Esityslistat/pöytäkirjat

LIITE 1

Arviointiraportti opetustoimen kehittämisohjelman toteutumisesta 2010

HALLINTOKUNNAN TOIMINTA-AJATUS

Opetustoimen tehtävänä on ammattitaitoisen henkilöstönsä avulla kannustavassa ja turvallisessa oppimisympäristössä antaa oppijoille hyvä kasvatus ja oppimisen taito keskeisenä tavoitteena elämäänsä hallitsevat yksilöt.

HALLINTOKUNNAN VISIO

Kansallisesti ja kansainvälisesti laadukas opetustoimi, joka tarjoaa monipuolista yleissivistävää opetusta ja itsetuntoa kehittävää kasvatusta.

OPETUSTOIMI

Painopistealue	Toimenpide	Tavoite 2009-2012	Toteutuminen 2010
I Toiminnan seurannan, sähköisen asioinnin ja hallinnollisten prosessien kehittäminen	Arvioinnin ja raportoinnin välineiden kehittäminen	Yhdenmukainen, tehokas ja pitkäaikaisia vertailutietoja tuottava arviointi- ja raportointijärjestelmä, joka reagoi nopeasti ilmeneviin tarpeisiin	Suunnitelman laatiminen arvioinnin ja raportoinnin välineistä siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2011 uuden organisaation aloitettua toimintansa.
	Hallinnollisten prosessien selkiyttäminen sekä sähköisen asioinnin ja sähköisten yhteistyömuotojen ja verkkoviestinnän lisääminen	Toiminnan tehostaminen, palvelujen saavutettavuuden kehittäminen	V.2010 tavoitteena oli opetustoimen intranet-viestintäjärjestelmän (NeTku) selkiyttäminen rakenteellisesti. Joitakin intranet-järjestelmän rakenneosioita (esim. globaalikasvatus) on selkiytetty vuoden 2010 aikana ja verkkotoimittaja on työskennellyt vuoden 2010 aikana intranetin kehittämiseksi ja ajankohtaisen sisällön tuottamiseksi. Intranet-järjestelmän uudistaminen jatkuu organisaatiomuutoksen myötä vuonna 2011 siten, että luodaan uusi kasvatus- ja opetustoimen NeTku ja vanha poistetaan vähitellen käytöstä.
II Oppilaitosverkon uudistaminen	Pedagogiset ja hallinnolliset uudelleenjärjestelyt, tilankäytön tehostaminen	Laadukas ja tehokas, pedagogisesti ja hallinnollisesti mielekäs oppilaitosverkosto	Varhaiskasvatuksen ja alakoulujen tilankäyttöyhteistyön tehostamiseksi on tehty alueellisia selvityksiä. Selvitystyö jatkuu vuonna 2011.
III Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnollinen yhdistäminen	Pedagogiset ja hallinnolliset uudelleenjärjestelyt, tilankäytön tehostaminen	Laadukas ja tehokas, pedagogisesti ja hallinnollisesti mielekäs toimintamalli	Päätökset hallintojen yhdistämiseksi tehtiin ja hallintojen yhdistämisprosessi toteutettiin vuoden 2010 aikana. Toiminnallisen yhteistyön vakiinnuttaminen aloitettiin.

