Sosterla § 225

Palvelualuejohtaja Sari Ahonen ja avopalvelujen johtaja Anne Vuorinen:

Asia palautettiin 13.6.2018 § 161 uudelleen valmisteltavaksi.

Vanhusneuvosto on lähettänyt hyvinvointitoimialalle kirjeen, jossa vanhusneuvosto kertoo olevansa huolissaan kotihoidon tilasta.

Liite 1                                  Kannanotto

Vanhusneuvosto esittää kannanotossaan, että kotona yksin asuvat vanhukset eivät saa heidän tarvitsemaansa ja heille määriteltyä hoivaa. Perusteluksi tälle asialle vanhusneuvosto vertaa säännöllisen palvelun asiakkaiden suunniteltuja ja toteutuneita tunteja. Suunniteltujen tuntien toteutumattomuuden merkittävin syy on kuitenkin se, että asiakkaat eivät ole kotona, vaan sairaalajaksoilla, lyhytaikaishoidossa tai omaistensa hoidossa jne. Kun suunnitelluista tunneista poistetaan asiakkaiden palvelun keskeytykset, jää toteumattomien tuntien osuudeksi Turun kaupungin kotihoidossa ainoastaan 6 %. Tämä on normaali vaihteluväli yleisesti ottaen kotihoidon toiminnassa valtakunnallisestikin arvioituna.

Edelleen on tärkeä huomioida, että suunniteltujen tuntien taustalla olevien asiakkaiden palvelu- ja hoitosuunnitelmat pyritään laatimaan mahdollisimman optimaalisiksi ja realistisiksi. Asiakkaiden tilanteet eivät kuitenkaan ole päivätasolla aina samanlaisia, vaan vaihtelevat hyvin monesta syystä. Merkittävin muuttuja on asiakkaan vointi. Asiakkaan saama yksittäisen käynnin palvelun määrä voi lyhentyä myös asiakkaan omasta toiveesta. Psyykkisistä sairauksista kärsivä asiakas voi olla hyvinkin ailahteleva sen suhteen päästääkö hän työntekijää kotiinsa. Samoin alkoholiongelmista kärsivillä asiakkailla on hoitokielteisyyttä. Oma ryhmänsä on myös muistisairaat asiakkaat, joilla saattaa olla hyvinkin vaihteleva käyttäytymismalli vastaanottaessaan kotihoidon työntekijää. Lisäksi kotihoidon asiakas voi estää kotihoidon työntekijän käynnin esimerkiksi työntekijän sukupuolen perusteella. Myös pariskuntien saama palvelu voi myös vääristää tilastoja, sillä tunnisteita käytettäessä ei voida täsmällisesti vaihdella avun saajaa.

Kun tarkastellaan asiakaskohtaisesti käyntien pituuksia, saavat asiakkaat kotihoidon palvelua sekä yli että alle suunnitelman mm. edellä mainituista syistä johtuen. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tuleekin ajatella ohjaavana suunnitelmana ja asiakkaan tarpeen tai toiveen mukaisesti palvelua joustavasti joko vähennetään tai lisätään.

Edellä mainitulla tavalla asia on perusteltu myös Aluehallintovirastolle, joka asiaa on kysynyt selvittäessään Linnan kotihoitoalueen tilannetta.

Vanhusneuvoston arvio siitä, että asiakkaat maksaisivat avusta, jota eivät ole saaneet, ei pidä paikkaansa. Asiakkaita ei laskuteta siltä ajalta kun he ovat poissa kotihoidosta. Lisäksi tulee huomioida, että kotihoidon laskutus ei perustu toteutuneisiin tunteihin, vaan tuntihaarukkaan. Näin ollen asiakkaan tunnit voivat lisääntyä merkittävästikin ilman, että kotihoidon kuukausimaksu muuttuu. Yleensä silloin, kun asiakkaan palvelutarve kasvaa, tilannetta arvioidaan muutaman viikon ajan, ennen kuin tehdään päätös uudesta kuukausimaksusta. Tässä tilanteessa asiakas saa enemmän palvelua kuin mistä hän maksaa.

Vanhusneuvoston kirjelmässä kuvaus kotihoidon työpäivän järjestelyistä ei kuvaa todellisuutta. Resurssipoolin työntekijät sovitaan jo edellisenä päivänä, eivätkä he lähde vasta kutsusta paikalle. On kuitenkin myönnettävä, että tammi – maaliskuun influenssakaudella 2018 sairauslomat olivat huipussaan ja sijaisten saatavuus heikkoa, jolloin eri alueilla oli hyvin tiukkoja päiviä.

