Sihteeri Tiina Mäkinen 13.4.2016:

Kaupunginhallitus on käsitellyt Suomen UNICEF ry:n ehdotusta toteuttaa Lapsiystävällinen kunta -mallia kokouksessaan 29.9.2014 (373 §):

"Suomen UNICEF ry on lähestynyt Turun kaupunkia kutsulla, jossa ehdotetaan, että Turun kaupunki alkaa toteuttaa Lapsiystävällinen kunta -mallia. UNICEF pyytää, että mallin toteuttamiseen ryhtymisestä tehdään kaupunginhallituksessa päätös ja että kaupunki nimeää yhteyshenkilön sekä koordinaatioryhmän asiaan liittyen.

Lapsiystävällinen kunta – malli perustuu UNICEFin kansainväliseen Child Friendly City-malliin. Suomalainen versio on kehitetty yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa pilottiprojektissa 2012 - 2013. Vuonna 2014 mallin toteuttamisen aloittivat Lahti, Raasepori ja Rovaniemi.

UNICEF edellyttää mallia toteuttavalta kunnalta, että se sitoutuu lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätöksenteossa, hallinnossa ja palveluissa, ja että lapset ja nuoret otetaan aidosti mukaan heitä koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. UNICEF edellyttää myös kuntaa tiedottamaan mallin tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille.

Malli tarjoaa yhteisen viitekehyksen sellaiselle kehittämistyölle, mitä kunnassa ja kuntaorganisaation eri osissa jo tehdään esim. strateginen suunnittelutyö, lasten hyvinvointi ja lasten osallisuuden ja kuulemisen kehittäminen. Kehittämällä toimintaansa Lapsiystävällinen kunta -mallin kautta yhdessä UNICEFin kanssa kunta saa kehittämistyöhönsä UNICEFin asiantuntijatuen sekä yhteydet muihin mallia toteuttaviin kuntiin. UNICEF ei peri kunnalta maksuja mallista eikä siihen liittyvistä koulutuksista tai materiaaleista eikä malliin osallistuminen edellytä uusia henkilöstöresursseja kaupunkiin.

Työ alkaa kunnan tekemästä tilannekartoituksesta. Siinä kunta arvioi, miten hyvin lapsiystävällisyys nykyään toteutuu. Arvioinnissa on apuna UNICEFin kehittämä kymmenen tavoitteen lista. Kartoituksen tehtyään kunta valitsee, mitä toiminnan osa-alueita se alkaa kehittää ja miten. Kaksivuotiskauden lopuksi kunta arvioi työnsä tulokset ja raportoi niistä UNICEFille.

Raportoinnin jälkeen kunta voi saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Sitä myönnettäessä UNICEF arvioi sekä kehittämisprosessia että saavutettuja tuloksia. Tunnustus myönnetään sitoutuneesta ja aktiivisesta kehittämistyöstä lapsen oikeuksien edistämiseksi.  Se ei siis tarkoita, että työ olisi valmis – lapsen oikeuksista on pidettävä huolta arjessa joka päivä. Tunnustus on voimassa kaksi vuotta. Sen uusiminen edellyttää kehittämistyön jatkamista.

Turun kaupunki haluaa olla lapsi- ja perhemyönteinen kaupunki, ja kaupungin tavoitteena on kaikin tavoin edistää lasten ja nuorten vaikuttamista ja osallistumista. Kaupungissa toimivat muun muassa jo lastenparlamentti ja nuorisovaltuusto.

Tavoitteena on kuitenkin lisätä eri ikäryhmille sopivien osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatapoja ja voimistaa päätösten lapsivaikutusten arviointia. Turun kaupungin tarkoitus on muun muassa kaikkien vaikuttajaryhmien (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta, monikulttuurisuusneuvosto, nuorisovaltuusto ja lastenparlamentti) tekemisen sitominen lähemmäs kaupungin omaa toimintaa, resursoida ryhmät tarkoituksenmukaisella tavalla ja lisätä ryhmien toiminnan vaikuttavuutta.

Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttaminen edellyttää monialaisen koordinaatioryhmän perustamista. Koordinaatioryhmässä on huomioitava kaupungin eri toimialojen mahdollisimman monipuolinen näkemys, koska lapsen arki on kokonaisuus, jossa eri toimijat, palvelut ja ympäristöt linkittyvät toisiinsa. Kaupunginjohtaja tekee kaupunginhallituskäsittelyn jälkeen koordinaatioryhmän asettamispäätöksen.

Kehittämistyön aluksi UNICEF järjestää koordinaatioryhmälle koulutustilaisuuden. Mallin toteuttamiseksi on myös tukimateriaalia ja vuosittaisia verkostotapaamisia muiden mallia toteuttavien kuntien kanssa. Mikäli mallin kehittämistyö ja tulokset täyttyvät, saa Turku Lapsiystävällinen kunta -tunnuksen vuoden 2016 lopulla."

Kaupunginhallitus päätti 29.9.2014 kokouksessaan (373 §) alkaa toteuttaa Lapsiystävällinen kunta -mallia.

Vaikuttajaryhmien esittelijät kokoontuivat yhteiseen tilaisuuteen 11.2.2016, jossa esitettiin, että vaikuttajaryhmät käsittelisivät omalta osaltaan Lapsiystävällinen kunta -mallin jalkauttamista Turkuun.

Suomen UNICEF on koonnut mallin tavoitteet kymmeneen rakennuspalikkaan, jotka ohjaavat kuntaa kehittämään rakenteita, palveluita sekä toiminta- ja ajattelutapoja lasten oikeuksien takaamiseksi (kaupunginhallituksen esittelytekstissä "kymmenen tavoitteen lista):

1.   Lapsen oikeudet tunnetaan

2.   Kaikki oikeudet toteutuvat jokaisen lapsen kohdalla

3.   Lapsilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen

4.   Lapset voivat vaikuttaa julkisen tilan suunnitteluun ja kehittämiseen

5.   Lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa heille itselleen tärkeisiin asioihin

6.   Lapset voivat osallistua kansalaistoimintaan

7.   Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia

8.   Lapsia ja lapsuutta arvostetaan

9.   Lapsia koskevia asioita tarkastellaan koordinoidusti kokonaisuutena niin, että lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnoissa harkitaan ensisijaisesti lapsen etu

10. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa hyödynnetään monipuolisesti päätöksenteossa.

Rakennuspalikat tarkistuslistoineen löytyvät UNICEFin verkkosivuilta osoitteessa http://www.unicef.fi/lapsiystavallinen-kunta

EhdotusVanhusneuvosto keskustelee Lapsiystävällinen kunta -mallista ja siihen liittyvistä osa-alueista tuomalla esiin näkökulmia siihen, miten vanhusneuvosto voisi osaltaan edistää em. rakennuspalikoiden toteutumista Turussa.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Vanhusneuvosto toi kokouksessaan esille erityisesti näkökulmia Lapsiystävällinen kunta -mallin tavoitelistan seitsemänteen kohtaan: Lapsilla on ystäviä ja turvallisia aikuisia. Keskustelussa nousi esille miten ikäihmiset voisivat Turussa osallistua päiväkotien, koulujen ja esim. Seikkailupuiston toimintaan. Lukumummi- ja kouluvaaritoiminta mainittiin jo olemassa olevina hyvinä käytänteinä kuin myös SPR:n toteuttama läksyparkkitoiminta. Mietittiin myös mahdollisuutta toteuttaa tulevaisuudessa yhteinen tapahtuma Lasten parlamentin ja vanhusneuvoston yhteistyönä. Lisäksi pohdittiin millä keinoin järjestökenttä saataisiin aktivoitua asian suhteen.