IV Toisen asteen koulutuksen hallinnollinen yhdistäminen	Uudelleen organisointi, pedagogiset ja hallinnolliset uudelleenjärjestelyt	Päätökset hallintokuntien yhdistämisestä on tehty ja käytännön organisointityö on käynnissä	Hallintojen yhdistäminen valmisteltiin 2010 ja toteutettiin vuoden 2011 alussa.
V Henkilöstön valmiuksien ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen	Täydennyskoulutusorganisaation uudistaminen	Täydennyskoulutusorganisaatio on uudistettu	Vuoden 2010 tavoitteena oli, että täydennyskoulutusorganisaation uudistamista selvittävän työryhmän raportti valmistuu. Työryhmää ei perustettu. Vuodelle 2011 ajoitettu organisaatiomuutos muutti suuntaa siten, että täydennyskoulutus sijoittui toimintona uuden kasvatus- ja opetustoimi -organisaation suunnittelu- ja kehittämispalveluiden vastuualueelle.
	Kannustaminen elinikäiseen oppimiseen	Koko henkilöstö osallistuu säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Henkilöstön hyvinvointi on parantunut.	Suunnitelma uusien täydennyskoulutusmuotojen käyttöönottamiseksi osana Osaava-ohjelman Emissio-hanketta laadittiin vuonna 2010. Toteutus ajoittuu vuodelle 2011. Henkilöstön täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmän valmistelu aloitettiin 2010 ja sitä jatketaan seudullisena yhteistyönä 2011. Vuonna 2010 aloitettiin myös osaamisen kehittämisen seudullisen toimintamallin valmistelu, jossa painopisteinä ovat esimerkiksi henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen ja säännölliseen täydennyskoulutukseen osallistumiseen kannustaminen. Vuonna 2010 käynnistettiin koko kaupungin yhteistyönä keskustelut kasvatus- ja opetustoimen tarpeista osaamisen kehittämisen ja johtamisen järjestelmäratkaisulle ( SAP HR-ohjelmisto). Järjestelmän avulla osallistumista voidaan seurata aiempaa tehokkaammin ja osaamisen kehittyminen voidaan ottaa osaksi kehityskeskusteluja. Kasvatus- ja opetustoimi jatkaa kehittämistyötä kaupunginjohtajan v.2011 käynnistämissä työryhmissä.
	Työnohjaus-, työnkierto- ja vertaistukimahdollisuuksien kehittäminen		Työnohjauksen taso säilytettiin vuonna 2010. Työnohjausta voitiin tarjota kaikille halukkaille sekä ryhmä- että yksilötyönohjauksena. Yksilötyönohjauksen määrää vuonna 2010 kyettiin lisäämään. Vuonna 2010 kehitettiin myös vertaistukimahdollisuuksia järjestämällä mahdollisuuksia kollegan varjostukseen KELPO-kehittämistoiminnan rahoituksella. Kelpo-kehittämistoiminta järjesti myös konsultointikoulutusta varjostusta organisoiville opettajille. Muita mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen tarjosivat opettajan työelämätutustuminen OPE-TET sekä yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean kanssa haetut ja saadut valtionavustukset koulutusohjelmille, joilla koulutetaan uusia mentoreita ja annetaan osallistujille mahdollisuus päästä mentoroitavaksi.
	Osaamisen ja koulutustarpeiden säännöllinen arviointi		Täydennyskoulutuksen laatukriteereiden valmistelu kunnallisena tai seudullisena seurantajärjestelmänä aloitettiin, mutta se päätettiin yhdistää osaksi perusopetuksen laatukriteereitä ja osaamisen kehittämisen seudullista toimintamallia. Osaamiskartoitusten toteuttamisessa koko henkilökunnalle ei päästy järjestelmäratkaisun avulla toteutettavaan säännölliseen kartoittamiseen, koska Turun kaupungin osalta ratkaisu on sidottu ALFA –projektiin (SAP HR-ohjelmisto) ja sen etenemisaikatauluun. Osaamisen kartoittamista suppeampia koulutustarvekartoituksia sekä alueellisia, esim. yliopiston tuottamia ja valtakunnallisia osaamiskartoituksia käytettiin kuitenkin suunnittelutyön apuna.
VI Kansainväliset kumppanuudet ja interkulttuurinen kompetenssi	Opetustoimen toimintaa, opetusta ja oppijoiden kansainvälisiä valmiuksia kehittävien naapuruus- ja yhteistyösuhteiden luominen ja ylläpitäminen	Yhteiskunnallisten ja kulttuuristen valmiuksien turvaaminen globaalissa tietoyhteiskunnassa	Suurimmalla osalla kouluista ja lukioista, (70 %) on käytössään globaalikasvatuksen koulukohtainen kehittämissuunnitelma. Globaalikasvatuksen aseman vahvistamiseksi kouluissa käynnistettiin Turussa Maailmankoulu-hanke, joka tarjoaa globaalikasvatukseen liittyviä oppimateriaaleja ja koulutusta. Toiminnan itsearviointia ja seurantaa myös globaalikasvatuksen osalta tullaan vahvistamaan laatutyön kautta.
	Kulttuuripääkaupunkitoimintaan sekä Itämerialueen ympäristö- ja elinkeinoyhteistyöhön osallistuminen	Kestävän kehityksen edistäminen, alueen kilpailukyvyn ja matkailun edistäminen, julkisuuskuvan kehittäminen	Opetustoimi osallistui aktiivisesti Kulttuuripääkaupunkivuoden suunnitteluun ja toimintojen valmisteluun. Itämeri-alueen yhteistyö painottui vuonna 2010 Tallinnan ja Turun välillä tehtävään Kulttuuripääkaupunkiyhteistyöhön. Itämeri-strategian toteutumista on kasvatus- ja opetustoimen osalta edistetty kestävän kehityksen osalta muun muassa Vihreä Lippu –toiminnalla, valmistelemalla oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmaa useassa oppilaitoksessa, toteuttamalla Ympäristöpolkua ja toteuttamalla yhteinen Itämeri alakoulusta –lukioon hanketta. Useilla kouluilla on ollut kestävään kehitykseen ja ympäristökasvatukseen liittyviä kehittämishankkeita. TSYKin luonnontiedelukiossa Opiskelija voi valita joko fysiikan, kemian tai biologian opetussuunnitelman tai painottaa kaikkia näitä aineita haluamansa määrän. Lukion merilinjalla painottuvat matemaattis-luonnontieteelliset aineet, meriympäristö ja -tutkimus, Itämeri sekä merenkulku ja yrittäjyys. Lisäksi merilinjan tavoitteena on meriympäristön kestävän kehityksen sisäistäminen ja merellisiin jatko-opintoihin suuntautuminen Julkisuuskuvan kehittämiseen liittyviä toimia vuonna 2010 ovat olleet verkkotoimittajan palkkaaminen ja näkyvyyden lisääminen sosiaalisessa mediassa. Hallintokuntaan valmistellaan viestintäsuunnitelma vuoden 2011 aikana.
	·Monikulttuurisen opetuksen kehittäminen oVieraskielisten opetuksen sekä kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyiden kehittäminen ·Kouluyhteisön monikulttuurisuustaitojen parantaminen	Toimivat opetusjärjestelyt ja oppilaiden jatko-opiskelumahdollisuuksien parantaminen	Maahanmuuttajanuorten ohjausta on tehostettu esimerkiksi osallistumalla maakunnallisen ohjausmallin luomiseen ja maahanmuuttajanuorten koulutustakuumallin laadintaan. Monikulttuurisuustaitojen parantamiseksi täydennyskoulutusta kohdennettiin kulttuurien välistä pätevyyttä kehittäviin teemoihin. Opetustoimi osallistui useisiin henkilöstön monikulttuurisuustaitoja vahvistaviin kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Nivelvaiheyhteistyöhön liittyvää kehittämistyötä ja ohjausvastuun jakamista toteutetaan myös osana perusopetuksen laatutyötä ja OKE-kehittämistoimintaa.

