilöstöresurssit on tarkoituksen mukaisesti kohdennettu
	Tiivistetään seudullista yhteistyötä palvelutuotannon järjestämiseksi Turun Seudun Opetustoimen Foorumi, TSO	Seudullisen palvelun piirissä olevien lasten/oppilaiden lukumäärä	Palvelut tuotetaan laadittujen sopimusten mukaisesti lapsikohtaisesti suunnitellen	Henkilöstöresurssia ositettava kuntien välisen palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja laskutukseen
Tieto- ja viestintäteknologian käytön lisääminen kasvatuksen ja opetuksen apuvälineenä ja tukena	TVT-välineiden ja niihin liittyvän pedagogiseen koulutuksen lisääminen Kasvatus- ja opetustoimi ja tilakeskus	Seuranta välineiden hyödyntämisestä	Oppilas hyödyntää TVT:aa osana työskentelyä	Työaika ja välinekustannukset. Varhaiskasvatuksen hankkeen rahoitusosuus n. 14 000 vuosille 11-13
	Tietovarantojen yhteiskäytön lisääminen Kasvatus- ja opetustoimi ja It-toiminta	Erilliset hankeraportit	Tieto siirtyy eri järjestelmien välillä ja tukee asiakaspalvelua	Hankkeeseen osallistumiseen liittyvät kustannukset, henkilöstön työpanos
	Sähköinen toimintatapa on käytössä ja it-järjestelmiä hyödynnetään koko hallintokunnassa Kasvatus- ja opetustoimi	Seuranta välineiden hyödyntämisestä	Järjestelmät käytössä koko hallintokunnassa	Hankintakustannukset, lisenssit sekä työasemakustannukset, vähentänee henkilöstökustannuksia

 

 

Päämäärä/menestystekijä: Kestävä kehitys
SPS:n strateginen tavoite	Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi   Vastuu- ja yhteistyötahot	Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan	Tavoitetaso	Resurssitarve
Laajennetaan kestävän kehityksen yhteistyöverkostoa yksikkötasolle	Valitaan kestävän kehityksen vastuuhenkilöt eri yksiköistä Yksiköiden esimiehet	Vastuuhenkilöt/yksikkö	Jokaisessa yksikössä on vastuuhenkilö	Perehdyttämiskoulutuksesta tulee kustannuksia
Toimitaan 2011 laadittavan kestävän kehityksen ohjelman mukaan	Ohjelmassa on vuosittaiset painopistetavoitteet, jotka on tarkoitus panna toimeen yksikkötasolla Yksiköiden esimiehet	Mittari tulee kestävän kehityksen ohjelmasta	Saavutetaan yksiköissä asetetut tavoitteet	Mahdolliset kustannukset katetaan energiansäästöllä
Lisätään kestävän kehityksen sertifioitavien yksiköiden määrää	Tuetaan yksiköitä hakemaan Okka-säätiön tai Vihreä lippu sertifiointi kestävän kehityksen toiminnalle Kasvatus- ja opetusvirasto	Sertifioitujen yksiköiden määrä	Vuosittain viisi uutta yksikköä sertifoitu kasvatus- ja opetustoimessa	Sertifiointi 500-1000 euroa/yksikkö

9. Allekirjoitukset

 

 

 

Turussa **.**.2011

 

 

 

Kaupunginhallituksen puolesta                   Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan puolesta

 

 

 

 

Minna Arve                                                  Harry Nordqvist

Kaupunginhallituksen                                 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan

puheenjohtaja                                            puheenjohtaja

 

 

 

 

Toni Eklund                                                 Leena Koikkalainen

Kaupunginhallituksen                                 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan

I varapuheenjohtaja                                    varapuheenjohtaja

 

 

 

 

Katri Sarlund

Kaupunginhallituksen

II varapuheenjohtaja