Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 64 13.04.2011 4

3439-2011 (5120)

Perusopetuksen resurssit 2011-2012

Tiivistelmä: -

Vapelk § 64

 

 

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne ja ruotsinkielisten palveluiden johtaja Liliane Kjellman:

 

 

Perusopetuksen tulosalue on kasvanut viimevuotisesta, kun siihen on liitetty 4 ruotsinkielistä koulua. Oppilasmäärä on pienentynyt viimevuotisesta noin 100 oppilaalla ts. 0,7 %. Lukuvuoden 2010 – 2011 kokonaisresurssi oli suomenkielisessä ja ruotsinkielisessä opetuksessa yhteensä 24250 h. Lukuvuoden 2011 - 2012 resurssi on 24110 h, mikä on 0,6 % edellisvuotista pienempi.

 

Alakoulujen oppilaskohtainen kehys on 1,25. Se oli suomenkielisessä perusopetuksessa vuosi sitten sama, kaksi vuotta sitten 1.23. Yläkoulujen oppilaskohtainen kehys on 1, 78. Se oli vuosi sitten 1,77 ja edellisenä vuonna1,76. Näissä luvuissa ei ole mukana perusopetusryhmien pienentämisen resurssia, osa- tai kokoaikaista erityisopetusta, tukiopetuslisää, pienryhmäisten uskontojen resurssia, maahanmuuttajien tuettua opetusta eikä Suomi toisena kielinä – opetusta

 

Perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattu raha 1 150 000 euroa toi 735 oppituntia, jotka on jaettu kouluille yhteistyöalueiden tekemän suunnitelman mukaisesti. Rahalla voidaan jakaa ryhmiä kokonaan, sitä voidaan käyttää ryhmien jakamiseen yksittäisillä oppitunneilla tai sillä voidaan palkata samanaikaisopettaja. Tunteja ei voi käyttää kunnan oman resursoinnin asemesta, vaan niiden tulee toimia edellisvuotisen perusopetusryhmien pienentämisen rahoituksen jatkeena ja perusresursoinnin lisänä. Rahoitusta ei voi myöskään käyttää erityisopetukseen.

 

Vieraskielisten oppilaiden opetukseen kunnat saavat valtiolta runsaasti tukea. Suomi toisena kielinä -opetukseen, omakielisen tukiopetukseen ja muuhun maahanmuuttajien tukiopetukseen saadaan vuosi sitten voimaan astuneen asetuksen mukaisesti valtionapua 86 % kustannuksista. Turku tulee saamaan avustusta yhteensä vähän yli 700 tuntia, koska alle 6 vuotta perusopetuksessa olleita vieraskielisiä oppilaita on lähes 1000. Suoran valtionavun piirissä ovat lisäksi erikseen vielä maahanmuuttajien äidinkielen opetus ja perusopetukseen valmistava opetus. Kaupungin omasta rahoituksesta jokainen vieraskielinen oppilas tuo koululle lisäksi 0,2 tuntia. Tämä on otettu huomioon kunnan saamassa yleisessä perusopetuksen valtionosuudessa. Vieraskielisten oppilaiden ns. tuettu opetus resursoidaan kaupungin omasta rahoituksesta.

 

Perusopetuslaki on muuttunut 1.1.2011. Siinä edellytetään entistä voimakkaammin oppilaan suunnitelmallista tukemista ja nopeaa puuttumista oppimisen vaikeuksiin. Koulujen tukiopetusresurssista on syytä pitää huolta. Koulut saavat korvamerkityn tukiopetuslisän, joka ei kuitenkaan kata koko tukiopetustarvetta, vaan koulujen tulee käyttää myös perusresurssejaan riittävän tukiopetuksen takaamiseksi.

 

Oppilaan on mahdollista saada lisätukea oppimiseensa myös osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Kaikkiaan osa-aikaiseen erityisopetukseen käytetään 1293 h. Peruskerrointa on nostettu suomenkielisissä kouluissa 0,075:stä 0,08:aan. Lisäksi koulut ovat saaneet ns. harkinnanvaraista osa-aikaisen erityisopetuksen resurssia. Kokonaistuntimäärä on suurin piirtein sama kuin edellisenä vuonna, kun ottaa huomioon oppilasmäärän vähenemisen. Kokonaiskerroin on 0,11.