VII Seudullinen ja seutujen välinen yhteistyö	Sopimusperustainen yhteistyö, seutustrategiat ja tilankäyttöä koskevan yhteistyön tehostaminen	Laadukkaiden ja alueellisesti tasa-arvoisten palveluiden järjestäminen	Turun seudun perusopetuksen strategian 2011-2015 laatiminen päätettiin hylätä; koska hallintokunta käynnisti muiden kuntien kanssa seudullisen perusopetuksen laatukriteerien valmistelun. Seudullinen perusopetuksen laatukäsikirja (arviointistrategia) valmistuu vuoden 2011 lopussa.
	Konsultaatio-, täydennyskoulutus- ja opetusyhteistyö		Seudullisen täydennyskoulutusstrategian valmistelu omana asiakirjanaan päätettiin hylätä. Täydennyskoulutuksen kehittämistä toteutettiin seudullisena valmistelemalla perusopetuksen laatukriteereitä ja osaamisen kehittämisen seudullista toimintamallia.
	Eri ammattiryhmien yhteistyö		Seudullista opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöryhmää ei perustettu, mutta laatuhankkeen myötä suunnitellaan toiminnan käynnistämistä vuoden 2011 aikana
VIII Virtuaalisten palveluiden kehittäminen	Oppijan tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen	Tiedonhallintataitojen kehittyminen kansalaistaidoksi	Moodlen käyttö oppimisalustana on vakiintunut. Opiskelijoiden tiedonhallintataitoja ja tietoyhteiskuntavalmiuksia kartoitetaan säännöllisesti.
	Verkko- ja etäopetuksen kehittäminen	Opiskelumahdollisuuksien kehittäminen, palvelutarjonnan laajentaminen	Pienryhmäisten uskontojen ja A2-kielen verkko-opetus toimi vuonna 2010 osana kehittämishanketta. Perusopetuksessa opetettiin 2010 A2-ranskaa, A2-ruotsia sekä ortodoksiuskontoa etäopetuksena internetissä. Etäopetuksen toimintakäytänteiden kehittämistä jatketaan vuonna 2011 valtakunnallisen hankkeen koordinaattorina. Verkko- ja etäopetuksen käyttöä täydennyskoulutuksessa on lisätty.
	Oppilashuollollisten tukipalveluiden kehittäminen	Seudullinen palvelu- ja yhteistyömalli etäkonsultaatio- ja virtuaalisten oppilashuoltopalveluiden toteuttajana	Vuonna 2010 käynnistettiin monikulttuurinen etäkerhotoiminta. Oppilashuollon toimintaa vahvistetaan seudullisesti vuonna 2011. Selvitetään lakimuutosten vaikutuksia oppilashuoltopalvelujen toteuttamistapoihin vuonna 2011.
IX Koulutilojen fyysinen ja toiminnallinen laatu	Rakennushankkeiden systemaattinen ja harkittu toteuttaminen	Turvalliset ja toiminnalliset tilat	Paattisten koulun sekä Puolalanmäen koulukiinteistön rakennushankkeet käynnistyivät. Tilojen turvallisuutta on määritelty perusopetuksen laatukriteeristössä.