Vastaavanlaisen tilanteen estämiseksi tulee perusresurssien olla alueilla kunnossa. Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksytyn optimointijärjestelmän hankinta tukee liikkuvuutta ja resurssipoolin tarkoituksenmukaista käyttöä. Optimointijärjestelmän avulla Resurssipoolin vakanssit pystytään ohjaamaan juuri sinne, missä on suurin henkilöstöpula.

Myös tällä hetkellä meneillään olevat muut keskeiset kehittämishankkeet tähtäävät siihen, että työntekijöiden kiireen tuntu ja toiminnalliset edellytykset hoitaa työtänsä paranevat. Näitä hankkeita on optimointijärjestelmän käyttöönoton lisäksi lääkkeiden koneellinen annosjakelu, virtuaalisen kotihoidon käynnistäminen, työvuorosuunnittelua koskeva sähköisen asioinnin hanke (Titania-hanke), kotihoidon kriteerien tarkistaminen sekä eniten palvelua saavien asiakkaiden tarkoituksenmukaisen hoitomuodon arviointi.

Vanhusneuvoston kirjeessä on edellytetty, että kotihoidon työn houkuttavuuteen tulisi panostaa kaikin keinoin. Tähän ajatukseen on helppo yhtyä ja siihen pyritäänkin kuuntelemalla henkilökuntaa ja panostamalla työhyvinvointiin. On kuitenkin ilmeisesti niin, että henkilökunnan kuulemisen osalta tulee tehdä uudenlaisia avauksia ja saada henkilöstö vielä laajemmin mukaan kehittämistyöhön. Myös lähiesimiehillä tulisi olla aikaa työntekijöilleen, mutta työntekijöiden resurssipula on johtanut siihen, että esimiehen päivästä menee iso osa rekrytointiin.

Kotihoidossa on ruotsinkielisiä asiakkaita noin 3 % (75). Luonnollisesti kotihoidossa pyritään järjestämään asiakkaiden palvelut ruotsinkielellä heidän niin toivoessaan. Tämä asia on viime vuosina vaikeutunut entisestään, kun ruotsinkielen taitoisia hoitajia on yhä vähemmän. Kotihoidon ruotsinkielisille asiakkaille lähetettiin toukokuussa 2018 kirje, jossa heiltä on tiedusteltu heidän toiveistaan saada kotihoitoa omalla äidinkielellään. Kyselyyn vastasi 42 ruotsinkielistä asiakasta. Vastaajista 21 asiakasta haluaisi jatkossa palvelut suomenkielellä, 18 asiakasta toivoo saavansa palvelut ruotsinkielellä ja kolmella asiakkaalla ei ollut kielellä merkitystä.

Aikaisemmin mainittu kotihoidon optimointijärjestelmä tuo helpotusta myös ruotsinkielisten työntekijöiden liikkuvuuteen. Optimoinnissa voidaan huomioida asiakkaan tarve saada ruotsinkielistä palvelua ja liittää työnjakolistaan ko. asiakkaalle ruotsinkielen taitoinen hoitaja. Hoitajat tässä tapauksessa liikkuisivat yli lähipalvelualuerajojen.

Kaupunki ostaa ruotsinkielistä kotihoitoa tällä hetkellä kymmenelle asiakkaalle Folkhälsanista. Tällä hetkellä Turussa toimii 11 palveluseteliyrittäjää, jotka tarjoavat kotihoidon palvelusetelillä palveluita ruotsinkielellä. Palveluseteli on hyvä vaihtoehto niille ruotsinkielisille asiakkaille, jotka kokevat saavansa liian vähän ruotsinkielistä palvelua kaupungin kotihoidon tuottamana.

Toimialajohtaja Riitta Liuksa:

Ehdotus         Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa yllä olevan vastauksen vanhusneuvostolle.

Päätös           Ehdotus hyväksyttiin.

Jakelu vast Turun kaupungin vanhusneuvosto

Sihteeri Tiina Mäkinen 12.9.2018:

EhdotusMerkitään tiedoksi.

PäätösVanhusneuvosto jatkaa asian käsittelyä työvaliokunnassaan.