 

 

 

Sekä ala- että yläkoulussa on annettu lisäresurssia myös integroiduista erityisoppilaista. Lisäksi otetaan huomioon poikkeuksellisen runsas A2-kielitarjonta. Musiikkiluokat saavat tukea musiikkikerhotoimintaan ja kieliluokat syntyperäisen opettajan tunteihin. Muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen koulut saavat lisätukea.

 

Ruotsinkieliset koulut saavat ns. kaksikielisyyslisää. Suurin osa oppilaista (63 %) tulee kaksikielisistä perheistä ja pieni määrä myös suomenkielisistä (3 %) perheistä. Koska ruotsi ei välttämättä ole oppilaan vahvempi kieli, sen tukeminen vaatii kouluilta lisäpanostusta ja tuo haastetta oppimiseen. Ruotsinkielisten koulujen perusresursointi on n. 12 % korkeampi kuin suomenkielisten koulujen. Kaksikieliset kunnat saavat valtionosuutta tämän verran enemmän ruotsinkielisten koulujen ylläpitoon suomenkielisten rinnalla.

 

Keskitetyn palvelun koulujen saama tuntimäärä ei tänä vuonna laske, koska sekä C.O. Malmin koulussa että Luolavuoren koulussa resurssin tarve lisääntyy. Mikaelin, Samppalinnan ja Katariinan koulun tarvitsema resurssi sen sijaan jonkin verran laskee. Sairaalakoulussa somaattisesti sairaiden lasten opetukseen tarvitaan lisäystä.

 

Kaupunkikohtaisia erityisluokkia on isäksi 3 hahmotushäiriöisten oppilaiden ryhmää Puropellon koulussa. Topeliuksen koulussa on jäljellä yksi yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelevien oppilaiden keskitetty luokka.

 

Alueellisia pienluokkia toimii ensi lukuvuonna 2 luokkaa Moision koulussa, 6 luokkaa Rieskalähteen koulussa, 1 luokka Aunelan koulussa, 5 luokkaa Nummenpakan koulussa, 1 luokka Lausteen koulussa, 2 luokkaa Varissuon koulussa ja 2 luokkaa Ilpoisten koulussa. Vähä-Heikkilän koulu ja Nummenpakan yläkoulu saavat kumpikin toisen alueellisen pienluokan.

 

3-vuotisen alkuopetuksen ryhmät Raunistulan, Wäinö Aaltosen, Topeliuksen ja Haarlan koulussa jatkavat. Lisäksi Hannunniitulla ja C.O. Malmin koululla on yhteinen 3-vuotisen alkuopetuksen luokka. Uusi ryhmä aloittaa Raunistulan, Haarlan sekä Topeliuksen kouluissa. Koululykkäystä saaville lapsille tarkoitetut alkuluokat Vasaramäen koulussa ja Varissuon koulussa jatkavat. Pansio saa uuden alkuluokan. Lisäluokat eli ns. kymppiluokat toimivat Rieskalähteen koulussa.

 

Ruotsinkielisissä kouluissa toimii erityisluokat Cygnaueksen koulussa 1.- 2. luokilla ja S:t Olofskolanissa. Lisäksi kouluilla on resurssia osa-aikaiseen pienryhmätukeen. Tuen määrää voitiin jonkin verran laajentaa.

 

Oheismateriaali 1              Resurssitaulukko

 

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

 

Resurssiesitys on tehty nykyiselle palvelutasolle ottaen kuitenkin huomioon saadun määrärahan perusopetusryhmien pienentämiseen. Esitys aiheuttaa kuitenkin sen, että perusopetuksen tulosalueen talousarvio ylittynee noin kahdella miljoonalla eurolla eikä voida kattaa lautakunnan tai hallintokunnan sisällä.

 

Ehdotus       Opetuslautakunta merkitsee perusopetuksen resurssijaon lukuvuodeksi 2011 -2012 tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.