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS

Painopistealue	Toimenpide	Tavoite 2009-2012	Tavoite 2010
I Oppijan tuen ja eheän oppimispolun kehittäminen	Tehostetun ja erityisen tuen uudistuksen toteuttaminen	Oppimisen esteiden varhainen poistaminen ja oppimisen edellytysten parantaminen	Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet valmistuivat marraskuussa 2010. Kuntakohtainen opetussuunnitelma osio valmistui helmikuussa 2011 ja koulukohtaiset osuudet on tarkoitus saada valmiiksi syksyyn 2011 mennessä. Myös oppilashuollon toimintatapojen ohjeistusta työstettiin vuonna 2010. 1.8.2010 voimaan tulleiden lakimuutosten vaikutuksista oppilashuoltoon, salassapitoon ja tietojen saantiin on koulutettu henkilökuntaa vuoden 2010 aikana osana KELPO-kehittämistoimintaa. Marraskuussa 2010 valittiin perusopetukseen YTE-opettajat (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Nämä opettajat toimivat substanssiasiantuntijoina ja kouluttavat oman koulun henkilökuntaa vuonna 2011. lakiuudistusten vaikutuksia koulun toimintaan tutkitaan pilottikouluissa vuoden 2011 aikana.
	Oppilaanohjauksen kehittäminen	Koulutustakuun toteuttaminen, koulutuksellisen tasa-arvoisuuden ja kouluhyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen tehokkailla, monipuolisilla ja oppijaa tukevilla ohjauskäytänteillä.	Ohjauspolkuja on kehitetty osana oke-toimintaa 2010. Ohjauspolut ovat selkeät ja toimivat. Jatkokoulutukseen pääsee yhä useampi.
	Oppilashuollon kehittäminen	Moniammatillinen joustava yhteistyö, jonka painopiste ennakoivassa oppilashuoltotyössä, oppijan elämänhallinnan tukeminen ja oppimisen esteiden ehkäiseminen	Oppilashuollon toimintatavat ovat selkeät ja kouluvalmiusarvioinnit toimivat. Perusopetukseen on perustettu osallisuuden ohjaavia opettajia. Oppilashuollon kehittämistä Yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa jatketaan vuonna 2011.
	Jatketun koulupäivän ja kerhotoiminnan kehittäminen	Oppijan hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisten valmiuksien kehittäminen	Kaikissa Turun perusopetuksen kouluissa järjestetään kerhotoimintaa. Kerhotoimintaa rahoitetaan Opetushallituksen erillisellä kerhotoiminnan kehittämisrahalla sekä kaupungin omarahoituksella noin 280 000 eurolla kouluvuosittain. Tällä kyetään tarjoamaan noin 8000 kerhotuntia.
	Perusopetuksen yhtenäisyyden kehittäminen	Pedagogisesti mielekäs ja oppijan hyvinvointia edistävä toimintamalli käytössä laajalti perusopetuksessa	Yhtenäiskoulujen toiminta on hallinnollisesti vakiintunutta, alueyhteistyönä on kehitetty nivelvaiheyhteistyötä. Tiedonsiirto on varmentunut Kelpo ja Oke -kehittämistoimien sekä Jekku-, Maahanmuuttajanuorten Vaskooli ja Mast -kehittämishankkeiden kautta. Yhtenäiskouluissa on yhteiset opetussuunnitelmat, opettajat toimivat nivelvaiheiden yli – myös nivelvaihetta ylöspäin on kehitetty.
II Opetusryhmäkoko	Tuntikehyksen lisääminen	Ryhmäkokojen pienentäminen	Ryhmäkokojen määrittelystä on olemassa ministeriön ohjeistus 2010 ja Turun valtuustoryhmien sopimus. Ryhmäkoot ovat pienentyneet ulkopuolisen rahoituksen turvin vuonna 2010.
III Alueyhteistyön kehittäminen	Yhteistyöalueiden päätösvallan ja tehtävien selkiyttäminen	Alueyhteistyöjärjestelmä toimii tehokkaasti	Ensimmäisen toimikauden arviointi on toteutettu ja toimenpiteiden käynnistäminen on porrastettu ja aloitettu vuonna 2010. Alueyhteistyö toimii tehokkaasti niissä puitteissa, joista on päätetty. Alueyhteistyötoiminta on vakiintunut.

