TOIMIA asiantuntijaryhmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Turun kaupungin vanhusneuvoston lausunto suositukseen iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arvioinnista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kansallisen toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijaverkoston (TOIMIA) asiantuntijaryhmä on tuottanut päivityksen suositukseen iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaaminen palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä.
Suosituksessa käsitellään iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden selvittämiseen liittyvää toimintakyvyn arviointia ja siinä käytettäviä mittareita.
TOIMIA asiantuntijaryhmä osoitti vanhusneuvostolle lausuntopyynnön 9.1.2020.
Erityisesti seuraaviin asioihin toivottiin vanhusneuvostolta kommentteja asiakasnäkökulmasta:
•Onko suosituksen tarkoitus selkeä, kerrotaanko siinä riittävän selvästi mihin ja miksi suositusta käytetään?
•Onko suosituksella näkemyksenne mukaan mahdollista yhdenmukaistaa iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointia?
•Onko suosituksessa huomioitu mielestänne riittävän kattavasti toimintakyvyn ja arjessa pärjäämisen heikkenemistä uhkaavat tekijät?
•Mahdolliset muut kommentit, jotka haluatte suosituksesta antaa?
Vanhusneuvosto tutustui ko. suositukseen ja kommentoi em. asioita seuraavasti:
-Onko suosituksen tarkoitus selkeä, kerrotaanko siinä riittävän selvästi mihin ja miksi suositusta käytetään?
Suositus hyvin jäsennelty ja luo selkeän kuvan sen käyttötarkoituksesta.
Mielestäni se on selkeä. Tarkoitus on yhdenmukaistaa käytäntöjä, hyvä juttu!
-Onko suosituksella näkemyksenne mukaan mahdollista yhdenmukaistaa iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen arviointia?
On mahdollista edellyttäen ensinnäkin yhteistä päätöstä mitä mittareita käytetään ja sen jälkeen vaatii erittäin hyvää perehdyttämistä ammattilaisille, jotta he sitoutuvat yhteisesti sovittujen mittareiden käyttöön omassa työssään.
Kyllä mielestäni on, edellyttäen tietenkin, että kunnissa tehdään päätöksiä yhtenäisistä mittareista.
-Onko suosituksessa huomioitu mielestänne riittävän kattavasti toimintakyvyn ja arjessa pärjäämisen heikkenemistä uhkaavat tekijät?
On.
Lause ” Vaikka palveluntarpeiden selvittäminen ei johtaisi säännölliseen palveluun, kannattaa arvioida onko seurannalle tarvetta.” pohdituttaa. Mielestäni seurannalle on aina tarvetta.
-Mahdolliset muut kommentit, jotka haluatte suosituksesta antaa?
Kohdassa 3. Palvelutarpeen selvittämisen prosessi, Palvelutarpeen arviointi: Arvioinnin yhteydessä voidaan tehdä myös mahdollinen hoito- ja hoivatahto tai hyvinvointisopimus. Tässä kohtaa olisi tärkeää myös ottaa puheeksi oikeudellinen ennakointi eli edunvalvontavaltuutus.
Laajaan suositukseen on saatu kerättyä kaikki relevantit arviointimenetelmät eri tarpeisiin. Tutkimusviitteet antavat luotettavuuden vaikutelmaa. Kun menetelmät on valittu valtakunnalliseen suositukseen, uskon niiden olevan hyvin testattuja. Tulee mieleen, että lisääkö monipuolisen suosituksenkäyttö hoitohenkilökunnan paineita, saadaanko arviointitulokset potilaan kannalta oikea-aikaisesti käyttöön, voiko eri puolilla maata olla käytössä poikkeavia käytäntöjä niin että vertailu vaikeutuu. Hyvää on suosituksen perusteellisuus.
Laura Perttolan väitöskirja sivuaa tätä asiaa. Hän on tutkimuksessaan havainnut, että kaikki kunnat eivät tiedota asukkailleen palveluihin pääsyn edellytyksistä. Kuntien velvollisuudet julkaista palvelujen saamisen perusteet eivät toteudu kaikkien kuntien osalta. (Perttola, Laura. 2019. Kynnyksen yli: julkisoikeudellinen tutkimus vanhuspalvelujen saamisen edellytyksistä).
Turussa 3.2.2020
Turun kaupungin vanhusneuvoston puolesta
Ulla-Maija Vierimaa Tiina Mäkinen
Vanhusneuvoston puheenjohtaja Vanhusneuvoston esittelijäsihteeri