Kaupunkiympäristötoimiala, kaavoitus

Kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen

Vanhusneuvoston lausunto Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaavanmuutosehdotuksesta

Pihlajaniemen pohjoisosan asemakaava edustaa uudentyyppistä suunnittelua ja rakentamista Turussa. Silmiinpistävää on, että rakennettua massaa näyttää Pihlajaniemen alueelle tulevan todella paljon ja esimerkiksi enemmän kuin Hirvensalon puistotien toisella puolella, Majakkarannan alueella. Vanhusneuvosto suhtautuu kriittisesti kerrostalojen lukumäärään. Umpikortteleissa voisi olla vähemmän rakennuksia, rakennuksien korkeuksia voisi laskea viihtyvyyden saavuttamiseksi. Asemakaava voisi olla kevyempi.

Umpikorttelipihat vaikuttavat melko pieniltä. Jääkö talojen eri väestöryhmille riittävästi tilaa rentoutumiseen ja rauhalliseen yhdessäoloon? Umpikortteleita voi hyvin käyttää muistisairaiden ulkoiluun. Sen tähden pihojen on oltava tarvittaessa valvottuja. Valvojina voisivat toimia korttelitalkkarit. Pihojen tulee olla esteettömiä ja muistisairaita ajatellen helposti hahmoteltavia. Toisaalta on huomattava, että muistisairaiden asuminen umpikorttelissa itsenäisesti on suuri riski. Hätätilanteessa heidän omatoiminen pelastautumisensa on hyvin epätodennäköistä. Siksi muistisairaiden tulee asua alueella vain omaishoitajan kanssa. 

Pihlajaniemen kaavassa kaavaselostuksen mukaan umpikorttelit eivät mahdollista pelastusajoneuvoilla ajoa umpipihalle. Pelastautuminen tapahtuu ns. omatoimisesti esimerkiksi parvekeluukuista alemmalle parvekkeelle. Pelastusajoneuvoille on merkityt paikat umpikorttelien ulkosivuilla.

Vaikka em. pelastautumisperiaate on pelastuslaitoksen hyväksymä, sitä on pidettävä (mahdollinen paniikki) vaarallisena putoamisvaaran takia kelle tahansa, mutta etenkin lapsille, alentuneen toimintakyvyn omaaville ja vanhuksille. Jos kyseessä on ns. läpitalonhuoneisto, niin pelastautuminen nostokoriin ulkopuolen ikkunasta lienee mahdollista, mutta ei ongelmatonta (riippuu missä palo on). Pyörätuolilla liikkuvien pelastautumismahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityisesti huomiota; parvekeluukku ei heidän kohdallaan ole pelastautumistie.

Yhteistilat sisätiloissa tulee olla jokaisessa korttelissa vähimmäisvaatimus, sillä mahdollisuudet sosiaaliseen verkostoitumiseen jäävät vähäisiksi, jollei yhteistiloja ole. 

Korttelipihoihin saadaan päivänvaloa, mutta jäävätkö korttelien väliset kujat pimeiksi? Näkymät kortteleiden vastakkaisten seinien asunnoista ovat melko rajoitetut. Ikkunanäkymät eivät saa olla toisen rakennuksen seinät. Ikäihmisille, jotka viettävät kodeissaan suuren osan ajastaan, ikkunanäkymät ovat erittäin tärkeitä virkistyksen ja luonnon vaihtelujen seurannan kannalta.

Hulevesipuistoon, eli Katanpäänpuistoon tulee liikkumisen olla esteetöntä ja turvallista.

Vanhusneuvoston mielestä on hyvä asia, että kortteleiden väliset kulkuverkostot ovat pääosin autottomia ja polkupyörällä liikkujat on huomioitu hyvin.

Alueiden sisälle kortteleiden väliin suunnitelluille reiteille pyöräilijöillä ja kävelijöillä pitäisi olla omat kaistat. Reittien yhteiskäyttö aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti rollaattorilla liikkuville vanhuksille.

Vähäheikkiläntielle tarvitaan turvallisia ylityspaikkoja. Bussipysäkkejä tulee olla riittävästi, jotta ikäihmiset ne helposti saavuttavat. 

Erilaiset asuntovaihtoehdot ovat ikäihmisten kannalta välttämättömiä palvelutarpeiden erilaisuuden takia. Turussa potentiaalisia asunnonvaihtajia, jotka haluavat varautua muuttuviin asumistarpeisiin, on paljon, esimerkiksi ikäryhmässä 65-74 -vuotiaita on yli 21 000 henkilöä. On tärkeää rakentaa ikääntyvälle väestölle soveltuvia, muunneltavia asumisratkaisuja. Tulee mahdollistaa ikäihmisten asuminen elämänsä loppuun asti omassa kodissa turvaamalla hoiva- ja hoitopalvelut tarpeen mukaan. Tähän antavat mahdollisuuden ns. hybridiratkaisut, joissa asukas ei muuta, vaan palvelut liikkuvat ja niitä on tarjolla lisääntyvän tarpeen mukaan. Erityisesti em. seikat tulisi huomioida kaupungin omassa asuntotuotannossa.

Kaupallisten palvelujen, jotka sijaitsevat kaava-alueen pohjoisosassa, tulisi olla korkeintaan 400-500 metrin päässä ikäihmisen asunnosta.

Pihlajaniemen ja muun lähialueen ikäihmisille pitäisi antaa mahdollisuus hyödyntää koulun ja/tai päiväkodin ruokapalveluja. Kotihoidon työntekijätiimille tulee varata yhteinen tila. 

Kaupungissa toimiville eläkeläisjärjestöille tulisi varata kokoontumistila Pihlajaniemen koulun/päiväkodin yhteyteen. 

Turku on ilmoittautunut mukaan WHO:n ikäystävälliset kaupungit ohjelmaan. Hyvin toteutettuna Pihlajaniemen asuinalue huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Kaavan toteutuessa vanhusneuvoston edellä esittämien huomioiden mukaisesti, on Pihlajaniemen alueella kaikki edellytykset toimia myös yhtenä välimuotoisen asumisen esimerkkinä.

Turussa 25.5.2021

Turun kaupungin vanhusneuvoston puolesta

Ulla-Maija Vierimaa            Tiina Mäkinen

puheenjohtaja             esittelijäsihteeri