SUOMENKIELINEN LUKIO- JA AIKUISKOULUTUS

Painopistealue	Toimenpide	Tavoite 2009-2010	Tavoite 2010
I Opiskelijan tuen kehittäminen	Opiskelijahuollon kehittäminen	Opiskelijahuollon käsikirjan tavoitteet on saavutettu. Moniammatillinen joustava yhteistyö, jonka painopiste ennakoivassa oppilashuoltotyössä, oppijan elämänhallinnan tukeminen ja oppimisen esteiden ehkäiseminen	Opiskelijahuollon käsikirja on laadittu kaupungin tasolla. Kaikki lukiot noudattavat yhteistä toimintamallia. Lukiopsykologin virka on täytetty. Ryhmänohjaajien säännöllinen koulutus on aloitettu ja sillä pyritään tukemaan opiskelijaa. Tutorien koulutus on alkanut amk:n toimesta.
II Opiskelumahdollisuuksien kehittäminen	Kurssitarjonnan ja –resurssin lisääminen	Kurssitarjonta vastaa toimintaympäristön muutoksia ja on tehokkaasti organisoitu	Kurssitarjontaa tulosalueella ei ole leikattu, mutta se ei riitä vastaamaan kysyntää.
	Työelämäyhteistyön ja korkeakouluyhteistyön tiivistäminen	Opiskelijan työelämävalmiuksien kehittäminen, oppilaitoksen opetustarjonnan ja toimintamuotojen kehittäminen	Yhteistyösopimuksen valmistelu Turun yliopiston kanssa aloitettiin vuoden 2010 aikana.
	Toisen asteen pedagoginen yhteistyö	Rakennetaan toimiva yhteistyö toisella asteella	Hallintojen yhdistäminen on tehty. Pedagogiselle yhteistyölle on laadittu suuntaviivoja, mutta yhteistyön suunnittelu jatkuu vuonna 2011.
III Seudullinen koulutustarjonta ja toiminnan organisointi	Strateginen yhteissuunnittelu, sopimusperustainen yhteistyö	- Yhteiset linjaukset vapaan sivistystyön toteuttamasta aikuiskoulutuksesta Turun seudulla - Seudullinen sopimusmalli lukiokoulutuksen järjestämisestä	Seudullinen kansalaisopisto ei ole aloittanut toimintaansa, yhteistä seudullista tarvetta seudulliselle kansalaisopistolle ei koettu olevan. Sopimusta seudullisesta lukiokoulutuksesta ei ole vahvistettu, mutta sopimusesitys on toimitettu kaupunginjohtajalle. TSO lukioryhmä perustettiin 2010 ja sen toimintatavat ovat suunnitteilla.

