Varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Raili Koski:

Vuoden 2011 alussa toimintansa aloittaneen kasvatus- ja opetustoimen johto- ja toimintasäännöissä on kohtia, jotka edellyttävät muutoksia aikaisempaan toimintamalliin.

Toimintasäännön mukaan varhaiskasvatuksen tulosalueen tehtävänä on huolehtia kaupungin oman varhaiskasvatuksen järjestämisestä ja kehittämisestä. Tulosalue jakautuu varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan päättämällä tavalla palvelualueisiin, joista yksi on ruotsinkielisten palveluiden palvelualue. Kullakin palvelualueella on päällikkö ja tarpeellinen määrä päivähoitoyksiköitä, joista kukin on oma toiminnallinen ja taloudellinen yksikkönsä.

Kasvatus- ja opetusviraston toimintasäännön 6 §:n mukaan ruotsinkielisten palveluiden vastuualueen tehtävänä on huolehtia mm. ruotsinkielisen päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisestä ja kehittämisestä.

Ruotsinkielisten palveluiden vastuualuetta johtaa ruotsinkielisten palveluiden johtaja, joka mm. toimii ruotsinkielisen päivähoidon esimiesten esimiehenä, päättää lasten ottamisesta ruotsinkieliseen päivähoitoon ja muun päivähoidon antamisesta sekä päättää lapsen ottamisesta ruotsinkieliseen esiopetukseen ja oppilaskohtaisen matkaedun myöntämisestä.

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin palvelujohtaja vastaa osaltaan kaupungissa tarjottavien varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden kehittämisestä sekä prosessinsa koordinaatiosta ja tilaajatehtävistä. Palvelujohtaja mm. hankkii varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluita muilta palvelujen tuottajilta, valvoo yksityistä palvelutuotantoa sekä vastaa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kunnalle kuuluvista tehtävistä.

Varhaiskasvatuksen nykyinen palvelualuemalli

Varhaiskasvatuksen nykyinen palvelualuemalli perustuu sosiaalilautakunnan 1.10.2003 § 1022 tekemään päätökseen, jonka mukaan vuoden 2004 alusta sosiaalikeskuksen päivähoito-osaston palvelualueet ovat samat kuin kaupungin palveluverkon suuralueet, lukuun ottamatta Keskustan suuraluetta, joka jakaantuu kahteen palvelualueeseen Kaskenkatu - Aurakatu linjaa pitkin.

Päätöksen mukaan kaupungissa on kymmenen lähipalveluita järjestävää palvelualuetta. Näitä kymmentä palvelualuetta johtaa kuusi palvelualueen päällikköä, joilla on lisäksi oma koko kaupunkia käsittävä kehittämisalueensa. Palvelualueilla olevia kaupungin omia päivähoitoyksiköitä johtavat palvelualueen päällikön alaiset päiväkodinjohtajat ja perhepäivähoidonohjaajat. Päivähoitoyksiköt muodostuvat joko päiväkotitoiminnasta, perhepäivähoitotoiminnasta tai leikkitoiminnasta tai näiden yhdistelmistä sekä suomenkielisestä esiopetuksesta.

Palvelualueiden päälliköiden tehtäviin on kuulunut myös yksityisen päivähoidon valvonta ja päivähoitopalveluiden ostaminen yksityisiltä palveluiden tuottajilta.

Vuoden 2009 lopussa oli Turussa 0-6-vuotiaita lapsia 11.242. Lapsista oli 82,2 prosenttia suomenkielisiä ja 6,7 prosenttia ruotsinkielisiä. Muuta kieltä puhuvia lapsia oli 11,1 prosenttia.

Tammikuun tilanteen mukaan kaupungin omissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa oli yhteensä 5560 lasta. Lapsista 328 oli ruotsinkielisessä päivähoidossa.

Oheisesta taulukosta ilmenee päivähoidossa olevien lasten sijoittuminen palvelualueille ja kuinka paljon lapsia on kunkin palvelualueen päällikön vastuualueella.

Kaupungin päivähoidossa olevien lasten lisäksi on yksityisissä päiväkodeissa maksusitoumuksella 288 lasta ja yksityisen hoidon tuella 808 lasta päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa ja kotonaan työsuhteisen hoitajan hoidossa. Palvelusetelillä on hoitoa hankittu 438 lapselle. Maksusitoumuksella ja palvelusetelillä on päivähoidossa 127 ruotsinkielistä lasta ja yksityisen hoidon tuella 40 lasta.

Palvelualueiden tukena on varhaiskasvatuksen yhteisten toimintojen yksikkö.

Esitys uusista palvelualueista

Esitystä uudeksi malliksi on valmisteltu varhaiskasvatuksen tulosalueella yhdessä palvelualueiden päälliköiden ja päivähoidontarkastajien kanssa, koska esitetyt muutokset tulevat koskemaan heidän tehtäviään ja tehtäväalueitaan.

Uudessa mallissa on ruotsinkielinen koko kaupunkia käsittävä palvelualue ja neljä alueellista suomenkielistä palvelualuetta. Nykyiset palvelualueet eli virallisesti palveluverkon alueet yhdistetään uusiksi neljän palvelualueen päällikön johtamiksi kokonaisuuksiksi.

Kahdelle nykyisistä palvelualueen päälliköistä keskitetään päälliköillä olleita koko kaupunkia käsittäviä kehittämistehtäviä mm. erityispäivähoito ja palvelusetelijärjestelmän käytännön tehtäviä.

Esitys uusiksi palvelualueiksi

Yksityinen päivähoito on siirtynyt palvelujohtajalle, jolloin palvelualueen päällikön tehtävät tältä osin ovat vähentyneet. Erityispäivähoidon käyttäjien määrä ja tarve on lisääntynyt, jolloin on tarkoituksenmukaista keskittää kaupungintasoinen erityispäivähoidon kehittäminen ja lasten hoitopaikkojen järjestely.

Toimintasäännön mukaan ruotsinkielinen palvelualue on jo olemassa vuoden 2011 alusta lukien. Muiden palvelualueiden käyttöönotto voidaan siirtää uuden toimintavuoden alkuun eli 1.8.2011 alkavaksi, jotta tarvittavat järjestelyt saadaan toteutettua.

Kuluvan vuoden talousarvion organisaatiorakenne on toteutettu nykyisen palvelualuemallin mukaisesti eikä sitä voi muuttaa kesken talousarviovuoden. Uusi palvelualuemalli ei kuitenkaan vaikeuta talousarvion toteutumista ja seurantaa. Ruotsinkielistenkin päivähoitoyksiköiden talousarviota voidaan erikseen tarkastella. Vuoden 2012 talousarvio rakennetaan uuden palvelualuemallin mukaisesti.

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen:

Ehdotus       Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta päättää, että varhaiskasvatuksen tulosalueella on koko kaupunkia käsittävä ruotsinkielinen palvelualue ja 1.8.2011 lukien neljä suomenkielistä palvelualuetta.