RUOTSINKIELINEN PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS

Painopistealue	Toimenpide	Tavoite 2009-2012	Tavoite 2010
I Oppijan tuen ja eheän oppimispolun kehittäminen	Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen	Moniammatillinen joustava yhteistyö, jonka painopiste ennakoivassa oppilashuoltotyössä, oppijan elämänhallinnan tukeminen ja oppimisen esteiden ehkäiseminen	Oppilashuollon toimintatavat ovat selkeät ja vastuu kouluista on jaettu kuraattoreiden kesken. Lukuvuodeksi 2010-2011 palkattiin uusi koulukuraattori.
	Tehostetun ja erityisen tuen uudistuksen käyttöönotto	Oppimisen esteiden varhainen poistaminen ja oppimisen edellytysten parantaminen	Valmius lakimuutosten käyttöön ottoon saavutettu; opettajat on koulutettu ja koulutus jatkuu 2011. Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet valmistuivat marraskuussa 2010. Kuntakohtainen opetussuunnitelma osio valmistui helmikuussa 2011 ja koulukohtaiset osuudet ovat valmistumassa keväällä 2011.
	Oppilaanohjauksen kehittäminen	Koulutustakuun toteuttaminen, koulutuksellisen tasa-arvoisuuden ja kouluhyvinvoinnin ja elämänhallinnan edistäminen tehokkailla, monipuolisilla ja oppijaa tukevilla ohjauskäytänteillä.	Ohjauspolut ovat selkeät ja toimivat. Ohjausta on kehitetty osana OKE-toimintaa. Lukuvuodeksi 2011 -2012 on suunnitteilla lisähenkilöstöä opinto-ohjaukseen.
	Jatketun koulupäivän käyttöönoton edistäminen ja kerhotoiminnan lisääminen	Oppijan hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisten valmiuksien kehittäminen	Kerhotoimintaa järjestetään kaikissa perusopetuksen kouluissa. Kerhotoiminta on aktiivista ja sitä toteutetaan useiden yhteistyökumppaneiden (esim. Hem och Skola, Åbo ifk, aktiv och trygg skoldag) kanssa.
II Opetusryhmäkoko	Tuntikehyksen lisääminen	Ryhmäkokojen pienentäminen	Ruotsinkielinen opetustoimi on saanut Perusopetus paremmaksi –rahoitusta. Pienryhmätoiminta on jatkunut. Ryhmäkoko on pystytty säilyttämään samalla tasolla.
III Opiskelumahdollisuuksien kehittäminen	Kurssitarjonnan ja –resurssin lisääminen	Kurssitarjonta vastaa toimintaympäristön muutoksia ja on tehokkaasti organisoitu	Kurssitarjonta vastaa tulosalueen tasolla kysyntää.
	Työelämäyhteistyön ja korkeakouluyhteistyön tiivistäminen	Opiskelijan työelämävalmiuksien kehittäminen, oppilaitoksen opetustarjonnan ja toimintamuotojen kehittäminen	Yhteistyötä lukiokoulutuksessa on kehitetty Åbo Akademin kanssa osana luonnontieteiden opiskelua. Toiminta on monipuolista ja sitä tarjotaan koko ruotsinkielisen lukiokoulutuksen verkostolle.
	Toisen asteen pedagoginen yhteistyö	Rakennetaan toimiva yhteistyö toisella asteella	Pedagogisen yhteistyön suunnittelu jatkuu jo olemassa olevissa työryhmissä.
IV Seudullinen koulutustarjonta ja toiminnan organisointi	Strateginen yhteissuunnittelu, sopimusperustainen yhteistyö	Yhteiset linjaukset vapaan sivistystyön toteuttamasta aikuiskoulutuksesta Turun seudulla	Ruotsinkieliset lukiot verkostoituneet ruotsinkielisten kuntien kanssa ja ovat mukana ruotsinkielisessä Osaava-ohjelmassa ”Kunnig”